Sisäministeriön blogi

Väkivaltaisen radikalisoitumisen ennalta ehkäisevää työtä on tehty jo pitkään

Tarja Mankkinen Julkaisupäivä 19.12.2019 14.00 Blogit SM

Tarja MankkinenValtioneuvosto on hyväksynyt kansallisen väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennalta ehkäisyn toimenpideohjelman. Ohjelman tavoitteet ja toimenpiteet ovat erityisen ajankohtaisia julkisuudessa paljon olleen Syyrian tilanteen vuoksi. Monet ovat kyselleet, mitä viranomaiset tekevät väkivaltaisen radikalisoitumisen ehkäisemiseksi ja terrorismin uhkan torjumiseksi.

Nyt hyväksytty toimenpideohjelma on järjestyksessä kolmas, ensimmäinen hyväksyttiin vuonna 2012. Nykyisessä tilanteessa on tärkeää muistaa, että työtä on tehty jo pitkään. Väkivaltainen radikalisoituminen ei ole enää uusi asia viranomaisille eikä myöskään asian parissa työskenteleville järjestöille. Sen jälkeen, kun työ aloitettiin vuonna 2012, on Suomen tilanne muuttunut. Uskonnolla perusteltu väkivaltainen radikalisoituminen ei ole enää yksilöihin liittyvä uhka vaan Suomeen on syntynyt verkostoja. Tätä kehitystä kuvataan mm. sisäministeriön julkaisussa ”Jihadistinen liikehdintä Suomessa”, jonka teki Helsingin yliopisto. Lisäksi väkivaltainen äärioikeisto on tullut näkyvämmäksi, ja yhteiskunnallinen kehitys kokonaisuudessaan on lisännyt vastakkainasettelua, joka on turvallisuuden kannalta huono asia.

Deradikalisoitumista tukevat palvelut lisäävät meidän kaikkien turvallisuutta

Väkivaltainen radikalisoituminen ja ekstremismi on kansainvälinen ilmiö, jonka vaikutukset näkyvät paikallisesti. Tämä näkyy vahvasti myös Al-Holin leiristä ja siellä olevista suomalaisista käytävässä keskustelussa. On vaikea ymmärtää, miksi nämä ihmiset matkustivat taistelualueelle ja osa vei myös lapsia mukanaan.  Ihmiset pelkäävät mitä siitä seuraa, jos näitä ihmisiä palaa heidän kotikaupunkeihinsa.

Toimenpideohjelmassa on päätetty toimenpiteistä, joilla paikalliset viranomaiset yhdessä seuraavat oman alueensa tilanteen kehitystä ja puuttuvat väkivaltaiseen radikalisoitumiseen ja siihen yllyttämiseen. Poliisilaitoksilla toimivat moniammatilliset Ankkuriryhmät tekevät työtä ihmisten kanssa, jotka ovat radikalisoituneet ja vaarassa radikalisoitua. Näitä ihmisiä ohjataan eteenpäin palveluihin, joiden avulla heitä tuetaan irtautumisessa väkivaltaisesta toiminnasta ja aatemaailmasta. Viranomaisten palvelujen lisäksi tarvitaan räätälöityjä palveluja, kuten deradikalisoitumista tukevia Exit-palveluja. Kaikki tämä työ lisää meidän kaikkien turvallisuutta.

Toimintaan on pystyttävä puuttumaan varhaisessa vaiheessa

Väkivaltaisten ekstremististen ryhmien jäsenet ja kannattajat pyrkivät hankkimaan uusia ihmisiä mukaan toimintaansa. Tässä sosiaalisilla verkostoilla ja sosiaalisella medialla on tärkeä rooli. Toimenpideohjelmassa on päätetty toimista, joilla rekrytoinnin mahdollisuuksia pyritään vähentämään. Ammattilaisten, kuten opettajien ja muiden nuorten kanssa työskentelevien sekä kunnan työntekijöiden tietoa väkivaltaisista ekstremistisistä ryhmistä ja niiden symboleista sekä rekrytoinnissa käytettävistä keinoista lisätään. Tavoitteena on, että väkivaltaisten ekstremististen aatteiden kannattajien toimintaan pystytään puuttumaan varhaisessa vaiheessa.

Useat tutkijat ovat todenneet, että väkivaltaiseen ekstremismiin rekrytoinnissa käytetään samanlaisia keinoja kuin groomingissa eli houkuttelussa seksuaaliseen tekoon. Uhri pyritään saamaan väkivaltaisen ryhmän ja aatteen vaikutuspiiriin, hänen muita sosiaalisia suhteitaan rajoitetaan ja lopulta hänen koko elämänsä on riippuvainen ryhmästä, joka manipuloi ja käyttää häneen valtaa. On tärkeää, että tämä kehitys katkaistaan aikaisessa vaiheessa.

Tietämystä lisättävä ääriryhmien propagandasta ja narratiiveista

Toimenpideohjelman tavoitteena on lisätä tietoa väkivaltaisten ääriryhmien propagandasta ja narratiiveista, joita levittämällä ne pyrkivät tavoitteisiinsa. Narratiivit luovat epäoikeudenmukaisuuden tunnetta, joka voi lisääntyä ja kehittyä perusteluksi sille, että väkivalta hyväksytään keinona saavuttaa päämääriä. ISIL levittää tehokkaasti narratiivia, jonka mukaan Islam on hyökkäyksen kohteena ja muslimit eivät voi koskaan onnistua ja elää hyväksyttyinä kansalaisina länsimaissa. Nämä narratiivit leviävät tehokkaasti, kuten on voitu huomata esimerkiksi median Al-Holin leirillä tekemistä haastatteluista. Haasteena on, että päinvastaiset narratiivit ja onnistumistarinat eivät leviä samalla tavalla, jolloin syntyy vääristynyt kuva todellisuudesta. On tärkeää, että niin viranomaiset kuin tavalliset kansalaiset pystyvät tunnistamaan narratiivit ja tilanteet, joissa he ovat manipuloinnin ja negatiivisen vaikuttamisen kohteena.

Opettajilla merkittävä rooli tiedon levittämisessä

Opetustoimi on yksi keskeinen alue, jossa pystytään ennalta ehkäisemään väkivaltaista radikalisoitumista varhain. Koulujen opetussuunnitelma sisältää monia aiheita, joilla on yhteys väkivaltaiseen ääriajatteluun ja sen torjuntaan. Medialukutaito on yksi keskeisimmistä kansalaistaidoista, samoin kriittinen ajattelu. On myös tärkeää tuntea historiaa ja sitä, miten väkivaltainen ekstremismi on ilmennyt eri aikakausina. Toimenpideohjelmassa on kuvattu Helsingin yliopiston tutkijoiden ja Opetushallituksen yhdessä kehittämä malli, jonka avulla opettajat voivat ennalta ehkäistä entistä paremmin väkivaltaista radikalisoitumista osana omaa työtään, kunnioittaen työnsä periaatteita ja lähtökohtia.

 

Tarja Mankkinen
kehittämispäällikkö
@TarjaMankkinen

Kommentit
Lisää kommentti
Selaa blogin artikkeleita