Sisäministeriön blogi

Valtion ulkosuomalaispolitiikkaa valmistellaan aiempaa strategisemmalla otteella

Marja Avonius Julkaisupäivä 1.9.2021 15.00 Blogit SM

Marja Avonius. Noin 300 000 Suomen kansalaista asuu Suomen ulkopuolella. Kaikkiaan maailmalla arvioidaan olevan lähes 2 miljoonaa ihmistä, joilla on suomalaiset sukujuuret. Heitä kutsutaan ulkosuomalaisiksi.

Sisäministeriö vastaa valtionhallinnossa ulkosuomalaisasioiden koordinaatiosta. Ulkosuomalaisasioiden hoitamista on vuodesta 2006 lähtien ohjannut aina viideksi vuodeksi kerrallaan laadittu ulkosuomalaispoliittinen ohjelma, jonka neljäs päivitys käynnistyi helmikuussa meillä maahanmuutto-osastolla. 

Ulkosuomalaisia koskettavat asiat kattavat kaikki elämän osa-alueet, ja siten ne edellyttävät valtionhallinnon näkökulmasta poikkihallinnollista työtä. Hankkeeseen kutsuttiinkin mukaan kuusi muuta ministeriötä (UM, TEM, STM, OM, OKM, VM), Suomi-Seura sekä Siirtolaisuusinstituutti. 

Uusi ulkosuomalaisstrategia on määrä saada valmiiksi vuoden loppuun mennessä. Nimensä mukaisesti tällä kertaa tehdään aiempaa strategisempaa ohjelmaa, ja alusta saakka ajatus on ollut tehdä asioita rohkeasti uudella tavalla. Tässä merkittävässä roolissa on ollut työparini palvelumuotoilija Mariana Salgado, jonka kanssa lähdimme ideoimaan uutta mallia strategian laatimiseen.

Ulkosuomalaisten tarpeet ja toiveet ohjaavat työtä

Keskeinen lähtökohta työryhmämme työlle on ollut halu kuulla ja osallistaa ulkosuomalaisia itseään. Strategian tavoitteiden ja toimien on haluttu pohjaavan ulkosuomalaisten tarpeisiin ja myös heidän tietoihinsa ja taitoihinsa, joita valtionhallinnossa voisimme entistä paremmin hyödyntää.

Lähdimmekin pohtimaan, miten voisimme erilaisilla kuulemisilla tavoittaa mahdollisimman laajasti ulkosuomalaisia eri ryhmistä ja eri puolilta maailmaa. Tähän pohdintaan saimme avuksi Aalto-yliopiston Design for Government -kurssin opiskelijoita, joiden kanssa sovimme strategiatyötämme tukevien selvitysten tekemisestä.

Toinen olennainen lähtökohta työllemme on ollut ulkosuomalaisuuden moninaisuuden ja muuttuvaisuuden tiedostaminen. Esimerkiksi työn tekeminen ei useinkaan enää ole paikkaan sidottua. Siirtolaisuusinstituutti kokosi viime vuonna laajalla kyselytutkimuksella tietoa muuttuvasta ulkosuomalaisuudesta, ja saimme tämän tutkimuksen tulokset strategiatyömme perustaksi. 

Lisäksi havahduimme pohtimaan, että olisi hyödyllistä kerätä tietoa myös siitä, millaisia käytäntöjä muilla mailla on ulkomailla asuvien kansalaistensa suhteen. Ulkoministeriö tekikin selvityksen verrokkimaiden ulkokansalaispoliitikoista työmme tueksi, ja ulkokansalaisasioita on pidetty esillä tapaamisissa kansainvälisten kollegojen kanssa. 

Yhteistyötä ympäri maailmaa

Pandemiatilanteella on ollut oma vaikutuksensa hanketyöhön, sillä emme ole voineet tavata työryhmän kanssa fyysisesti. Lisäksi aikaisempien ulkosuomalaispoliittisten ohjelmien perustana toimineet ulkosuomalaisparlamentin päätelmät saatiin työryhmämme käyttöön vasta kesällä, koska parlamentin istuntoa jouduttiin edellisvuodelta siirtämään. 

Toisaalta videotapaamiset ovat myös pitäneet ajatustenvaihdon kynnyksen matalalla, ja yhteydenpito aktiivisen ja innovatiivisen työryhmämme kanssa on ollut sujuvaa. Ensimmäistä kertaa etänä kokoontuneen ulkosuomalaisparlamentin yhteydessä järjestetty virtuaalinen Suomi-kylä oli työryhmälle hieno tilaisuus kuulla ulkosuomalaisia ympäri maailmaa. 

Tiedosta tavoitteiksi

Hankkeen aihepiirin ja kerätyn tiedon laajuus on ollut työn suunnittelussa sekä haaste että mahdollisuus. Miten saisimme kaikesta kokoamastamme informaatiosta johdettua yhteiset tavoitteet ohjaamaan ulkosuomalaisasioiden hoitamista tulevan viiden vuoden aikana? Päädyimme jakamaan työn kolmeen osioon: kuulemis- ja taustoittamisvaiheeseen (kevät), tavoiteasiakirjojen laatimiseen (kesä) sekä yhteensovittamiseen ja seurannan suunnitteluun (syksy). 

Keväällä työryhmässä järjestettiin erilaisia ulkosuomalaisten kuulemisia ja työpajoja, tehtiin selvityksiä, keskusteltiin yhteyksistä muihin hankkeisiin ja pohdittiin alustavasti tulevia tavoitteita aiempaan ulkosuomalaispoliittisen ohjelmaan peilaten. 

Kesän aikana ministeriöiden edustajat ovat laatineet tavoiteasiakirjoja, joissa kukin kokoaa yhteen oman hallinnonalan kannalta merkittävät esiin nousseet tarpeet ja johtaa näistä tavoitteita ja toimia tulevalle viidelle vuodelle. Siirtolaisuusinstituutti pohtii omassa tavoiteasiakirjassaan erityisesti ulkosuomalaisuuteen liittyviä termejä ja tutkimustarpeita. Ulkosuomalaisyhteisöjen edustajana Suomi-Seura kokoaa yhteen keskeisimmät tarpeet ja toiveet siitä, millaisia toimia valtionhallinnolta odotetaan.

Syksyllä tavoitteet sovitetaan yhteen

Kokoonnumme työryhmän kanssa seuraavan kerran syyskuun alussa keskustelemaan laadituista tavoiteasiakirjoista ja sovittamaan tavoitteitamme yhteen. Lisäksi tulemme puhumaan siitä, miten tulevina vuosina seuraamme strategian toimeenpanoa. 

Odotan jo innolla tulevia keskusteluja: kevään perusteella olen vakuuttunut siitä, että innovatiivinen työryhmämme onnistuu muodostamaan selkeitä strategisia tavoitteita. Ne auttavat meitä valtionhallinnossa jatkossa entistäkin paremmin huomioimaan ulkosuomalaisten erityistarpeet ja hyödyntämään heitä voimavarana Suomen elinvoimaisuudelle ja myös Suomen mainelähettiläinä ulkomailla.

Marja Avonius
erityisasiantuntija

Kysymyksiä ja vastauksia ulkosuomalaisstrategiasta

Lisää kommentteja