EU:n turvapaikkajärjestelmän uudistus etenee

Tuomo Kurri Julkaisupäivä 13.2.2018 10.40 Blogit

Euroopan unionin turvapaikkajärjestelmän uudistustyö jatkuu tiiviisti. Komission kesällä 2016 antamien seitsemän ehdotuksen käsittely on edennyt ja monelta osin ollaan pitkällä. Kesäksi on kovat odotukset siitä, että valmista alkaisi tulla. Bulgaria hakee vaikeaan Dublin-järjestelmän uudistamiseen tällä hetkellä lisävauhtia erityisesti jäsenvaltioiden tiiviisti kokoontuvasta asiantuntijakokoonpanosta.

Puhutaanpa tulevista tai jo voimassaolevista säännöksistä niin olennaista on, että säädösten soveltaminen on yhdenmukaista EU-maasta riippumatta. Tämä koskee niin kansainvälisen suojelun antamista kuin myös vastaanotto-olosuhteita ja paluuta tai palauttamista. Yhdenmukainen toiminta ehkäisee tehokkaasti luvatonta siirtymistä jäsenvaltiosta toiseen kesken turvapaikkamenettelyn. Säännösten toimeenpanon tehokkuus ratkaisee asiat käytännössä.

Maahanmuuton ulkosuhteet yhä ajankohtaisempia

Turvapaikanhakijatilanteen ja Eurooppaan suuntautuvan muuttopaineen hallinta on paljon muutakin kuin sitä, miten turvapaikkamenettely toimii. Maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa on arvioitava laajana kokonaisuutena. Maahantulon tilanne on arvaamaton ja voi muuttua nopeastikin. Muuttopaine Eurooppaan ei ole häviämässä minnekään.

Maahanmuuttopolitiikan kokonaisuudessa maahanmuuton ulkosuhteet keskeisiin lähtö- ja kauttakulkumaihin ovat tulleet viime vuosien aikana yhä ajankohtaisemmiksi. Ulkosuhteiden merkitys korostuu erityisesti paluun ja palauttamisen kohdalla.

EU-tilastojen mukaan keskimäärin alle puolet turvapaikanhakijoista saa jonkinlaisen oleskeluluvan – eli luvan jäädä maahan, josta on turvapaikkaa hakenut. Tilastojen ja unionin lainsäädännön perusteella vapaaehtoisen paluun merkitys korostuu. Jos hakijalla ei ole edellytyksiä saada kansainvälistä suojelua, on vapaaehtoinen paluu kaikkien kannalta tarkoituksenmukaisin ratkaisu. Paluu ja palauttaminen kuuluvat keskeisesti eurooppalaiseen turvapaikkapolitiikkaan.

Vapaehtoisuus ei kuitenkaan riitä, jos ihminen ei itse ole halukas palaamaan tai jos hänen kotimaansa kieltäytyy vastaanottamasta palaajaa. Jälkimmäinen tilanne kietoo palauttamisen ja ulkosuhteiden toimivuuden sekä siihen liittyvän monitahoisen kansainvälisen yhteistyön tiukasti toisiinsa. EU:n ja lähtömaiden on löydettävä hyvä yhteisymmärrys siitä, kuinka tilanteet käytännössä ratkaistaan.

Yhteistyötä ei rakenneta päivässä

Maahanmuuton ulkosuhteissa yhteistyötä rakennetaan niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä. Kysymys voi olla esimerkiksi operatiivisesta yhteistyöstä, kouluttamisesta, materiaaliavusta, teknisestä tuesta tai vaikuttamisesta muuttoliikkeen perimmäisiin syihin pitkällä aikavälillä. Kysymys on hyvin laajasta toimenpiteiden kokonaisuudesta, jolla muuttoliikettä yritetään saada hallintaan jo ennen EU:n ulkorajoja. Myös laillisen maahanmuuton väyliä ja niiden kehittämistä tulee tarkastella tässä yhteydessä.

Katse Suomen tulevassa puheenjohtajuuskaudessa

Suomen EU-puheenjohtajuuskauden lähestyessä on entistä tärkeämpää tiedostaa maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan toimenpiteiden laaja kirjo ja vaikuttavuus myös pitkälle eteenpäin. EU:n uskottava yhteinen turvapaikkajärjestelmä on vahva viesti. Se antaa paremmat valmiudet neuvotella tärkeiden unionin ulkopuolisten kumppanimaiden kanssa muuttoliikkeen hallintaan liittyvistä ratkaisuista.

maahanmuuttojohtaja Tuomo Kurri

Kommentit
Lisää kommentti
saamitätilaa
Schengenin sopimus ja Dublinin asetus ovat hukkuneet Välimereen jo aikoja sitten.
Mitä tarvitaan hukkuneen henkiin herättämiseksi?
Raamatullinen ihme.
Koska eu:n ulkorajavalvonta ei toimi lainkaan, pitää sisärajavalvonta palauttaa eu:n edeltävään aikaan sekä betoniporsaita lisätä turuille ja toreille.
Enkä nyt puhu Suomen Turusta.
Kirjoitettu 16.2.2018 8:31.
Äänestäjä
EU:n yhteinen turvapaikkapolitiikka on tuhoon tuomittu ajatus, joka vain pahentaa tilannetta, kun sitä ollaan tekemässä Ruotsin, Junckerin ja Merkelin opein, missä mitään rajoja ei haluta asettaa tulijamärille ja rajat vain pitää auki. Mikään taakanjako ei paranna, vaan pahentaa tilannetta. Sehän on yritys lakaista hetkeksi maton alle se, että EU:n ulkorajat ovat sepposen selällään, vaikka ne pitäisi saada kiinni.

Ja puheissa siitä, että laillista maahanmuuttoa lisäämällä muka jotenkin estettäisiin laitonta maahanmuuttoa, ei ole mitään logiikkaa. Eihän se, että joku pääsee laillisesti mitenkään estä niitä, jotka eivät pääse, hakeutumasta laittomasti. Näin tietenkin, ellei kaikkia halukkaita päästetä laillisesti. Ja arvioiden mukaan jo seuraavan 30 vuoden aikana lähes miljardi ihmistä olisi haluamassa Eurooppaan, jos rajoja ei vähitellen laiteta kiinni.

Myös ajatus siitä, että voisimme ratkaista kehitysavulla tai muuten kehitysmaiden ongelmat heidän puolestaan on kestämätön. Kehitysavun on pikemminkin havaittu lisänneen muuttohaluja. Eikä länsimaat ole riittävän varakkaita tai vaikutusvaltaisia pystyäkseen maiden ulkopuolelta käsin pakottamaan ne esimerkiksi saattamaan syntyvyys kuriin tai tekemään muita tarvittavia uudistuksia. Myös ajatus siitä, että kehitysmaiden ei kuuluisi itse kantaa vastuuta itsestään on infantilisoivaa ja myös kestämätöntä. Liäksi monet Aasiassa olevat kehitysmaat ovat osoittaneet pystyvänsä nousemaan.
Kirjoitettu 19.2.2018 0:05 vastauksena kirjoittajalle saamitätilaa.
Selaa blogin artikkeleita