Huoli lasten ja nuorten syrjäytymisestä on meidän kaikkien yhteinen. Tänä vuonna lapsen oikeuksien viikon teemana on turvallisuus. Aihe on ajankohtainen, sillä nuorisorikollisuus ja katujengit puhuttavat.

Päihteisiin ja rikoksiin ajautuvien nuorten taustalla on usein yhteiskuntaan kuulumattomuuden tunnetta, ulkopuolisuutta ja ongelmia koulussa. Nuorisorikollisuus ja jengiytyminen ovat huolestuttavia ilmiöitä sekä osoitus siitä, että yhteiskuntamme ei ole onnistunut takaamaan kaikille turvallista lapsuutta ja nuoruutta.

Vaikka toistuva ja vakava rikollisuus koskee vain pientä osaa kaikista nuorista, on väkivaltarikollisuuden taso kokonaisuudessaan kasvanut alaikäisten ja erityisesti alle 15-vuotiaiden ikäryhmissä. Tämän kehityskulun pysäyttäminen on välttämätöntä ja siinä moniammatillinen yhteistyö ja ennalta ehkäiseminen ovat avainasemassa.

Tutkimusten perusteella tiedämme, että rikoskäyttäytymistä ennustaa parhaiten aiempi rikoskäyttäytyminen. Mitä varhaisemmassa vaiheessa pääsemme vaikuttamaan nuoren toimintaan ja ennalta estämään ensimmäisen rikoksen, sitä tehokkaammin vähennämme nuoren todennäköisyyttä syyllistyä rikokseen myöhemmin.

Tällä hallituskaudella olemme painottaneet vahvasti ennalta ehkäisevän työn resursseja ja toimenpiteitä. Myös sisäisen turvallisuuden selonteossa toiminnan painopiste on siirretty korjaavista palveluista ennalta ehkäisyyn, joka on kannattavaa paitsi inhimillisesti myös taloudellisesti.

Työtä jatketaan painottaen tietoa ja ennalta ehkäisyä

Katujengit ovat nousseet keskusteluun viime vuosina ja erityisesti tänä syksynä. Tieto ilmiöstä, sen laajuudesta ja levinneisyydestä on lisääntynyt. Poliisin mukaan Suomessa on noin 10 katujengiä, joissa on 100-200 jäsentä.

Rajanveto nuorisoryhmien ja katujengien välillä ei ole aina yksiselitteinen. Yhteen liittynyt nuorisoryhmä voi tehdä rikoksia, mutta ei silti täytä katujengin määritelmää. Toisaalta katujengeihin voi kuulua myös alaikäisiä nuoria ja mukana voi olla henkilöitä, jotka eivät liity rikolliseen toimintaan.

Nuorisorikollisuudella puolestaan tarkoitetaan alaikäisten toisiinsa kohdistamia rikoksia, kuten ryöstöjä ja alistavaa väkivaltaa. Nuorisorikollisuuden kasvulla on osansa myös katujengi-ilmiössä ja toisinpäin. Vaikka rikoksia ei tehtäisi osana jengiä, saattaa jengiytyminen silti olla antanut vaikutteita nuorten toimintaan.

Sekä nuorisorikollisuuden että katujengien taustalla on usein se, että nuori ei ole kiinnittynyt kouluun, perhetilanne on vaikea tai hän ei ole löytänyt paikkaansa yhteiskunnassa. Nämä ovat ne juurisyyt mihin meidän on kaikkien nuorien kohdalla puututtava.

Katujengeihin kuuluvista nuorista ison osan on todettu olevan maahanmuuttajataustaisia. Se, että näköalattomuus ja pahoinvointi ovat maahanmuuttajataustaisilla nuorilla muita nuoria yleisempää on osoitus siitä, että kotouttamisessa on paljon tehtävää. Maahanmuuttajien integrointi yhteiskuntaan on merkittävässä roolissa, kun tarkastellaan syrjäytymisen, polarisaation ja segregaation kaltaisia kehityskulkuja.

Ankkuritiimit puuttuvat nuoren ongelmiin matalalla kynnyksellä

Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy sekä rikosten ennalta estäminen edellyttävät laajaa yhteistyötä. Sisäministeriön vastuulla oleva moniammatillinen ankkuritoiminta vastaa osaltaan tähän tarpeeseen.

Ankkuritoiminta puuttuu matalalla kynnyksellä nuorten tekemiin rikoksiin, päihteiden käyttöön tai muuhun huolta aiheuttavaan toimintaan. Mukana tiimeissä on asiantuntijoita poliisista sekä sosiaali-, terveys- ja nuorisotoimesta. Tiimit tekevät tiivistä yhteistyötä myös koulujen kanssa. Viimeisen kahden vuoden aikana ankkuritoiminta on laajentunut kaikkien poliisilaitosten alueelle. Tällä hetkellä ympäri Suomen toimii 47 tiimiä, joissa työskentelee satoja ammattilaisia. Ankkurityön on todettu tutkimuksissa olevan vaikuttavaa ja tehokasta.

Poliisille ennalta estävä toiminta on laissa säädetty tehtävä. Poliisilaitoksille on perustettu nuorisoryhmiä, joihin keskitetään nuoriin liittyvät rikostutkinnat. Nämä ryhmät yhteistyössä ennalta estävän toiminnan kanssa pystyvät muodostamaan hyvän yleiskuvan alueensa nuorison tilanteesta.

Sunnuntaina vietettävä lapsen oikeuksien päivä on jokavuotinen muistutus siitä, että lapsen oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia. On meidän aikuisten tehtävä taata lapsen oikeuksien toteutuminen. Meidän on varmistettava, että jokainen lapsi ja nuori voi elää elämäänsä turvallisesti joutumatta rikolliselle polulle tai rikoksen uhriksi.  

Krista Mikkonen
sisäministeri
@MikkonenKrista