Sisäministeriön blogi

Eikö EU:n turvapaikkauudistuksesta tule koskaan valmista?

Katri Niskanen Julkaisupäivä 18.5.2021 12.40 Blogit SM

Katri Niskanen. "Verraton näköalapaikka, mutta tarjoaa harvemmin pikavoittoja." Näin olen luonnehtinut työtäni kysyjille, joita EU:n muuttoliikepolitiikan kiemurat kiinnostavat.

Onkin totta, että kärsivällisyys ja kyky huomata pieniä edistysaskeleita ovat hyviä EU-valmistelijan ominaisuuksia. Toinen tosiasia on se, että tärkeimmät ratkaisut maahanmuutto- ja turvapaikka-asioissa tehdään nyt nimenomaan osana EU:ta. Yhteistä turvapaikkajärjestelmää on rakennettu yli 20 vuotta, ja Suomessakin sovellettava sääntely on pitkälti Brysselissä neuvoteltua.

EU-direktiivit ohjaavat myös työntekijöiden, opiskelijoiden, tutkijoiden ja perheenjäsenten maahanmuuttoa sekä jäsenmaissa pitkään oleskelleiden asemaa. Sopuun on siis päästy laajasta oikeudellisesta kehyksestä sille, millä edellytyksillä EU:n ulkopuolisten maiden kansalaiset voivat jäsenmaissa oleskella, ja millaisia oikeuksia ja velvollisuuksia heillä on. Viimeksi eilisiltana (17.5.) saatiin hyviä uutisia, kun erityisosaajadirektiivin uudistuksesta saavutettiin pitkien neuvotteluiden jälkeen alustava yhteisymmärrys.

Sopu oli jo lähellä, mutta niin kaukana

Mistä sitten syntyy paikallaan polkemisen vaikutelma? EU:n muuttoliikepolitiikka päätyi valokeilaan vuosien 2015–2016 kriisin myötä, kun jäsenmaihin tuli ennennäkemätön määrä turvapaikanhakijoita. Paineen kohteena olevia maita tuettiin esimerkiksi siten, että hakijoita siirrettiin toisiin jäsenmaihin hakemuksen käsittelyä varten neuvoston kertaluontoisten päätösten nojalla. Näitä sisäisiä siirtoja opeteltiin tekemällä, sillä mitään valmista mallia ei ollut. Samalla kuitenkin selvisivät jakolinjat jäsenmaiden välillä, kun muutamat maat kieltäytyivät ottamasta hakijoita vastaan.

Euroopan komissio antoi vuonna 2016 seitsemän säädösehdotuksen kokonaisuuden yhteisen turvapaikkajärjestelmän korjaamiseksi. Uudistuksella pyrittiin laajasti sujuviin menettelyihin ja kriisinkestävyyden parantamiseen, mutta suurimman poliittisen huomion vei yhteisvastuujärjestely, joka sisälsi pysyvän mallin sisäisten siirtojen tekemiseksi.

Seitsemästä säädösehdotuksesta viisi saatiin kolmessa vuodessa jo pitkälle neuvoteltua EU:n lainsäätäjien kesken. Kuitenkin juuri sisäisten siirtojen kysymys käytännössä jumiutti koko uudistuksen, kun useat jäsenmaat vaativat pakettiratkaisua eli ehdotusten hyväksymistä yhtenä kokonaisuutena.

Uusi alku

Työ jatkui vauhdilla viime syksynä, kun komissio antoi muuttoliike- ja turvapaikkasopimukseksi kutsumansa kokonaisvaltaisen tiedonannon ja säädösehdotuksia. Uusi aloite rakentuu suurelta osin vuoden 2016 kokonaisuudelle, eikä jo tehtyä työtä siten heitetä hukkaan. Uutta virtaa haetaan kuitenkin erityisesti räätälöidyistä kumppanuuksista EU:n ulkopuolisten maiden kanssa sekä paluiden tehostamisesta.

Komissio katsoo, että velvoittavasta yhteisvastuusta turvapaikkajärjestelmässä on lopultakin saatava sovittua. Nyt asiaa myös lähestytään laajemmin kuin vain sisäisten siirtojen kautta: ne olisivat yksi mutta eivät ainoa paine- ja kriisitilanteiden tukimuoto. Tärkeintä olisi saada kaikki jäsenmaat osallistumaan tarvittaviin toimiin. Vastapainoksi vahvistettaisiin menettelyitä EU:n ulkorajoilla erityisesti perusteettoman turvapaikanhaun ja hakijoiden luvattoman edelleen liikkumisen vähentämiseksi.

Pallo on nyt EU:n lainsäätäjillä, ja uuden alun pohjalta sopuun olisi päästävä. Tehtävä ei ole helppo laajassa unionissa, jossa jäsenmailla on erilaiset perinteet ja maantieteelliset realiteetit suhteessa muuttoliikkeeseen, ja aihe on lähes poikkeuksetta sisäpoliittisesti painava. Monessa suhteessa tilanne on kuitenkin parempi kuin vuonna 2016: tilannekuva on tarkempi, varautumis- ja ennakointiyhteistyö tiiviimpää ja kolmasmaakumppanuuksia edistetään yhteisen tahtotilan pohjalta. Paljon on opittu sekä muuttoliikekriisistä että pandemian vaikutuksista.

Lisäksi jäsenmailla on jo valmiiksi tietoisuus kompromissin tarpeesta: rakentavuus ja ratkaisuhakuisuus ovat Suomenkin neuvottelukäyttäytymisen ohjenuoria. On myös hyvä muistaa, että elintärkeää kehittämistyötä tehdään EU:ssa jatkuvasti parrasvalojen ja säädösneuvotteluiden ulkopuolella.

Mistä löytyy ratkaisun avain?

Kaksi peräkkäistä komissiota on nyt laittanut arvovaltansa peliin ja ehdottanut laajaa maahanmuutto- ja turvapaikkauudistusta. Sisäasioiden komissaari Ylva Johanssonin selkeä viesti jäsenmaille ja niiden kansalaisille on, että muuttoliike on normaali, pysyvä ja merkittävä osa arkeamme, ja siihen on pystyttävä yhteisin toimin vastaamaan. Muuttoliike vaikuttaa unioniin kokonaisuutena, eivätkä jäsenmaiden erillisratkaisut siten voi olla riittäviä.

Tämä viesti on helppo allekirjoittaa. Olemme tilanteessa, jossa takataskussa on paljon lähes valmista sääntelyä odottamassa tiettyjen kynnyskysymysten ratkaisemista. Nyt jäsenmailta tarvitaan poliittista tahtoa, jonka löytyminen riippunee paljon muustakin kuin komission ehdotusten plussista ja miinuksista.

Toivoa ja rakennuspalikoita ratkaisun löytymiseksi on, mutta monessa pöytälaatikossa on varmasti mietittynä myös vaihtoehtoja, joissa uudistusta tehtäisiin käytännönläheisemmin ja pienemmällä poliittisella latauksella. Pakettiratkaisun osittainen purkaminen olisi looginen tie eteenpäin, ja sen myötä viime vuosien neuvottelut saataisiin kantamaan nopeasti hedelmää.

Katri Niskanen
neuvotteleva virkamies
@KatriNiskanen

Lisätietoja uudistuksesta:
Maahanmuutto- ja turvapaikkauudistus | Euroopan komissio (englanniksi)

1 Kommentti