Sisäministeriön blogi

Ulkorajojen managerointia Liettuan ja Valko-Venäjän välillä

Julkaisupäivä 25.1.2022 12.14 Blogit SM

Akseli Koskela.

Nousimme busseista liettualaiseen maalaismaisemaan, keskelle peltoja ja lehtimetsäsaarekkeita. Kun lumisesta idyllistä käänsi katsetta 180 astetta, avautui syy sille, miksi meidät ajettiin aamuvarhaisella tälle kenttäretkelle: Se oli kolmimetrinen raja-aita Liettuan ja Valko-Venäjän välillä, mikä pilkkoi maisemaa ja teki selväksi, että Liettua haluaa kertoa meille jotakin: Ulkorajojen fyysinen suojaaminen ja erityisesti sen resurssointi kuuluisi EU:n yhteiselle agendalle. Luvattomat rajanylitykset tulisi pysäyttää. Fortress Europe.

Liettua, Kreikka, Puola ja Itävalta olivat kutsuneet koolle EU:n jäsenmaiden sekä laajemmin Schengen-järjestelmään osallistuvien maiden edustajat. Komissaari Ylva Johansson, Frontex, Europol sekä EU:n perusoikeusvirasto olivat läsnä Vilnassa pidetyssä konferenssissa. Mikä sai näin merkittävän joukon osallistumaan epäviralliseen ulkorajavalvontakokoukseen?

Neljä järjestävää maata olivat valmistelleet kokousta varten yhteisen julistusluonnoksen, joka kaikkien odotettiin allekirjoittavan. Näin ei käynyt, vain 16 jäsenmaata allekirjoitti julistuksen. Suomi ei ollut yksi heistä.

Syynä kokoukseen ja yhteiseen julistukseen on muun muassa rajavalvontaa koskeva monivuotinen toimintapolitiikka, jota komissio parhaillaan valmistelee. Ulkorajavalvontaan halutaan tiukempia toimia (mm. piikkilankaa) ja niihin EU-rahoitusta, jotta hybridivaikuttamisen uhrien toteuttamat rajanylitykset saataisiin loppumaan.

Tämä ei ollut Suomen viesti tässä kokouksessa. Puhuin meidän kokemuksista ulkorajavalvonnassa ja luottamuksesta Schengenin rajasäännöstön kehittämiseen. Me haluamme kokonaisvaltaista lähestymistä ja edistystä myös muuttoliikekysymyksissä. Schengenin kehittyvä arviointimekanismi takaa mielestämme rajavalvonnan korkean laadun ja antaa mahdollisuuden huomioida paikalliset olosuhteet sekä uhat.

Euroopan aitaaminen olisi paitsi merkittävä provokaatio, myös äärimmäisen kallis hanke ja vuotava seula. Kilometri aidattua ja teknisesti valvottua rajaa voi maksaa lähes miljoona euroa. Suomella on maaulkorajaa yli 1 300 kilometriä. Mihin sinä käyttäisit sellaisen summan yhteistä rahaa?

Juurisyihin tarttumista ja yhteistä vastuunkantoa aitojen sijaan

Sinne peltojen keskelle kyyditettiin myös toistakymmentä toimittajaa kameroineen, pystytettiin mikit nopeaa tiedotustilaisuutta varten. Ministerit kokoontuivat kuuntelemaan kuinka Liettuan, Kreikan, Puolan ja Itävallan sisäministerit vaativat merkittäviä aitainvestointeja pikaisella aikataululla. Oma katseeni harhaili siellä rajan toisella puolella Valko-Venäjällä, jossa edessämme lepäsi veistoksellinen lehtipuumetsä.

Sivistyneeseen eurooppalaiseen ulkorajapolitiikkaan kuuluu mielestäni ongelman juurisyiden ratkominen sekä kansainvälisten perus- ja ihmisoikeussitoumusten kunnioittaminen. Diplomaattiset keinot ja neuvottelut kolmansien maiden, kuten Irakin, kanssa ovat keinoja, joilla voidaan vähentää ihmisten hyväksikäyttöä. Ulkorajan tilkitseminen ei ratkaise ongelmaa, se voi ennemmin toimia provokaattorina.

Kokouksen aikaan Venäjän uutisoitiin varustautuvan Ukrainan rajoilla, myös Valko-Venäjän puolella. Tunnelma kokouksessa oli aiheellisesti kireä. Jännitys luo pontta tiukkaan defensiiviseen ulkorajapolitiikkaan, vaikka aidoilla ei vastatakaan ajankohtaiseen Ukrainan kysymykseen.

On toki paljon toimia, joita Suomikin odottaa Euroopan komissiolta. Maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan kehittämisen ohella komission olisi syytä selventää oikeudellista viitekehystä niihin tilanteisiin, joissa maahantulijoita välineellistetään hybridivaikuttamisen uhreina. Kuten Belgian sisäministeri totesi, Kreikan ulkoraja on myös Belgian raja. Schengen vaatii yhteistä vastuunkantoa. 

EU tai komissio eivät istu tässä tilanteessa pelkästään käsiensä päällä, antoihan komissio hiljattain asetusesityksen, jolla pyritään löytämään keinoja Valko-Venäjän rajalla toteutuneen tyyppisiin hybridivaikuttamistilanteisiin. Muuttoliikkeen välineellistämiseen puututaan myös paremmalla määrittelyllä Schengenin rajasäännöksissä.

EU ja komissio ovat myös hoitaneet Valko-Venäjän rajalla syntynyttä tilannetta ponnekkaasti käymällä onnistuneesti neuvotteluja Irakin kanssa, jolla myös oli osuutensa Valko-Venäjän masinoimassa operaatiossa. Neuvottelujen tuloksena Irak muun muassa ensin keskeytti lennot Irakista Valko-Venäjälle ja sen jälkeen järjesti paluulentoja niille siirtolaisille, jotka halusivat vapaaehtoisesti palata Irakiin.

Yhtäkään itsenäistä valtiota ei voi ohjia omien ulkorajojen hoidossa, mutta yhteiselle budjetille ja yhteisille toimille miettisin kestävämpiä käyttökohteita.

Akseli Koskela
sisäministerin valtiosihteeri
@Ak5eli

Lisää kommentteja

Syötä kommenttisi tähän.
J
Jaakko 5 Kuukautta sitten - Muokattu

Käyttäisin sen 1,3 miljardia euroa aitaan. 

Puolitetaan kehitysapu kahdeksi vuodeksi, niin kas, yhteisistä rahoista on saatu aitaan vaadittavat rahat kasaan. Plus päälle työpaikkoja, joista rapsahtaa vielä veroeuroja maallemme.

 

Hauskana yksityiskohtana blogissa mainittu Irakin kanssa neuvottelu vaihtoehtona aidalle. Montakos vuotta Irakin kanssa on neuvoteltu, jotta suostuisivat edes ottamaan omat kansalaisensa takaisin..

P
Petteri 5 Kuukautta sitten - Muokattu

Ottawan sopimuksesta irti ja sitten rakennetaan aita ja miinoitus väliin, ei tule kukaan luvattomasti yli. Laitetaan vielä selkeät kyltit monella kielellä ja varoitetaan miinoista, ei pitäisi olla kellekkään epäselvää.