Sisäministeriön blogi

Haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä tulisi osallistaa enemmän

Mariana Salgado Heidi Lempiö Erkki Mäntymäki Julkaisupäivä 29.6.2021 10.16 Blogit SM

Valtioneuvosto antoi toukokuussa eduskunnalle sisäisen turvallisuuden selonteon, jossa kuvataan Suomen sisäisen turvallisuuden tilaa ja siihen kohdistuvia muutosvoimia. Tavoitteena on, että Suomi on jatkossakin turvallinen maa kaikille.

Osana selonteon valmistelua sisäministeriössä kaivattiin lisää tietoa eri väestöryhmien turvallisuudesta. Erityisesti haavoittuviksi arvioituja väestöryhmiä koskeva tieto vaikutti pirstaleiselta ja riittämättömältä. Sisäministeriö päätti toteuttaa itse selvityksen, jossa haavoittuviin ryhmiin kuuluvia ihmisiä kuultiin suoraan.  Tavoitteena oli selvittää näiden ihmisten kohtaamia turvallisuushaasteita, heidän kokemaansa turvallisuutta ja samalla luoda edellytyksiä suunnitella ja kehittää sisäministeriön hallinnonalan palveluita ja toimintaa ihmislähtöisestä näkökulmasta. Sisäministeriö toteutti kuulemisen paperisella kyselyllä, jossa hyödynnettiin palvelumuotoilun menetelmiä. Kyselyn tuloksista julkaistiin kesäkuussa 2021 raportti

Mitä selvitys kertoi eri väestöryhmien turvallisuudesta? 

Haavoittuviksi arvioidut ryhmät olivat keskenään erilaisia, mutta vastauksista ilmeni yhdistäviäkin tekijöitä. Lähes kaikilla vastausryhmillä oli sekä hyviä että huonoja kokemuksia turvallisuusviranomaisista. Luotto viranomaisiin oli kuitenkin, kuten valtaväestölläkin, suhteellisen korkea.

Selkeä enemmistö vastaajista valitsi turvallisuutta luovaksi tekijäksi kodin ja perheen. Huolenaiheina korostuivat taustasta riippumatta pandemia, ilmastonmuutos ja terrorismi sekä syrjintä ja häirintä. Syrjintä ja häirintä lieneekin yksi vähemmistöjen turvallisuutta eniten uhkaavista tekijöistä, sillä hälyttävän moni kertoi kohdanneensa syrjintää tai häirintää viimeisen vuoden aikana. Lähes kaikki vastaajat toivoivat, että viranomaiset ymmärtäisivät paremmin eri ryhmien erityistarpeita.

Selvityksessä ikävimmistä kokemuksista kertoivat A-klinikkasäätiön, Sininauhaliiton ja Kriminaalihuollon tukisäätiön lähettämien kyselyjen kautta saadut vastaukset. Monilla vastaajista oli päihde- tai rikostaustaa, josta he olivat kuntoutuneet tai kuntoutumassa. Taustansa johdosta he kokivat, etteivät turvallisuusviranomaiset usko heitä hädän tullen ja moni kertoikin tulleensa kohdelluksi ”kuin ihmisroskaa” tai ”B-luokan kansalaisena”. Nämä vastaajat eivät kuulu perinteisiin, niin sanottuihin syrjinnän vaarassa oleviin vähemmistöryhmiin. Vastausten karu kieli kertoo kuitenkin sen, että viranomaisten on jatkossa parannettava palvelua myös näiden väestöryhmien osalta ja kohdeltava kaikkia ihmisiä taustasta riippumatta ihmisarvoa kunnioittavalla tavalla.

Syrjintään ja häirintään tulee puuttua määrätietoisesti ja laajalla rintamalla

Selvitys kertoo useiden muiden vähemmistöjen oikeuksien toteutumista koskevien selvitysten tavoin, että syrjintä ja häirintä ovat merkittäviä yhteiskunnallisia ongelmia, joihin turvallisuusviranomaisten tulee puuttua tehokkaasti ja määrätietoisesti. Se edellyttää asennemuutosta ja herkkyyttä kuulla syrjintää ja häirintää kokeneita. Ongelman kitkeminen vaatii osaamisen lisäämistä syrjintä- ja häirintäkysymyksistä sekä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvonäkökulman huomioimista laajemmin osana kaiken toiminnan suunnittelua.

