Muuttoliike on pysyvä ilmiö yhteiskunnassamme. Ihmiset muuttavat pääasiassa työn, opiskelun ja perheen vuoksi. Suomeen suuntautuvasta maahanmuutosta tämä kattaa noin 90 %. Myös konfliktit, köyhyys ja ilmastonmuutoksen vaikutukset sekä toivo paremmasta tulevaisuudesta ajavat liikkeelle yhä useampia.

Suomi tarvitsee maahanmuuttajia, sillä etenkin työ- ja koulutusperusteinen maahanmuutto vahvistaa taloudellista huoltosuhdetta ja työllisyysastetta sekä pienentää kestävyysvajetta. Samalla osaajapula on merkittävä kasvun este: Vuonna 2019 peräti 65 000 työpaikkaa jäi syntymättä osaajapulan takia. 2000-luvulla työntekijöiden määrä olisi vähentynyt ilman vieraskielistä työvoimaa. Työperusteisen maahanmuuton sujuvoittamisella edistetään Suomen pärjäämistä globaalissa kilpailussa osaajista ja lisätään yritys- ja innovaatiotoiminnan kansainvälistymistä ja investointien saamista Suomeen.

Maahanmuuttohallinnon on pystyttävä vastaamaan yhteiskunnan tarpeisiin sujuvilla, oikeudenmukaisilla ja yksilöllisillä palveluilla. Maahanmuuttovirasto ja sen henkilökunta ovat tehneet paljon arvokasta toiminnan kehittämistä, mutta parantamisen varaa on edelleen. Hakemusten vastaanotto on ruuhkaantunut ja käsittelyajat ovat pitkiä.

Sisäministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö tulosohjaavat yhdessä Maahanmuuttovirastoa. Viraston keskeiset tulostavoitteet koskevat käsittelyaikoja ja asiakaspalvelua. Työ- ja koulutusperusteisten lupaprosessien nopeuttamiseksi on käynnissä laaja ulkomaalaislainsäädännön ja lupamenettelyjen kehittämishanke, jonka tavoitteena on oleskelulupien käsittely yhdessä kuukaudessa. Yksi tärkeimmistä toimenpiteistä on erityisosaajille ja kasvuyrittäjille suunnattu pikakaistakokeilu, jossa lupamenettelyn kokonaiskesto supistetaan kahteen viikkoon. 

Jotta tavoite voidaan saavuttaa, on Maahanmuuttoviraston Lupa22-hankkeen kehittämistoimet pantava tehokkaasti täytäntöön. Suomen kestävän kasvun ohjelmassa on haettu EU:lta rahoitusta osaajien maahanmuuttoprosessin digitalisointiin. Digitaaliseen kehitykseen panostetaan samalla koko virastossa, ja automaatiota tullaan hyödyntämään niin paljon kuin se lainsäädäntö ja kunkin hakemuskäsittelyn erityispiirteet huomioon ottaen on mahdollista. 

Sisäministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö ovat käynnistäneet Tulevaisuuden Maahanmuuttovirasto -hankkeen, jonka tavoitteena on nykyistä ennakoivampi, vaikuttavampi ja tuottavampi toiminta. Hankkeella vastataan toimintaympäristön muutoksiin ja vahvistetaan viraston pitkän aikavälin suunnittelua ja johtamista. Ministeriöt panostavat myös viraston henkilöstö-, digi- ja muiden resurssien pitkäjänteiseen vahvistamiseen.

Humanitaarinen maahanmuutto on tärkeä, joskin määrällisesti pieni osa maahanmuuton kokonaisuutta. Pandemian aikana turvapaikanhakijoita on ollut tavanomaista vähemmän, joten Maahanmuuttovirasto purkaa nyt vanhimpien hakemusten ruuhkaa. Määrätietoisella työllä päästään vuoden 2022 alkuun mennessä tilanteeseen, jossa uudet hakemukset käsitellään hallitusohjelman mukaisesti kuuden kuukauden sisällä niiden jättämisestä. Samalla varmistetaan päätöksenteon laatu ja hakijoiden oikeusturva.

Myös Maahanmuuttoviraston asiakaspalvelu on nostettava uudelle tasolle, vaikka koronatilanne aiheuttaakin juuri nyt isoja haasteita. Palvelupisteisiin on jo rekrytoitu lisää henkilöstöä, ja ajanvarausaikoja lisätään useilla sadoilla. Parhaillaan selvitetään myös muita tehostamistoimia, kuten mahdollisuuksia vähentää asiointitarvetta. Jo nyt jatkoluvan hakija voi välttää palvelupistekäynnin asioimalla verkossa ja tunnistautumalla vahvasti esimerkiksi pankkitunnuksilla.  

Maahanmuuttopolitiikan on vastattava ajankohtaisiin tarpeisiin ja samalla katsottava kauas. Niin turvaamme Suomen elinvoimaisuuden ja olemme valmiita globaalin muuttoliikkeen muutoksiin. Parhaillaan valmisteltava työ- ja koulutusperusteisen maahanmuuton tiekartta muodostaa yhteisen tilannekuvan ja määrittelee pitkän tähtäimen painopisteet, tavoitteet ja toimenpiteet. Lisäksi Suomi voisi hyötyä kokonaisvaltaisesta maahanmuuttopoliittisesta ohjelmasta, joka tukisi maahanmuuttohallinnon ja lainsäädännön pitkäjänteistä kehittämistä.

Minna Hulkkonen
ylijohtaja, osastopäällikkö, sisäministeriö
@HulkMi

Sonja Hämäläinen
maahanmuuttojohtaja, työ- ja elinkeinoministeriö
@sonjahamalaine2

Jari Kähkönen
ylijohtaja, Maahanmuuttovirasto
@kahkonen_jari

Teksti on julkaistu lyhennettynä myös Helsingin Sanomien mielipidepalstalla 26.4.2021.