Hyvinvointialueuudistuksen lainsäädännön hyväksymisestä on nyt noin vuosi. Tuon ajan olemme käyttäneet kiivaisiin valmisteluihin, jotta palvelutuotanto voidaan aloittaa hyvinvointialueilla vuoden 2023 alussa. Nyt hyvinvointialueet on saatu perustettua ja poliittiset päätöksentekijät on valittu. Hyvinvointialuejohtajia ja johtavaa virkakuntaakin on jo pitkälle nimetty. Aikaa on jäljellä kalenterissa noin puoli vuotta, ja nyt on hyvä aika vilkaista ajassa taaksepäin, miten valmistelu on edennyt tähän saakka.  

Sisäministeriö on valmistellut pelastustoimen uudistusta osana hyvinvointialueuudistusta. Uudistukselle asetetut tavoitteet ovat toteutumassa hyvin. Suurimmat epäilyt tämän mittavan muutoksen toteutumisesta ovat hälvenneet, eikä näköpiirissä ole enää merkittäviä riskejä. Tietohallinnossa (ICT) on kuitenkin edelleen tiettyjä riskejä ja on selvää, että siirtymä ICT:ssä tapahtuu vaiheittain. Vanhat toimijat tulevat hoitamaan tehtäviään eripituisten siirtymäaikojen puitteissa. 

Alkuvaiheen huoli siitä, miten pelastustoimen asema sotesektorin rinnalla tulee toteutumaan, on poistumassa. Pelastustoimen asema itsenäisenä ja sotesektorin rinnakkaisena, tasavertaisena toimialana on toteutumassa hyvinvointialueiden konsernin rakenteissa. Pelastustoimi on myös vahvistanut omaa rooliaan varautumisessa. Hyviä olemassa olevia yhteistoimintamuotoja paikallisten ja alueellisten toimijoiden kanssa on tärkeää jatkaa mahdollisimman samanlaisina myös uuden hallintorakenteen puitteissa. Lisäksi useilla alueilla pelastustoimen edustajilla tulee olemaan merkittävä rooli hyvinvointialuekonsernin turvallisuuden ja varautumisen yhteensovittamisessa. 

Pelastustoimessa järjestämistehtävän siirto on siis toteutumassa hallitusti kaikilla alueilla. Pelastustoimen likimain 20 vuotta sitten toteuttama järjestämistehtävän alueellistaminen on helpottanut muutosvaihetta. Uudellamaalla erillisratkaisu Keski-Uudenmaan ja Vantaa-Keravan hyvinvointialueen osalta olisi jakanut  nykyisen Keski-Uudenmaan pelastustoimen alueella kahden eri hyvinvointialueen aluelle. Sopimuksen perusteella alueelle tulee kuitenkin vain yksi pelastuslaitos. Vantaa-Keravan hyvinvointialue järjestää pelastustoimen molemmilla alueilla sopimukseen perustuen. Lisäksi Oulu-Koillismaan ja Jokilaaksojen pelastuslaitosten on määrä yhdistyä hyvinvointialueuudistuksen myötä. 

Pelastustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen yhteinen uudistus

Myös sotetoimialalla on voitu hyödyntää pelastustoimen kokemuksia. Pelastustoimen ja sotetoimialan yhteistyö on ollut pääsääntöisesti hyvää niin ministeriöiden kuin alueidenkin välillä. Tokihan näin suuren hallinnollisen muutoksen toteuttamisessa on ollut myös toimialojen välillä jännitteitä, ja tulee varmasti jatkossakin olemaan. Alueiden valmistelujen tasossa on myös eroja. Erityisesti yhteistoiminnan järjestämisessä sotetoimialan kanssa se näkyy siten, että alueilla, joissa oli kuntayhtymäpohjainen järjestely aikaisemmin, ollaan edetty rivakammin.