Asennemuutokseen ja kasvatukseen on panostettava myös muiden kuin turvallisuusviranomaisten toiminnassa. Yhteispelillä tämäkin ongelma on taklattavissa. Kuten selvityksen suosituksissa todetaan, myös ennaltaehkäisevä turvallisuustyö ja kokonaishyvinvoinnin edistäminen ovat ensiarvoisen tärkeää, kun halutaan parantaa heikoimmassa asemassa olevien ihmisten turvallisuutta. Heikoimmassa turvallisuustilanteessa oleviin panostaminen lisää pitkässä juoksussa kaikkien turvallisuutta.

Palvelumuotoilun menetelmistä apua osallistamiseen

Selvitys toteutettiin palvelumuotoilun menetelmiä hyödyntämällä. Ihmislähtöisen näkökulman tutkiminen ja esille tuominen on osa muotoilun pitkää perinnettä ja erilaiset muotoilun menetelmät tukevat ihmisten aitoa kuulemista.

Ministeriöiden erilaisissa asioiden valmisteluprosesseissa ei aina kuulla eri väestöryhmiä tai heitä kuullaan vain edunvalvontajärjestöjen kautta. Tässä selvityksessä sisäministeriö halusi kuulla suoraan ihmisiä ja antaa haavoittuvassa asemassa oleville ihmisille mahdollisuuden kertoa omista kokemuksistaan ja toiveistaan. Kysely lähetettiinkin järjestöistä edelleen heidän jäsenilleen vastattavaksi ja osa kyselyistä tehtiin kadulla leipäjonon läheisyydessä.

Kun ihmisiä kuullaan suoraan, on tärkeää huomioida saavutettavuus ja ymmärrettävyys. Toteutettu kysely suunniteltiin niin, että vastaukset ovat vertailukelpoisia huolimatta siitä, että vastaajien välisissä haavoittuvuustekijöissä oli suuria eroavaisuuksia.
 
Kyselyssä käytettiin paljon kuvia ja sillä haluttiin aktivoida vastaajien mielikuvitusta ja luovuutta. Visuaaliset elementit auttoivat myös ymmärtämään vastaajien subjektiivisia tunteita, kuten pelkoa ja turvallisuuden tunnetta. Muotoilussa käytettävän niin kutsutun luotaimen avulla oli mahdollista avata myös hankalasti hahmotettavia aiheita, kuten tulevaisuuteen liittyvät palvelutarpeet. Kerätyn aineiston pohjalta tunnistettiin erilaisia palvelutarpeita, joihin tällä hetkellä ei vastata riittävästi.

Ihmisten osallistamisen ja kuulemisen tulisi olla kiinteä osa asioiden valmisteluprosessia. Näin myös eri ryhmien erilaiset tilanteet ja tarpeet tulisivat paremmin esille. Tämä on tärkeää myös oikeuksien toteutumisen kannalta. Muotoilu on kuulemisessa oiva menetelmällinen työkalu, sillä muotoilussa ihmisten osallistaminen on osa teoreettista lähestymistapaa.

Valmisteluprosesseissa on usein kiire, mutta koska valmistelua tehdään ihmisiä varten, ei erilaisten väestöryhmien tarpeita ja tilanteita voi sivuuttaa. Näiden tunnistamisessa kuuleminen ja osallistaminen ovat avainasemassa. Luovien muotoilumenetelmien avulla on mahdollista saada sellaista tietoa ja syvempää ymmärrystä, jota ei perinteisellä lausuntokierroksella ole mahdollista saavuttaa. Tätä tulisikin hyödyntää viranomaistoiminnassa laajemmin. 

Heidi Lempiö
erityisasiantuntija
Sisäministeriö

Erkki Mäntymäki 
asiantuntija
Sisäministeriö
@ErkkiMantymaki


Mariana Salgado
palvelumuotoilija
Sisäministeriö
@Salgado


 

Lisää kommentteja