Laitonta maahantuloa ja oleskelua ehkäistään viranomaisten yhteistyöllä
Laiton maahantulo ja maassa oleskelu on Suomessa edelleen vähäistä, kun määrää verrataan kaikkeen Suomeen suuntautuvaan muuttoliikkeeseen. Suomeen muutetaan pääasiassa laillisesti työn, perhesiteiden ja opiskelun perusteella.
Koko EU:n alueelle saavutaan pääasiassa laillisesti perheeseen liittyvien tekijöiden ja töiden vuoksi. Vain pieni osa ihmisistä saapuu laittomasti.
Laiton maahantulo, laiton oleskelu, laiton maahanmuutto – mitä ne ovat?
Laiton maahantulo tarkoittaa sellaista maahantuloa, joka ei vastaa kohdemaan laissa säädettyjä edellytyksiä. Käytännössä kyse on usein siitä, että henkilöllä ei ole laissa vaadittuja lupia tai asiakirjoja. Tällöin myös kohdemaassa oleskelu on useimmiten laitonta oleskelua, jos henkilö ei laillista oleskeluaan esimerkiksi hakemalla turvapaikkaa. Yleiskielessä laittomasta oleskelusta käytetään usein termiä paperittomuus.
Monilla turvapaikanhakijoilla ei ole maahan saapuessaan matkustusasiakirjaa eikä oleskelulupaa tai viisumia, joten heidät rekisteröidään laittomasti maahan tulleiksi. Oikeus hakea turvapaikkaa on silti jokaisen perusoikeus. Kun turvapaikkahakemus on jätetty, hakija oleskelee maassa laillisesti. Viranomaiset tutkivat, onko hakijalla oikeus turvapaikkaan.
Laiton maahanmuutto tarkoittaa laillisten maahantulokeinojen väärinkäyttöä. Esimerkiksi viisumia tai oleskelulupaa saatetaan hakea perusteella, joka ei vastaa maahantulon todellista tarkoitusta. Viranomaiselle saatetaan tällöin antaa vääriä tietoja tai asiakirjaväärennöksiä.
Viranomaisten toimet alkavat jo muuttoliikkeiden lähtömaista
Laittoman maahantulon ja maassa oleskelun vastainen toimintaohjelma (ns. LAMA-ohjelma) valmistellaan viranomaisten yhteistyöllä neljäksi vuodeksi kerrallaan. Toimintaohjelma vuosille 2021–2024 julkaistiin toukokuussa 2021.
Ohjelmaan on koottu toimenpiteitä, joilla viranomaiset torjuvat laitonta maahantuloa ja maassa oleskelua sekä paljastavat väärinkäytöksiä, hyväksikäyttötapauksia ja ihmiskauppaa. Samalla ehkäistään varjoyhteiskunnan muodostumista.
Toimet on jaettu kronologisesti viiden eri teeman alle:
- toimet muuttoliikkeiden lähtö- ja kauttakulkumaissa
- toimet rajalla
- toimet Suomessa
- toimet paluiden edistämiseksi
- toimet koskien maassa ilman oleskeluoikeutta olevia.
Ilmiötä on tarkasteltava kokonaisvaltaisesti. Samalla on tärkeää, että toimet ovat paitsi tehokkaita myös inhimillisiä.
Etenkin kansallisella tasolla viranomaisten yhteistyö ja tiedonvaihto ovat avainasemassa, kun torjutaan laitonta maahantuloa ja maassa oleskelua. Suomelle on myös tärkeää olla aktiivisesti mukana EU-yhteistyössä, sillä sen tulokset ovat usein vaikuttavampia kuin pienen jäsenvaltion kansalliset toimet.
Kysymyksiä ja vastauksia
-
Muissa Pohjoismaissa arviot ilman oleskeluoikeutta maassa olevien määristä vaihtelevat.
Saatujen tietojen mukaan Norjassa selvitettiin turvapaikkajärjestelmästä kadonneiden turvapaikanhakijoiden olinpaikkaa vuonna 2017. Tuolloin arvioitiin, että heitä oleskeli maassa korkeintaan 400.
