Suomen sisäiseen turvallisuuteen vaikuttavat useat globaalit ja Suomen sisäiset muutosvoimat. Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen, demokratian murros ja uudet teknologiat vaikuttavat voimakkaasti siihen, miten vakaassa ja rauhallisessa maailmassa ja Euroopassa elämme. Tällä on suora vaikutus myös siihen, miten turvallinen yhteiskunta Suomi on.

Rajat ylittävät haasteet kuten sään ääri-ilmiöistä aiheutuvat onnettomuudet, muuttoliike ja pandemiat, verkkoa hyödyntävä rikollisuus sekä ihmiskauppa vaikuttavat meihin myös täällä Suomessa. Kaikki nämä voimat ovat myös omiaan lisäämään eriarvoisuutta, näköalattomuutta ja kasvattamaan jakolinjoja.

Ennaltaehkäisy on sisäisen turvallisuuden perusta

Syrjäytyminen, sosiaalinen pahoinvointi ja moniongelmaisuus ovatkin edelleen Suomen sisäisen turvallisuuden suurimpia uhkia. Näihin ongelmiin tarvitaan ratkaisuja koko yhteiskunnalta. Sisäinen turvallisuus perustuu siis ennen kaikkea ennaltaehkäisyyn.

Koulutus, työllisyys, osallisuus, terveys ja korkea hyvinvointi laajasti elämän eri osa-alueilla muodostavat perustan hyvälle arjen turvallisuudelle. Ne myös vähentävät kiireellisten ja korjaavien palveluiden tarvetta. Näihin asioihin tehdyt panostukset ovat siis myös panostuksia turvallisuuteen.

Esimerkiksi nuorten pahoinvoinnin ennaltaehkäisy on hyvin tärkeä osa myös poliisien tekemää työtä. Lapset ja nuoret ovat kantaneet kohtuuttoman suuren taakan koronarajoitusten seurauksista. Erityisesti jo valmiiksi vaikeassa asemassa olevat lapset ovat kärsineet paljon.

Jo ennen koronaa poliisi on ollut huolissaan siitä, että vaikka suurimmalla osalla nuorista menee entistä paremmin, on pieni joukko, jolle huono-osaisuus kasautuu. Koronan myötä nämä hyvinvointi- ja oppimiserot ovat kasvaneet.

Näinä poikkeuksellisina aikoina kohtaamisten varmistaminen turvallisten aikuisten kanssa on erityisen tärkeää, kun sen tarve herää. Olen siksi erittäin iloinen, että pystymme tänään osana lisätalousarvion lasten ja nuorten tukipakettia kohdentamaan poliisin ennalta estävään työhön kolmen miljoonan euron lisärahoituksen.

Tavoitteena maailman turvallisin maa ihan kaikille

Viime viikolla antamassamme sisäisen turvallisuuden selonteossa määrittelemme tavoitteeksemme, että Suomi on maailman turvallisin maa ihan kaikille ihmisille ja ihmisryhmille. Sisäisen turvallisuuden perustana on perus- ja ihmisoikeuksien turvaaminen ihan jokaiselle.

Sisäinen turvallisuus on myös henkilökohtaista ja yksilöllistä. Turvallisuuden tunne, eli se, miten paljon pelkäämme onnettomuuksia, rikoksia ja muita uhkia, on noussut aiempaa merkityksellisemmäksi. Vahva turvallisuuden kokemus arjessa kantaa myös kriisien kohdatessa. Meidän on vahvistettava erityisesti niiden ihmisten turvallisuuden tunnetta, joiden asiat eivät ole hyvin. Näin lisääntyy yhteiskuntamme heikoimmassa asemassa olevien kokema turvallisuus ja tämä vahvistaa myös laajemmin koko yhteiskuntamme turvallisuutta.