Jos Euroopan komissio saisi yksin päättää EU:n budjetista, eniten rahaa laitettaisiin muun muassa muuttoliikkeen hallintaan, rajavalvontaan ja turvallisuuteen. Neuvottelut ovat kuitenkin vasta alussa ja lopullinen rahoituskehys saa muotonsa EU-tason neuvottelujen myötä viimeistään vuoden 2020 aikana. Lisähaastetta neuvotteluihin tuo muun muassa Brexit. Komissio julkaisi toukokuussa tiedonannon EU:n tulevasta monivuotisesta rahoituskehyksestä vuosille 2021–2027.

EU-lisäarvon synnyttäminen on komission uuden rahoituskehysehdotuksen keskeisiä teemoja. Lisäarvolla tarkoitetaan sitä, että EU-varoin tuetun toiminnan tai hankkeen on oltava EU:n tasolla arvokkaampi kuin puhtaasti kotimaisin varoin rahoitettuna. Lisäarvoa saadaan esimerkiksi edistämällä EU:n painopisteitä useamman jäsenvaltion yhteisessä hankkeessa.

Tuloksia on pystyttävä mittaamaan entistä paremmin

Toinen tärkeä teema on mitattavuuteen perustuva tuloksellisuus. EU-varoin tuetaan lukemattomia erisuuruisia hankkeita ja hankekokonaisuuksia vuosittain. Jotta rahoille saadaan vastinetta, on EU-rahoituksen hyödyn oltava myös mitattavissa ja todennettavissa.

Tämä on käytännössä osoittautunut haastavaksi, ainakin sisäasioiden eli maahanmuuton ja sisäisen turvallisuuden rahoitussektorilla. Miten esimerkiksi kotouttamisen tehokkuutta voidaan mitata EU-rahoitetun kotouttamishankkeen osalta? Entä miten on mahdollista osoittaa kiistattomasti, että sisäinen turvallisuus on kohentunut? Näihin kysymyksiin komissio tulee tulevaisuudessa penäämään vastauksia yhä hanakammin.

Rahoitus sidottaisiin oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen

Uutena elementtinä tulevalle rahoitusohjelmakaudelle komissio on esittänyt jäsenvaltion oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen sitomista EU-rahoitukseen. Käytännössä tämä voisi tarkoittaa sitä, että rahoitushana voitaisiin sulkea jäsenvaltiolta, joka ei noudata oikeusvaltioperiaatetta.

Joustavuutta ennalta arvaamattomien tilanteiden rahoittamiseksi

Rahoituksen jättäminen niin sanotusti reserviin sisältyy myös komission esitykseen tulevalle rahoitusohjelmakaudelle. Komissio on perustellut reservirahoitusta tulevaisuuden ennakoimattomilla tilanteilla, jolloin tarvittaisiin nopeasti rahaa johonkin tiettyyn toimintaan tai kohteeseen. Tällaista nopeasti käyttöön saatavaa rahoitusta olisi kaivattu esimerkiksi vuonna 2015 kun Euroopan etelärajalle saapui yhteensä yli miljoona maailman kriisien ja epävakauden liikkeelle ajamaa turvapaikanhakijaa.

Yksinkertaistaminen on ollut EU-rahoituksen kehityskohde jo pitkään

Komissio pyrkii myös selkiyttämään EU-rahoituksen rakennetta ja muun muassa rahoitusvälineiden määrää vähennetään nykyiseen rahoitusohjelmakauteen verrattuna. Lisäksi rahoituksen hakemista ja käyttöä pyritään selkiyttämään ja yksinkertaistamaan sääntöjä yhdenmukaistamalla.

Kuluvalla rahoitusohjelmakaudella on jo tapahtunut edistystä aikaisempaan verrattuna, vaikka pienin askelin. EU-rahoitusvälineiden laaja kirjo haastaa rahoitusta koskevien sääntöjen yhdenmukaistamista ja yksinkertaistamista. EU-rahoituksen kautta tuetaan niin tutkimusta, maataloutta, eri alueiden koheesiota, kalustohankintoja, pelastuspalvelua kuin kotouttamistakin ja niin eteenpäin.

Muutoksia sisäisen turvallisuuden ja muuttoliikkeen rahoitukseen

Muuttoliikkeen ja rajojen hallintaan kohdistettava rahoitus enemmän kuin kaksinkertaistuisi nykyiseen ohjelmakauteen verrattuna. Komissio esittää näihin yhteensä 31 miljardia euroa, josta merkittävä osuus kohdentuu rajaturvallisuuteen.

Komission esittämät luvut rahoituksen kasvusta eivät kuitenkaan ole täysin yksiselitteisiä vaan esimerkiksi sisäisen turvallisuuden rahasto jakautuu komission esityksessä sisällöllisesti eri tavalla kuin nykyisellä ohjelmakaudella.

Neuvottelut voivat venyä Suomen EU-puheenjohtajakaudelle

Suomen tuleva EU-puheenjohtajakausi heinä-joulukuu 2019 osuu rahoituskehysneuvottelujen kannalta mielenkiintoiseen ajanjaksoon. Komission tavoite on saada neuvottelut rahoituskehyksestä päätökseen vielä nykyisen Euroopan parlamentin kaudella, jotta pakka ei niin sanotusti leviä käsiin. Jos tässä ei onnistuta, venyvät neuvottelut todennäköisesti Suomen EU-puheenjohtajakaudelle.

Kaksi aikaisempaa monivuotista EU:n rahoitusohjelmakautta ovat käynnistyneet suunnitellusta ajankohdasta noin puolitoista vuotta myöhässä EU-tason neuvottelujen venymisestä johtuen. Jos tulevakin kausi alkaa myöhässä, on vaarana "tyhjäkäynti" usealla eri taholla: komissiossa, jäsenvaltioissa ja etenkin tuensaajaorganisaatioissa. Tämä ei liene kenenkään etu, koska tyhjäkäynti aiheuttaa katkoksia esim. tutkimus- ja kehittämishankkeisiin tai viivästyttää uusien hankekokonaisuuksien käynnistymistä pahimmillaan jopa vuosilla.

Neuvotteluissa tarvitaan kompromisseja, yhteistä tahtotilaa ja joustavuutta

Neuvottelut rahoituskehyksestä jatkuvat Euroopan päämiesten välillä kesällä. Neuvotteluista odotetaan haastavia muun muassa Brexitin takia, kun on ratkaistava, miten Iso-Britannian erosta aiheutuva aukko täytetään EU:n rahoituksessa. Samaan aikaan on tarvetta kohdentaa aikaisempaa enemmän EU-rahoitusta ajankohtaisiin haasteisiin vastaamiseksi, joten yhtälö on kimurantti.

Kesäkuun puoliväliin mennessä komissio antoi kaikkia EU-rahastoja koskevat asetusehdotukset, joita käsitellään jäsenvaltioiden välillä EU:n tulevan puheenjohtajamaan Itävallan vedolla viimeistään syksystä alkaen. Jotta uusi rahoitusohjelmakausi pääsisi käynnistymään vuoden 2021 alusta, tarvitaan neuvotteluissa kaikilla tasoilla kompromisseja, yhteistä tahtotilaa ja joustavuutta. Jää nähtäväksi, löytyykö tätä riittävästi EU:ssa kun viimeaikaisena suuntauksena tuntuu olleen eri suuntiin kulkeminen.

Neuvotteleva virkamies Pauliina Eskola, kansainvälinen yksikkö, EUSA-rahastot @PauliinaEskola
Neuvotteleva virkamies Maarit Nikander, hallinto- ja kehittämisosasto, talousyksikkö