Erilaiset suuret, pitkäkestoiset tai vaikutuksiltaan laajat onnettomuus- ja häiriötilanteet haastavat yhteiskunnan kriittisiä toimintoja ja sisäisen turvallisuuden viranomaisia. Esimerkiksi koronapandemia on aiheuttanut maailmanlaajuisesti erilaisia tuotannon, talouden ja logististen ketjujen häiriöitä. Samalla tuotteiden saatavuusongelmat ovat haastaneet turvallisuusviranomaisia ja tuotettuja palveluja niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. 

Sota Ukrainassa käynnisti puolestaan ennen näkemättömän avustusoperaation Euroopassa, ja materiaaliapua on kanavoitu EU:n pelastuspalvelumekanismin (Union Civil Protection Mechanism, UCPM) kautta yli 36 000 tonnia. Kuitenkin jo ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan ja viimeaikaisia muutoksia Euroopan turvallisuustilanteessa, EU:n tasolla oli tunnistettu tarve muodostaa pelastuspalvelumekanismin sisältämän hätäapureservin rinnalle uusi strateginen taso – rescEU. 

Euroopan komissio käynnisti vuoden 2019 lainsäädäntöpäivityksen jälkeen EU:n tasoisten avustusvalmiuksien rakentamisen jäsenvaltioidensa kanssa. Uudet valmiudet mahdollistavat avunannon tilanteissa, joissa jäsenvaltion omat voimavarat tai eurooppalaisen hätäapureservin kapasiteetit eivät enää riitä. Näihin rescEU-kapasiteetteihin kuuluu lentosammutukseen, lääkinnällisiin evakuointeihin, lääkinnälliseen varastointiin ja kenttäsairaaloihin liittyvää suorituskykyä. 

RescEU pähkinänkuoressa:

• RescEU on uusi strateginen avunantoon liittyvä taso Euroopassa. Se on integroitu EU:n pelastuspalvelumekanismiin.
• RescEU vahvistaa Euroopan katastrofivalmiuksia.
• RescEU lisää reagointivalmiuksia kriiseihin Euroopassa. Se muodostaa suorituskykyjä metsäpaloihin, lääketieteellisiin hätätilanteisiin sekä kemiallisiin, biologisiin, säteily- ja ydinonnettomuuksiin.

Nykyiset EU:n pelastuspalvelumekanismin ja rescEU-kapasiteetit löytyvät Euroopan komission sivuilta:

• Hätäapureservin muodostelmat
• rescEU-muodostelmat

RescEU-valmiudet kemiallisia, biologisia ja säteilyyn ja ydinaineisiin liittyviä hätätilanteita varten

Parantaakseen EU:n varautumista ja reagointia kemiallisiin, biologisiin, säteily- ja ydinuhkiin (CBRN), komissio kehittää yhdessä jäsenvaltioiden kanssa CBRN-valmiuksia osana rescEU-reserviä. RescEU CBRN-valmiudet koostuvat kolmesta kokonaisuudesta: CBRN-puhdistuskapasiteetti, CBRN-varastointikapasiteetti ja myöhemmin kehitettävä CBRN-aineiden tunnistamiseen ja monitoroimiseen liittyvä kokonaisuus. Kapasiteettien rakenne ja sisältö määritellään EU:n yhteisessä lainsäädäntöpohjassa. EU rahoittaa kapasiteettien kehittämistä ja ylläpitoa 100 % rahoituksella. 

CBRN-tilanteiden tunnistaminen sekä niiden vakavuuden ja vaikutusten arviointi voi olla hyvin haastavaa. Tilanteiden vaatimaa osaamista, erityiskalustoa, yhteistyötä ja toimintojen yhteensovittamista ei varsinaisen tehtävien aikana voi enää harjoitella. Toiminta vaatii siis ennakkosuunnittelua sekä kattavaa varautumista, jossa tunnistetaan kansalliset sekä kansainvälisesti saatavilla olevat suorituskyvyt.

Suomi edistää EU-tason valmiuksien kehittämistä

Suomi tukee EU-tason valmiuksien kehittämistä, jotta ne vastaisivat muuttuvaan turvallisuusympäristöön ja uusiin uhkiin. Valtioneuvoston EU-selonteon mukaisesti Suomi kehittää pelastustoimen kansallisia suorituskykyjä, kriisivalmiutta sekä kykyä antaa ja vastaanottaa kansainvälistä apua. Tähän sisältyy rescEU CBRN-varastoinnin vahvistaminen hyödyntäen kansainvälisiä järjestelyjä sekä EU:n rescEU-rahoitusta.

RescEU:n CBRN-varastointikapasiteettia koskevaa kokonaisuutta valmistellaan kansallisesti sisäministeriön johdolla yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Huoltovarmuuskeskuksen ja Säteilyturvakeskuksen kanssa. Suomi hakee rahoitusta CBRN-varastointikapasiteetille kesällä päättyvässä rahoitushaussa.

Lisätietoja:

Kansainväliset tehtävät kuuluvat pelastustoimeen

Kemialliset, biologiset ja säteilyyn ja ydinaineisiin liittyvät hätätilanteet | europa.eu

Teemu Veneskari - RescEU, osa eurooppalaista varautumista | YouTube

Sini Hangaslammi
erityisasiantuntija
@s_hangaslammi

Teemu Veneskari
erityisasiantuntija
@veneskariteemu