Sisäministeriön blogi

Turvallisuusympäristön muutos edellyttää sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton viranomaisilta vahvaa suorituskykyä

Kirsi Pimiä Julkaisupäivä 20.4.2022 10.26 Blogit

Kansliapäällikkö Kirsi Pimiä.

Valtioneuvosto antoi juuri eduskunnalle ajankohtaisselonteon turvallisuusympäristön muutoksesta. Selonteossa arvioidaan toiminta- ja turvallisuusympäristön muutosta sekä sen vaikutuksia mm. kriisinsietokykyyn, sisäiseen turvallisuuteen ja kyber- ja hybiridivaikuttamiseen. Muuttunut turvallisuusympäristö edellyttää sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton viranomaisilta vahvaa suorituskykyä: tarkkaa tilannekuvaa, ajanmukaista lainsäädäntöä sekä riittäviä investointeja henkilöstöön, osaamiseen, kalustoon ja infrastruktuuriin. 

Pakolaiskriisin hoitaminen edellyttää kansallista, EU-tasoista ja kansainvälistä yhteistyötä

Euroopassa on käynnissä laajin pakolaiskriisi sitten toisen maailmansodan. Ukrainan naapurusto on suurimman paineen alla, mutta myös Suomessa sotaa pakenevien ihmisten vastaanotto edellyttää merkittäviä ponnistuksia ja saumatonta yhteistyötä valtion viranomaisten, kuntien ja kolmannen sektorin välillä. Tulijat ovat tervetulleita Suomeen, heistä lähes puolet on lapsia. On erityisen tärkeää, että heille pystytään tarjoamaan nopea ja turvallinen paluu arkeen traumaattisten kokemusten jälkeen. Kukaan ei vielä tiedä, kuinka pitkään Ukrainasta tulleet pakolaiset tarvitsevat suojaa, ja kenties osa heistä haluaa jäädä pysyvästikin rakentamaan suomalaista yhteiskuntaa. Suomessa virinnyt halu auttaa sotaa pakenevia Suomessa ja Ukrainassa on ollut mieltä lämmittävää ja kunnioitettavaa. Samoin positiivista on myös EU:n kyky toimia tässä haastavassa tilanteessa yhtenäisesti. 

Laajamittainen pakolaisuus asettaa haavoittuvat ihmiset alttiiksi hyväksikäytölle. Ihmiskaupan torjuntaa onkin EU-yhteistyössä kehitettävä uudelle tasolle. Järjestäytynyt rikollisuus Euroopassa voi hyötyä Venäjän hyökkäyssodasta myös esimerkiksi siten, että Ukrainassa olevia aseita ja sotatarvikkeita tulee laittomasti kaupattavaksi. Nyt jos koskaan tarvitaan tiivistä viranomaisyhteistyötä kansallisesti, EU-tasolla ja kansainvälisesti.

Venäjän häikäilemätön hyökkäys Ukrainaan on horjuttanut meidän kaikkien turvallisuudentunnetta ja kuvamateriaali esimerkiksi rauniopelastajista työssään koskettaa meitä syvästi. Vallitsevassa tilanteessa onkin perusteltua nostaa esille myös oman väestönsuojelujärjestelmämme kehittämistarpeet ja riittävä panostus pelastustoimeen. Väestön ja infrastruktuurin suojaamisen sekä tärkeiden toimintojen turvaamisen kannalta olennaista on myös kyky tehokkaaseen pelastustoimintaan ja sitä tukeviin toimintoihin. 

Suomi toimii portinvartijana EU:n ja Venäjän välisellä rajalla

Tulevista turvallisuuspoliittisista ratkaisuistamme riippumatta Suomi valvoo nyt ja jatkossa EU:n pisintä ulkorajaa Venäjän kanssa. Meidän pitää olla aiempaa valmiimpia erilaisen vaikuttamisen kohteeksi joutumiseen. Ajankohtaisselonteossa on nostettu esille mm. hybridiuhkien entistä parempi tunnistaminen ja torjuminen. Hybridivaikuttamisen ennaltaehkäisy perustuu pidäkevaikutukseen, jonka tehokkuus riippuu kaikkien hallinnonalojen sekä suomalaisen yhteiskunnan varautumisesta ja toimintakyvystä. Viranomaiset ja ministeriöt tekevät toimialoillaan jatkuvaa uhka-arviointia ja olemme useilla lainsäädäntöuudistuksilla parantaneet viranomaisten kykyä vastata hybridivaikuttamiseen. 

Euroopassa jo viime syksynä nähty maahanmuuttajien välineellistäminen hybridivaikuttamisen välineenä on yhä ajankohtaisempi ilmiö, joka voi aiheuttaa ulkorajoille pahimmillaan vakavia yleisen järjestyksen ja turvallisuuden uhkia. Näihin haasteisiin on kyettävä vastaamaan samalla kun turvataan oikeus hakea kansainvälistä suojelua. Sisäministeriössä helmikuussa valmistunut muuttoliikkeen välineellistämistä koskeva selvitys tarjoaa hyvän pohjan lainsäädännön muutoksille, jotka ovat jo kiireellisenä käynnissä.

Selonteko osoittaa koko sisäasiainhallinnonalan merkityksellisyyden Suomen kokonaisturvallisuudessa. Sama ajattelu on näkynyt eduskunnan viime aikaisissa kannanotoissa. Tästä huolimatta kaikkien sisäisen turvallisuuden viranomaisten tarpeet nykyisten resurssien ylläpitämiseksi saati vahvistamiseksi eivät kaikin osin tulleet huomioiduksi julkisen talouden suunnitelmassa vuosille 2023-2026. Myös poliisilla ja pelastustoimella on keskeinen rooli kokonaisturvallisuudesta huolehtimisessa. Tämä tarkoittaa että myös niillä tulee olla riittävät resurssit niiden toiminnan ja varautumisen vahvistamiseksi. 

Sisäministeriössä voimme varmuudella todeta, että Suomi on hyvin varautunut ja turvallinen maa asua ja elää. Viranomaisyhteistyössä seuraamme ja ennakoimme tilanteen kehitystä tehostetusti. Olemme tilanteen tasalla ja toimimme sen mukaisesti. Viranomaisten hyvä toimintakyky normaalioloissa luo turvaa kaikissa tilanteissa.

Valtioneuvoston ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta

Kirsi Pimiä
kansliapäällikkö
@Kirsipimia

 

Lisää kommentteja

Syötä kommenttisi tähän.