Katujengit ovat vakava ilmiö. Erilaisia jengejä on ollut aiemminkin, mutta nyt niiden toimintaan liittyy yhä useammin väkivaltarikoksia. Suomessa on poliisin arvion mukaan tällä hetkellä noin 10 katujengiä, joissa on 100-200 jäsentä. Pääosin jäsenet ovat täysi-ikäisiä nuoria aikuisia ja rikosten uhreina ovat toisten jengien jäsenet. 

Poliisi on puuttunut katujengirikollisuuteen tehokkaasti. Olennaista on, että jengeistä saadaan kiinni keskeisiä tekijöitä, jotka syyllistyvät vakavimpiin rikoksiin ja houkuttelevat toiminnallaan jengeihin uusia jäseniä. Tämä on ollut poliisin toimintalinja, ja toteutuneet kiinniotot ovat osoitus siitä, että poliisi on tilanteen tasalla. Tästä työstä haluan kiittää poliisia. 

Olemme hallituksessa puuttuneet katujengirikollisuuteen määrätietoisesti, jotta tilanne ei heikkenisi. Tavoitteenamme on ollut turvata kaikkien toimivaltaisten viranomaisten resurssit ongelman torjumiseksi. On tärkeää, että peli saadaan vihellettyä poikki ja rikoskierteet katkaistua mahdollisimman varhain. Tämä edellyttää viranomaisten sujuvaa yhteistyötä jengiytymisen estämiseksi sekä rikosasioiden joutuisaa etenemistä niin poliisissa kuin tuomioistuimissakin.

Yhtä pikaratkaisua jengirikollisuuden torjumiseen ei ole olemassa, vaan kyse on pitkäjänteisestä työstä niin kouluissa, kodeissa kuin sosiaalipalveluissa ja poliisissa. Koko ketjun on oltava kunnossa: tarvitsemme sekä ennaltaehkäisyä että tehokasta puuttumista rikoksiin. 

Hallituskauden aikana olemme lisänneet merkittävästi poliisien määrää ja poliisin rahoitusta. Olemme nostaneet poliisien määrän yli 7 500:aan, mikä on reilu 250 poliisia enemmän kuin edellisen hallituksen lopettaessa. Poliisin pysyvää kehysrahoitusta on lisätty merkittävästi.

Hallituskauden aikana on muun muassa laajennettu ennaltaehkäisevä ankkuritoiminta kaikkien poliisilaitosten alueelle. Ankkuritoiminnan tarkoituksena on puuttua nuorten tekemiin rikoksiin moniammatillisesti ja mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ankkuritoiminta on tutkitusti toimiva keino torjua rikoksia. Tutkimusten mukaan ankkuritoiminnan kohteena olevilla nuorilla on verrokkejaan matalampi todennäköisyys rikoksen uusimiseen. 

Hallituksen tämän vuoden lisätalousarviossa esitimme jälleen 19 miljoonaa euroa lisärahoitusta eri toimijoille nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjuntaan. Tästä poliisille osoitetulla rahoituksella muun muassa laajennetaan ankkuritoimintaa edelleen ja palkataan lisää poliiseja suuriin kaupunkeihin estämään, paljastamaan ja tutkimaan katujengirikollisuutta. Esimerkiksi Helsingin poliisilaitos perustaa tätä tarkoitusta varten nyt kaksi kokonaan uutta ryhmää.

Jengirikollisuuden torjuntaa on jatkettava

On selvää, että työtä katujengirikollisuuden torjumiseksi tulee jatkaa. Tämän varmistamiseksi on huolehdittava siitä, että poliisin ja muiden ilmiön parissa työskentelevien viranomaisten resursointi on pysyvästi riittävän korkealla tasolla.

Tällä hallituskaudella käynnistämämme selvitykset luovat hyvää pohjaa seuraavan hallituksen toimille jengirikollisuuteen puuttumiseksi. Esimerkiksi viime syksynä aloitettu selvitys laittomien aseiden ja räjähteiden hallussa pitämiseen liittyvien rangaistusten kiristämisestä valmistui juuri oikeusministeriössä. Tämän pohjalta tulee kiristää rangaistuksia koskien laittomia aseita, joita katujengeillä on hallussaan yhä enemmän. 

Jengirikollisuuden torjumisen kannalta keskeistä, että poliisilla on mahdollisuus riittävän tehokkaasti hankkia tietoa valmisteilla olevista rikoksista. Sisäministeriön vuosi sitten käynnistämä selvitys poliisin rikostiedusteluun liittyvän lainsäädännön kehittämisestä valmistuu lähiaikoina. Sen pohjalta seuraava hallitus voi tarvittaessa aloittaa poliisin rikostiedusteluun liittyvän lainsäädännön uudistamisen.

Katujengirikollisuuden torjuntaan tarvitaan mukaan yhteiskunnan eri toimijat

Jengirikollisuuden torjunta ei ole yksin poliisin asia. Jengeihin ajautumisen juurisyihin kuten huono-osaisuuteen ja näköalattomuuteen on kyettävä puuttumaan jo varhaisessa vaiheessa. Tämä on kaikkien yhteiskunnan toimijoiden yhteinen tehtävä. Tehokkaimmat ratkaisut rikosten varhaiseen ennaltaehkäisyyn ovat pääasiassa muualla kuin poliisin käsissä. Esimerkiksi sosiaali-, terveys-, nuoriso- ja koulutuspalveluilla on tärkeä rooli.

Katujengien jäsenillä elämä on usein lähtenyt kulkemaan huonoon suuntaan jo hyvin nuorena. Taustalla saattaa olla vaikeudet kotona tai se, ettei nuori ole löytänyt omaksi kokemaansa yhteisöä esimerkiksi koulusta tai harrastuksista. Jos nuori ei kiinnity myöskään opetus- ja sosiaalitoimen palveluihin tai muuten löydä paikkaansa yhteiskunnassa, saatetaan merkitystä elämään etsiä katujengeistä.

Ennaltaehkäisyyn kannattaa satsata. Tämä on se viesti, jonka olemme saaneet myös Ruotsin poliisilta. Tällä hallituskaudella olemme alusta asti panostaneet määrätietoisesti lasten ja nuorten palveluihin ja koulutukseen. Oppivelvollisuus on laajennettu toiselle asteelle, lastensuojeluun ja opiskelijahuoltoon on säädetty sitovat henkilöstömitoitukset ja nuorten mielenterveyspalveluita on parannettu. Näillä toimilla vahvistetaan lasten ja nuorten osallisuutta ja ehkäistään syrjäytymistä ja ajautumista katujengien tyyppisiin valintoihin.  Ne ovat hyvä alku niille toimille, joita katujengirikollisuuden pitkäjänteiseen torjuntaan tarvitaan.

Krista Mikkonen
sisäministeri 
@MikkonenKrista