EU-rahoituksen yhteydessä puhutaan EU-lisäarvosta, mutta mitä sillä käytännössä tarkoitetaan? EU:n tukemana pyörii lukuisia hankkeita mutta EU-lisäarvossa on kyse paljon muustakin. EU:n ohjelmakauden 2021-2027 ja uusien sisäasioiden rahastojen toimeenpanon käynnistymisen kynnyksellä aihe on jälleen ajankohtainen. 

Sisäministeriössä on valmisteltu kolmea uutta EU:n sisäasioiden rahastoa, jotka ovat sisäisen turvallisuuden rahasto (ISF), rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukiväline (BMVI) sekä turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto (AMIF).  

Sisäasioiden rahastojen kautta tuettu toiminta havainnollistaa hyvin EU-lisäarvoa sekä sitä, mitä jäisi tekemättä, jos EU-rahoitusta ei olisi tarjolla. Rahastoille seitsemän vuoden ajaksi laadittavat ohjelmat varmistavat, että EU-rahoitusta käytetään strategisesti ja pitkäjänteisesti.   

Rahoituksen määrä lähes kaksinkertaistuu ohjelmakaudella 2021-2027

EU:n jäsenvaltioissa tunnistetut haasteet ovat usein yhteisiä ja rajat ylittäviä, jolloin myös ratkaisuja on etsittävä yhdessä. Tällöin on loogista, että EU tarjoaa toimintatapojen harmonisoimiseen ja kehittämiseen resursseja. 

Ohjelmakaudelle 2021-2027 varattu rahoitus on EU-tasolla noin 18 miljardia euroa eli rahoituksen määrä lähes kaksinkertaistuu kuluvaan ohjelmakauteen verrattuna. Lisäksi sisäasioiden alalla toimiville EU-virastoille on varattu monivuotisesta rahoituskehyksestä noin 11 miljardia euroa. 

Uudella ohjelmakaudella EU:n sisäasioiden rahastojen tarjoamat resurssit yhteisten haasteiden ratkomiseen ja strategisten tavoitteiden saavuttamiseen ovat siis entistäkin vahvemmat. 

EU-rahoituksella vastataan turvallisuusuhkiin 

Keskeisimmät turvallisuusuhat Suomessa liittyvät järjestäytyneeseen, usein kansainväliseen rikollisuuteen. Tällaisia ovat esimerkiksi huumausainerikollisuus, ääriliikkeet, terrorismin uhka ja kyberrikollisuus. 

Rajat ylittävän rikollisuuden torjunta ja tutkinta vaativat EU-maiden yhteistä tilannekuvaa, entistä tehokkaampia tiedonvaihdon välineitä sekä uusia yhteistyön muotoja. Nämä teemat ovat ISF-rahaston keskiössä.

Sisäasioiden rahastojen toimilla pyritään myös puuttumaan turvallisuusuhkien juurisyihin kuten syrjäytymiseen, turvaverkkojen puuttumiseen ja mielenterveysongelmiin. 

Yhteistä eurooppalaista ulkorajavalvontaa tehostetaan 

Hyvin toimiva, yhdenmukainen ja tehokas ulkorajavalvonta on tärkeää sekä Suomen että EU:n sisäiselle turvallisuudelle. BMVI-rahoitusvälineen tuella osallistutaan eurooppalaisen raja- ja merivartioston kehittämiseen ja yhteisiin operaatioihin. 

EU-rahoituksella korjataan myös Schengen-alueen yhteisen rajavalvontasäännöstön noudattamisessa havaittuja epäkohtia sekä tuetaan yhdenmukaisen viisumipolitiikan soveltamista, mikä on edellytyksenä yhteisten turvallisuusuhkien ehkäisemiselle.

EU-rahoituksella varaudutaan turvapaikkajärjestelmän uudistamiseen ja tuetaan Suomen kiintiöpakolaisohjelmaa

Euroopan komission syksyllä 2020 antaman EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan uudistusta koskevan tiedonannon ja sen liitteenä olevien lainsäädäntöehdotusten tavoitteena on uudistaa turvapaikkajärjestelmää kokonaisvaltaisesti. 

Edetessään maaliin niin sanottu pakti aiheuttaisi merkittäviä kehittämistarpeita turvapaikkajärjestelmän kaikilla osa-alueilla. Myös näihin asioihin ollaan varauduttu valmistelun loppusuoralla olevassa AMIF-rahaston ohjelmassa.

Uudellakin ohjelmakaudella AMIF-rahaston kautta myönnettävällä uudelleensijoittamisen määrärahalla pystytään tarjoamaan esimerkiksi kiintiöpakolaisille lähtömaissa tapahtuvaa kulttuuriorientaatiokoulutusta ja kunnille lisärahoitusta kiintiöpakolaisten vastaanottamisesta aiheutuvien kustannusten kattamiseksi. 

EU:n tarjoamat lisäresurssit ovat osoittaneet arvonsa yllättävissä tilanteissa

Toinen näkökulma EU-lisäarvoon löytyy EU-rahoituksen täydentävyydestä. Sen avulla tarjotaan lisäresursseja sellaisten tilanteiden hoitamiseen, joihin rahoitus ei muuten riitä. 

Vuosien 2015-2016 maahanmuuttotilanne ja sen jälkimainingit ovat hyvä esimerkki tapahtumista, joissa EU-rahoitus todella osoitti lisäarvonsa. AMIF-rahaston kautta saatiin merkittävä määrä hätärahoitusta yllättävään ja odottamattomaan tilanteeseen, jossa piti käsitellä suuri määrä turvapaikkahakemuksia ja varmistaa hakijoille asianmukaiset palvelut. 

EU-rahoituksella varmistettiin myös kattava paluuneuvonta palkkaamalla vastaanottokeskuksiin paluuneuvojia ja näin varmistettiin asiakkaille heidän tarpeisiinsa perustuva ja räätälöity tuki.  

EU-rahastojen tuella ei korvata budjettirahoitusta

Tärkeää on korostaa myös sitä, mitä EU-lisäarvolla ei tarkoiteta. EU-rahastoista myönnettävällä tuella ei ole tarkoitus korvata budjettirahoitusta, vaan tarjota mahdollisuuksia täydentää ja tehostaa lakisääteistä perustoimintaa. 

Sama koskee myös EU-rahastojen välillä tapahtuvaa yhteensovittamista. Rahoitusta on tarjolla monesta eri lähteestä, mutta sitä ei ole tarkoitettu käytettäväksi päällekkäin, vaan tuetun toiminnan synergiat varmistaen. 

Joskus raja rahoituksen korvaamisen, täydentävyyden ja päällekkäisyyden välillä voi olla häilyvä. Siksi EU-rahoituksen käytön tulee olla suunnitelmallista ja yhteensovitettua kansallisen budjettivalmistelun kanssa. Näin rahankäyttö on myös tehokasta ja järkevää.

Akseli Koskela
valtiosihteeri
@ak5eli