Tanskassa arvioidaan olevan tuhansia, mahdollisesti jopa kymmeniätuhansia kielteisen turvapaikkapäätöksen jälkeen ilman oleskeluoikeutta maahan jääneitä.
Ruotsi ei ole arvioissaan eritellyt kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita muista ilman oleskeluoikeutta maassa olevista. Vuonna 2017 ilman oleskeluoikeutta maassa olevien määräksi arvioitiin 20 000–50 000.
Koska ilman oleskeluoikeutta Pohjoismaissa oleskelevien määriä ei ole selvitetty samoilla kriteereillä, eivät arviot lukumääristä ole vertailukelpoisia keskenään. Vaikuttaisi kuitenkin siltä, että Ruotsissa oleskelee ilman oleskeluoikeutta olevia henkilöitä huomattavasti muita Pohjoismaita enemmän.
-
Laiton maahantulo ja maassa oleskelu ovat monimutkaisia ilmiöitä, joihin ei ole olemassa yksinkertaista patenttiratkaisua. Lähestymistapa on siksi kokonaisvaltainen. Toimenpiteet on jaettu kronologisesti viiden eri teeman alle: toimet lähtö- ja kauttakulkumaissa, toimet rajalla, toimet Suomessa, toimet paluiden edistämiseksi ja toimet koskien maassa ilman oleskeluoikeutta olevia.
Laittomaan maahantuloon ja maassa oleskeluun liittyvien toimien on oltava samanaikaisesti tehokkaita ja inhimillisiä. Toimintaohjelman läpileikkaavia periaatteita ovat perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen turvaaminen sekä ihmiskaupan ilmitulon edistäminen ja haavoittuvassa asemassa olevien tunnistaminen.
Ohjelmalla jatketaan viranomaisten pitkäjänteistä työtä osin hyvin vaikeiden haasteiden ratkaisemiseksi, ja edellisten ohjelmien toimenpidekirjaukset on otettu kattavasti huomioon. Edellisessä, vuosille 2017−2020 laaditussa toimintaohjelmassa keskityttiin toimintaympäristön muutokseen, joka seurasi turvapaikanhakijoiden määrän nopeasta kasvusta vuosina 2015–2016. Näiden henkilöiden osalta toimia tarvitaan yhä.
-
Paperittomuus on yleiskielen ilmaus, jota etenkin järjestöt ja media käyttävät usein synonyyminä laittomalle maassa oleskelulle. Epämääräisyytensä vuoksi se koetaan yleensä ongelmalliseksi viranomaiskielessä: niin sanottuja paperittomia ovat sekä henkilöt, jotka oleskelevat maassa ilman oleskeluoikeutta, että esimerkiksi EU-maiden kansalaiset, jotka eivät kuulu sosiaaliturvan piiriin.
Sanan laiton käyttöä on kritisoitu laajasti niissä yhteyksissä, kun puhutaan ihmisistä. Termi laittomasti maassa oleskeleva pitää paikkansa niiden henkilöiden kohdalla, joilla ei ole oleskelulleen laillista perustetta. Se on kuitenkin koettu hankalaksi, sillä helposti myös ihmisiin viitataan laittomina, vaikkei se olisikaan tarkoitus.
Kieli ja käytettävä termistö muuttuvat ajassa. Nykyään EU:ssa käytetään englanniksi ilmauksia irregular migration ja irregular migrants, kun taas muotoja illegal migration ja illegal migrants käytetään entistä harvemmin. Adjektiivin illegal käyttöä vältetään erityisesti ihmisiin viitattaessa. Suomen kieleen adjektiivi irregular kääntyy huonosti.
Toimintaohjelmassa on haluttu käyttää termejä, jotka ovat toisaalta yhteneviä EU:sta tulevien määritelmien kanssa ja toisaalta myös hyväksyttävissä yhteiskunnassa laiton-sanaa laajemmin. Siksi henkilöihin, jotka oleskelevat maassa ulkomaalaislain 40 §:n vastaisesti, viitataan termillä ilman oleskeluoikeutta (maassa) olevat henkilöt.