Yhteinen päämäärä, hyvinvointialueiden muodostaminen ja muutoksen hallittu läpivienti, on ollut selkeä sekä sotessa että pelastustoimessa. Muutos ei pääty vuoden vaihteeseen, vaan se tulee jatkumaan vielä vuosia. Hallinnollisesta muutoksesta on luontevaa jatkaa kohti toimialojen palveluintegraation mahdollisuuksien tarkastelua, yhteiset asiakkaat ja palvelutarpeet edellä. Toimialojen välistä yhteistyötä voidaan edelleen kehittää esimerkiksi onnettomuuksien ehkäisytyössä, häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumisessa sekä ensihoidon ja -vasteen palvelutuotannossa. 

Talous- ja henkilöstöhallinto vaativat odotettua enemmän työtä

Hallinnon, talouden ja tukipalveluiden valmisteluryhmän puolella ajankohtaisia teemoja ovat olleet talous- ja henkilöstöhallinnan järjestelmät, siirtosuunnitelmien ja sopimusten valmistelut, tukipalveluiden organisoitumiset, talousarvion laadinnat, investoinnit ja rahoituslaskelmat sekä talousraportointi. Nämä kaikki ovat esimerkkejä molempia toimialoja yhdistävistä asioista.

Varsinkin talous- ja henkilöstöhallinnon konsernitasoisien järjestelmien rakentamien tulee viemään runsaasti enemmän aikaa, kuin aikaisemmin kuviteltiin. Tätä valmistelutyötä on yritetty avittaa toimeenpanovaiheen määrärahoilla, mutta tiedossa on, että varsinkaan uusien järjestelmien toteuttaminen ei ole mahdollista ennen vuodenvaihdetta.

Valtakunnallinen ohjaus perustuu yhteistyöhön ja tiedolla johtamiseen

Myös valtion ohjausjärjestelmää ollaan muodostamassa. Se tulee perustumaan jatkuvaan, vuorovaikutteiseen yhteistyöhön ministeriöiden ja alueiden kesken. Lisäksi ohjausjärjestelmä pohjautuu yhteisessä tietoperustaan ja sen määrittämiseen. Yhtenäistä ja vertailukelpoista tietoa tarvitaan, jos haluamme palveluiden toteutuvan riskeiltään samankaltaisilla alueilla yhdenvertaisesti, yhdenmukaisesti ja laadukkaasti. Tänä vuonna määritettävä suorituskykymalli tullaan ottamaan käyttöön valtakunnallisesti pelastustoimessa. Se tullaan kiinnittämään myös osaksi hyvinvointialueohjausta. 

Ohjausta ja ohjausprosesseja on tarpeellista pohtia yhdessä myös ministeriöiden kesken. Ministeriöiden yhteistyötä on tiivistetty yhteisin ja yhteensovitetuin valmisteluin. Uusien yhteistoimintarakenteiden ja työryhmien asettamisessa on kuitenkin oltava kriittinen. On selvää, että ohjausjärjestelmä tulee kuormittamaan hyvinvointialueiden alkumetreillä sekä ministeriöitä että alueita muutoksen läpiviennin rinnalla. Olemme kuitenkin luomassa uutta. Samalla saamme koko ajan kokemuksia käytännöistä ja toimintamalleista, ja voimme näin kehittää ohjauskokonaisuutta sujuvammaksi. 

Haluamme sisäministeriön puolesta kiittää näin kesälomien kynnyksellä muiden ministeriöiden ja hyvinvointialueiden valmistelijoita erinomaisen hyvästä yhteistyöstä toimeenpanossa, sekä toivottaa voimia yhteisen voimainponnistuksen loppusuoralle kohti 1.1.2023 aloittavia hyvinvointialueita.

Turvallista ja hyvää kesää!

Pelastustoimen uudistuksen tavoitteena on palvelujen paraneminen

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus - sote-uudistus | Soteuudistus

Janne Koivukoski
pelastusneuvos

Tiina Snellman
neuvotteleva virkamies

Markus Viitaniemi
projektipäällikkö

Jaana Määttälä
erityisasiantuntija