Turvapaikanhakija voi opiskella ilman erillistä lupaa. Sanotaan se heti tähän alkuun, jotta asia ei jää kenellekään epäselväksi. Mikään tai kukaan ei estä turvapaikanhakijaa opiskelemasta sillä välin, kun hän odottaa ratkaisua turvapaikkahakemukseensa.

Suomessa tuli syyskuussa 2018 voimaan laki, joka säätelee opiskelijoiden, tutkijoiden, työharjoittelijoiden ja EU-ohjelmiin liittyvien vapaaehtoistoimijoiden oleskelulupia. Lain taustalla on EU-direktiivi, joka pyrki yhtenäistämään kyseisiä oleskelulupia eri jäsenvaltioissa. Suomessakin direktiivin kattamat oleskeluluvat kerättiin yhteen lakiin, jotta lupia koskeva sääntely olisi yhdessä paikassa ja siten selkeästi esillä. Lain valmistelusta ja sen etenemisestä on kerrottu samalla tavalla kuin muistakin ministeriön säädöshankkeista.

Niin kutsuttu opiskelijat ja tutkijat -laki rajaa turvapaikanhakijat näiden lupien ulkopuolelle. Kyseinen rajaus pohjaa sekin EU-direktiiviin. Tämä on herättänyt viime aikoina keskustelua, ja moni on esittänyt huolensa, että muutoksen myötä turvapaikanhakijan oikeudet opiskella ovat kaventuneet. Näin ei ole.

Opiskelijan oleskelulupaa ei ole aiemminkaan myönnetty ennen turvapaikkahakemuksen ratkaisemista

On totta, että turvapaikanhakijan on odotettava ratkaisu turvapaikkahakemukseensa tai peruttava turvapaikkahakemuksensa ennen kuin hän mahdollisesti hakee opiskelijan oleskelulupaa. Ratkaisun jälkeen lupaa voi kuitenkin hakea, jos haluaa.

Myönnettiinkö opiskelijan oleskelulupia sitten ennen 1.9. voimaan tullutta lakia turvapaikanhakijoille, joilla turvapaikkahakemuksen käsittely oli kesken? Ei. Miksi? Koska kansainvälinen suojelu, kuten turvapaikka, on kaikista mahdollisista oleskelulupakategorioista vahvin. Se selvitetään aina ensin, vaikka hakijalla olisi muita hakemuksia vireillä. Vasta sen jälkeen ryhdytään käsittelemään mahdollisia muita oleskelulupahakemuksia. Näin toimittiin ennen ja näin toimitaan nyt.

Aiemminkaan muita hakemuksia ei käsitelty ennen kuin kansainvälisen suojelun perusteet on selvitetty.

Turvapaikanhakija saa jatkossakin opiskella vapaasti siihen asti, kunnes hänen turvapaikkahakemuksensa on ratkaistu. Tähän hän ei tarvitse erillistä lupaa. Sen jälkeenkin opiskelu voi jatkua kahdella tavalla: jos hakija saa Suomesta turvapaikan tai muuta kansainvälistä suojelua, hän siirtyy kuntaan ja voi aloittaa tai jatkaa opiskeluaan. Jos taas turvapaikan saamisen edellytykset eivät täyty, hän voi hakea opiskelijan oleskelulupaa siinä missä muutkin.

Oleskeluluvan myöntäminen opiskelun perusteella edellyttää, että luvan edellytykset (voimassa oleva matkustusasiakirja, hyväksyminen oppilaitokseen, turvattu toimeentulo, mahdollinen lukukausimaksu, vakuutus) täyttyvät samalla tavalla kuin muidenkin opiskelujen perusteella oleskelulupaa hakevien kohdalla.

Asioista on voitava keskustella rakentavassa hengessä

Aiheen ympärillä käyty keskustelu on ollut väärinymmärrysten värittämää ja paikoin jopa hyvän maun rajoilla. Vai mitä pitäisi ajatella twiitistä, jossa toivotaan virkamiehen viemistä saunan taakse? Trollitileiltä tällaista vielä saattaisi odottaa, mutta ei omalla nimellään ja tunnistettavilla kasvoillaan twiittaavilta ihmisiltä.

Asioista, lainsäädännöstä ja politiikasta voi ja saa olla eri mieltä. Mielipiteensä saa ja pitääkin tuoda julki. Se kuuluu demokratiaan. Mutta jos mielipiteitään ei pysty perustelemaan ilman turvautumista asiattomuuksiin, on menty pahasti metsään. Voi hyvin kysyä, kuinka tällainen retoriikka edistää rakentavaa keskustelukulttuuria sosiaalisessa mediassa tai missään muuallakaan? Meidän on pystyttävä parempaan.

ylijohtaja Jorma Vuorio
@VuorioJorma