-
Ilman oleskeluoikeutta Suomessa oleskelevien tarkan määrän arvioiminen on vaikeaa. Ilmiön yleisyyttä voidaan kuitenkin arvioida viranomaisten kirjaamien ilmoitusten perusteella.
Suomessa havaittiin vuonna 2022 yhteensä 2 132 laittoman maassa oleskelun tapausta. Tämä oli 8 % enemmän kuin edellisvuonna ja korkein määrä vuodesta 2018 alkaneen tilastoinnin aikana. Suurimmat tavatut kansalaisuusryhmät olivat Irak, Afganistan, Somalia ja Syyria.
Poliisin tilasto sisältää tiedot sisämaassa ja sisärajalla havaituista tapauksista, joissa on kirjattu ilmoitus turvapaikkatutkinnasta, ulkomaalaisrikkomuksesta tai maahantulokiellon rikkomisesta. Tapauksista noin viidennes paljastuu viranomaisten aktiivisen valvontatoiminnan kautta. Muut tulevat ilmi henkilöiden asioidessa viranomaisten kanssa oma-aloitteisesti.
-
Vuonna 2022 EU-alueelle kohdistuva muuttoliikepaine kasvoi merkittävästi. EU:n ulkorajoilla rekisteröitiin rajanylityspaikkojen ulkopuolella noin 329 000 laitonta rajanylitystä, mikä on suurin määrä sitten vuoden 2016. Kasvua edelliseen vuoteen oli 64 %.
Laittomat rajanylitykset keskittyivät erityisesti keskisen Välimeren reitille sekä Länsi-Balkanille. Kasvaneiden määrien taustalla ovat todennäköisesti koronapandemian pitkäaikaisvaikutukset monen lähtömaan taloustilanteeseen sekä Välimerellä kahden keskeisen lähtömaan – Libyan ja Tunisian – poliittinen epävakaus. Rajatilanne EU:n Valko-Venäjän vastaisella on säilynyt suhteellisen vakaana.
Eurostatin mukaan EU-alueella tavattiin vuonna 2021 yhteensä noin 681 200 kolmansien maiden kansalaista ilman oleskeluoikeutta, mikä oli 22 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Myös vuonna 2022 määrät ovat olleet korkealla tasolla, mutta virallisia tilastoja ei ole vielä julkaistu.
Kasvava muuttoliikepaine Euroopan ulkorajoilla ei ole toistaiseksi heijastunut Suomeen.
-
Laittoman maahantulon ja maassa oleskelun vastainen toimintaohjelma valmistellaan viranomaisten yhteistyöllä neljäksi vuodeksi kerrallaan. Toukokuussa 2021 valmistui järjestyksessään neljäs kansallinen ohjelma. Ohjelmalla jatkettiin saumattomasti edellisen, vuosille 2017–2020 laaditun ohjelman työtä.
Pääministeri Marinin hallitusohjelman mukaisesti ohjelma on päivitetty vuosille 2021–2024. Siinä on otettu kattavasti huomioon edellisten ohjelmien toimenpidekirjaukset.
Edellisessä toimintaohjelmassa keskityttiin Suomeen ja muualle Eurooppaan vuosina 2015–2016 saapuneiden turvapaikanhakijoiden määrän nopean kasvun myötä tapahtuneeseen toimintaympäristön muutokseen ja sen esiin tuomiin haasteisiin. Näiden henkilöiden osalta toimia tarvitaan yhä. Tämä on tunnistettu myös hallitusohjelman kirjauksissa.
-
Laittoman maahantulon ja maassa oleskelun vastainen toimintaohjelma valmisteltiin hanketyöryhmässä ajalla 10.9.2020−15.1.2021. Hanketyöryhmän työskentelyyn osallistuivat sisäministeriön maahanmuutto-, poliisi-, rajavartio- sekä hallinto- ja kehittämisosaston lisäksi edustajat ulkoministeriöstä, sosiaali- ja terveysministeriöstä, työ- ja elinkeinoministeriöstä, Maahanmuuttovirastosta ja Poliisihallituksesta.
