Kansliapäälliköt julkaisivat eilen omat viestinsä seuraaville hallituskausille. Mahdollisuudet Suomelle –raportti summaa kansliapäälliköiden yhteisen näkemyksen strategisesta tilannekuvasta ja suositeltavista ratkaisuista. Toisiinsa kytkeytyvät ja päätöksiä edellyttävät haasteet koskevat nopeaa vihreää siirtymää ja julkisen talouden merkittävää tasapainottamista oikeudenmukaisuutta ja yhdenvertaisuutta edistäen sekä talouskasvun edellytysten että Suomen turvallisuuden ja kriisinkestävyyden vahvistamista.

Sisäinen turvallisuus ja hyvinvoiva luottamusyhteiskunta luovat perustan kriisinkestävyydelle. Sisäisen turvallisuuden varmistamiseksi tarvitaan hyvin toimivat turvallisuus- ja pelastusviranomaiset, joilla on tilanteeseen nähden ajantasaiset toimivaltuudet ja toimintakyky. Sisäinen turvallisuus ja hyvä turvallisuudentunne luovat edellytykset ja kyvyn myös ulkoisen turvallisuuden kriiseistä selviämiselle.

Väkivaltaa tulee ehkäistä kaikilla yhteiskunnan alueilla. Tähän sisältyvät muun muassa jengiytymisen ja sukupuolittuneen väkivallan ehkäiseminen. 

Oleellista on eriarvoisuuden, segregaation ja polarisaation vähentäminen sekä osallisuuden lisääminen. Suomalaisten erinomainen medialukutaito sekä korkea sivistystaso auttavat meitä monessa. Kun viranomaiset kertovat toiminnastaan avoimesti ja oikea-aikaisesti, vahvistetaan luottamusta viranomaisten ja oikeusvaltion toimivuuteen.

Vahva ja eheä yhteiskunta nostavat kynnystä vaikuttaa suomalaiseen yhteiskuntaan.

Sisäinen turvallisuus ja hyvinvoiva luottamusyhteiskunta luovat perustan kriisinkestävyydelle

Sisäministeriön kansliapäällikkönä koen, että sisäisen turvallisuuden ylläpitäminen on yksi valtion keskeisistä tehtävistä. Siinä on myös onnistuttu.

Suomi sijoittuu edelleen kärkimaiden joukkoon kansainvälisissä vertailuissa, joissa mitataan arjen turvallisuutta ja yhteiskuntarauhaa, demokratiaa, perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista ja luottamusta viranomaisiin sekä oikeusjärjestelmään.

Arki Suomessa on turvallisempaa kuin koskaan aiemmin. Suuri osa väestöstä ja myös nuorista voi hyvin. Hyvinvointivaltiokehitys on vähentänyt arjen turvallisuusuhkia, kuten erilaisia tapaturmia ja onnettomuuksia. Myös henkirikollisuus, palokuolemat ja liikennekuolemat ovat tuntuvasti vähentyneet viime vuosikymmenten aikana. 

Syrjäytyminen, sosiaalinen pahoinvointi ja moniongelmaisuus ovat yhä Suomen sisäisen turvallisuuden suurimpia uhkia. Turvallisuuden parantaminen liittyykin enenevässä määrin siihen, että parannetaan erityisesti niiden ihmisten tilannetta, joita nämä ongelmat koskevat.  Arjen turvallisuusongelmat valitettavasti kasautuvat heikossa asemassa oleville, niin tekijä- kuin uhrinäkökulmasta eli turvallisuus jakautuu tällä hetkellä yhteiskunnassamme hyvin epätasaisesti.

Turvallisuuden ja turvallisuuden tunteen varmistaminen koko maassa ja kaikille ihmisille ovat sosiaalisesti kestävän yhteiskunnan ydintä. Tämän perusedellytys on arjen turvallisuuden oikeudenmukainen jakautuminen. Juuri nyt tilanne on hyvä ja suomalaisten turvallisuuden tunne varsin vahva.

Luottamus on suomalaisen yhteiskunnan merkittävä sosiaalinen pääoma. Mutta luottamus demokratiaan, yhteiskuntaan ja viranomaisiin ei ole itsestäänselvyys, vaan sen eteen pitää tehdä yhä enemmän töitä. Korkea luottamuksen taso vaikuttaisi kasvattavan myös ihmisten kriisinsietokykyä.

Keskinäisriippuvuus lisääntyy

2020-luvun maailmassa useat keskinäisriippuvaiset ilmiöt vaikuttavat turvallisuuteemme. Globaalisti suurin haasteemme ovat ilmastonmuutos ja luontokato, jotka etenevät muista kriiseistä huolimatta, mutta myös niihin liittyvänä. Esimerkiksi Venäjän hyökkäyssodalla on ollut kansainvälisesti vaikutusta ruoan tuotantoon, mikä voi lisätä pakotettua muuttoliikettä alueilta, jotka jo nyt kärsivät ilmastomuutoksen mukanaan tuomasta kuivuudesta.

Kansallisesti kipuilemme julkisen talouden tasapainottamisessa. Kustannuksia pitäisi karsia, mutta samalla lisätä panostuksia julkisen sektorin ydintehtäviin, kuten hyvinvoinnin, turvallisuuden ja toimivan oikeusvaltion turvaamiseen. Tämä edellyttää pitkällä aikavälillä tuottavuuden kasvua sekä riittävää ja osaavaa työvoimaa. Maahanmuutolla vastataan työvoimapulaan ja edistetään siten yhteiskunnan elinvoimaisuutta ja toimivuutta.

Molemmissa haasteissa – globaaleissa ja kansallisissa - ratkaisut on tehtävä oikeudenmukaisesti ja yhdenvertaisuutta edistäen.

Palvelut edellyttävät pysyvää lisärahoitusta

Sisäministeriön hallinnonalan tehtävänä on taata Suomen sisäinen turvallisuus kaikkina aikoina ja kaikissa olosuhteissa. Ilman tätä oikeusvaltio ja kansalaisyhteiskunta eivät voi toimia.

Sisäisessä turvallisuudessa on viime kädessä kysymys perus- ja ihmisoikeuksien turvaamisesta ja edistämisestä ilman rikollisuudesta, häiriöistä ja niihin rinnastettavista ilmiöistä johtuvaa pelkoa tai turvattomuutta. Siksi tarvitsemme riittävästi poliiseja, pelastajia, rajavartioita, hätäkeskuspäivystäjiä sekä ylivaalikautista, pysyvää lisärahoitusta.

Se ei välttämättä onnistu ilman vahvaa ja kestävää talouskasvua. Toisaalta vakaa ja turvallinen yhteiskunta sekä toimiva oikeusvaltio luovat parhaat edellytykset kasvulle.

Mahdollisuudet Suomelle – kansliapäälliköiden viestit hallitusvaihdokseen -raportti

Kirsi Pimiä
kansliapäällikkö
@Kirsipimia