Hanketyöryhmä kuuli toimintaohjelman valmistelun aikana useita sidosryhmiä. Toimintaohjelma viimeisteltiin poliittisessa käsittelyssä.
Osana sisäisen turvallisuuden kansallisen yhteistoimintamallin toimeenpanoa sisäministeriö selvitti vuonna 2020, miten ilman oleskelulupaa maahan jäävien tilanteeseen voitaisiin vaikuttaa. Laajan sidosryhmäyhteistyön tuloksena syntyi viisi ehdotusta jatkotoimien painopisteiksi: oleskelulupien kehittäminen, palomuurin perustaminen, paluiden edistäminen, palvelujärjestelmän selkeyttäminen sekä viestinnän tehostaminen niin lähtömaissa kuin Suomessa. Painopiste-ehdotukset ja työssä kerätty aineisto otettiin kattavasti huomioon ohjelman päivitystyössä.
Painopiste-ehdotuksista sisäministeriön blogissa
-
Palautuksia ei voida toimeenpanna ilman yhteistyötä sen maan kanssa, johon henkilöä ollaan palauttamassa. Tiettyjen maiden kanssa yhteistyössä on haasteita. Palautuksia ovat hidastaneet myös useiden maiden asettamat liikkumisrajoitukset, ja palautusten määrät ovat viime vuosina olleet laskussa pandemiaa edeltäneeltä tasolta. Vuonna 2022 poliisi poisti Suomesta yhteensä 1 740 henkilöä
Myös vapaaehtoisesti kolmansiin maihin palaavien määrät ovat olleet viime vuosina laskussa. Vuonna 2022 vapaaehtoisen paluun ohjelman kautta palasi 130 henkilöä.
Hallitusohjelman mukaisesti Suomi edistää yhteistyötä palautuksissa ja myös laajemmin paluu- ja muuttoliikeasioissa keskeisten kolmansien maiden kanssa. Myös avustetun vapaaehtoisen paluun järjestelmää kehitetään. Tätä työtä tehdään EU:n tuella ja yhdessä muiden EU-jäsenmaiden kanssa.
Laiton maassa oleskelu on monimutkainen ilmiö, ja sitä tulee tarkastella monesta eri näkökulmasta. Suomessa asuu ilman oleskelulupaa esimerkiksi perheitä, joiden lapset ovat syntyneet Suomessa ja käyvät täällä koulua. Eri toimien yhteisenä päämääränä on vähentää riskejä, joita ilman oleskelulupaa elämisestä aiheutuu henkilöille itselleen ja yhteiskunnalle.
-
Toimintaohjelmassa esitetään sekä strategisen että operatiivisen tason toimenpiteitä. Strategisten ja ministeriötasoisten toimien toimeenpanoa seuraa sisäministeriö. Operatiivisten toimien toimeenpanoa seuraa edellisten toimintaohjelmien tavoin laittoman maahantulon torjunnan virkamiestyöryhmä, joka toimii Poliisihallituksen johdolla. Sisäministeriö ja Poliisihallitus raportoivat toimeenpanosta oikeusvaltion kehittämisen ja sisäisen turvallisuuden ministerityöryhmälle ohjelmakauden puolivälissä ja lopussa.
Sisäministeriö järjesti ohjelman valmisteluun osallistuneille tahoille yhteisen seminaarin. Sen ja myöhemmin pidettävien seurantaseminaarien avulla varmistetaan, että ohjelman toimeenpano etenee johdonmukaisesti.
-
Laittomien rajanylitysten määrät Suomeen ovat perinteisesti matalia, sillä Suomi ei sijaitse Eurooppaan suuntautuvien pääasiallisten muuttoliikereittien varrella. Kasvava muuttoliikepaine Euroopan ulkorajoilla ei ole toistaiseksi heijastunut Suomeen.
Vuonna 2022 Suomeen sisärajojen kautta saapuva laiton maahantulo säilyi hyvin maltillisena. Myös ulkorajoilla tilanne säilyi rauhallisena. Suomen Venäjän-vastaisella rajalla laittomien rajanylitysten määrä kasvoi hieman, mutta määrät säilyivät edelleen alhaisella tasolla.