Sisäministeriön blogi

Haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten turvallisuuden vahvistaminen lisää kaikkien turvallisuutta

Maria Ohisalo Julkaisupäivä 6.7.2021 11.30 Blogit SM

Sisäinen turvallisuus on usein henkilökohtaista. Se, millaisia turvallisuusongelmia ihminen arjessaan kohtaa tai mitä hän pelkää, riippuu hänen henkilökohtaisista ominaisuuksistaan, olosuhteistaan tai kokemuksistaan. Turvallisuuteen liittyvät ongelmat myös usein kasautuvat, ja esimerkiksi rikokset koskettavat yhä voimakkaammin jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa olevia ryhmiä. Rikosten tekeminen, niiden uhriksi joutuminen sekä tapaturmat ja onnettomuudet liittyvät usein huono-osaisuuteen. 

Syrjäytyminen aiheuttaa turvallisuusongelmia, jotka taas kiihdyttävät syrjäytymiskehitystä yksilötasolla. Toisaalta esimerkiksi maahanmuuttajataustaiset, vammaiset ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat lapset ja nuoret joutuvat huomattavasti muita useammin väkivallan, kiusaamisen ja seksuaalisen kaltoinkohtelun uhreiksi.

Vastataksemme näihin ongelmiin haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten turvallisuus nostettiin keskeiseksi näkökulmaksi tänä keväänä julkaistun sisäisen turvallisuuden selonteon valmistelussa. Haavoittuvia väestöryhmiä koskevan tiedon pirstaleisuuden ja riittämättömyyden vuoksi sisäministeriö päätti toteuttaa selvityksen, jossa kuultiin haavoittuviin ryhmiin kuuluvia ihmisiä. 

Tavoitteena oli selvittää näiden ihmisten kohtaamia turvallisuushaasteita, heidän kokemaansa turvallisuutta ja samalla luoda edellytyksiä suunnitella ja kehittää sisäministeriön hallinnonalan palveluita ja toimintaa ihmislähtöisestä näkökulmasta. Selvitys toteutettiin kyselytutkimuksena hyödyntämällä ihmisten aitoa kuulemista tukevia muotoilun menetelmiä.

Ongelmana syrjintä ja häirintä sekä kohtelu ”b-luokan kansalaisena”

Selvityksestä käy ilmi, että haavoittuviin ryhmiin kuuluvat ihmiset kokevat turvallisuutensa monin eri tavoin, mutta heillä on myös yhteisiä sekä koko väestön kanssa yhteneväisiä turvallisuuden kokemuksia. Ilahduttavaa on, että kyselyn vastaajien luotto viranomaisiin oli valtaväestön tavoin korkea. Luottamus viranomaisiin on asia, jota meidän on syytä vaalia kaikin tavoin. 

Niin ikään valtaväestön tavoin vastaajat kokivat kodin ja perheen turvallisuutta luovaksi tekijäksi. Yhteiskunta sen sijaan näyttäytyi, vastoin valtaväestön kokemusta, usealle haavoittuviin ryhmiin kuuluvalle vastaajalle turvattomuuden aiheuttajana onnettomuuksien ja tapaturmien ohella. Sisäisen turvallisuuden näkökulmasta on erityisen huolestuttavaa, että ympäröivä yhteiskunta voidaan nähdä turvallisuuden ylläpitäjän ohella myös uhkana turvallisuudelle.

Hälyttävän moni kyselytutkimuksen vastaajista kertoi myös kohdanneensa viimeisen vuoden aikana syrjintää tai häirintää. Syrjintä ja häirintä ovat merkittäviä yhteiskunnallisia ongelmia, joihin turvallisuusviranomaisten tulee puuttua tehokkaasti ja määrätietoisesti. Se edellyttää viranomaisissa herkkyyttä kuulla syrjintää ja häirintää kokeneita. Se vaatii osaamisen lisäämistä syrjintä- ja häirintäkysymyksistä sekä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvonäkökulman huomioimista laajemmin osana kaiken toiminnan suunnittelua.

Selvityksessä ikävimmistä kokemuksista kertoivat syrjäytyneet tai syrjäytymisvaarassa olevat vastaajat, joista monilla oli päihde- tai rikostaustaa, josta olivat kuntoutuneet tai kuntoutumassa. Nämä ihmiset kokivat, etteivät turvallisuusviranomaiset usko heitä hädän tullen, ja moni kertoi tulleensa kohdelluksi ”B-luokan kansalaisena”. Nämä vastaajat eivät kuulu syrjinnän vaarassa oleviin vähemmistöryhmiin, mutta vastausten karu kieli kertoo, että viranomaisten on jatkossa parannettava palvelua myös näiden väestöryhmien osalta ja kohdeltava kaikkia ihmisiä taustasta riippumatta ihmisarvoa kunnioittavalla tavalla.

Ennaltaehkäisevä turvallisuustyö, moninaisuuden ymmärtäminen ja eri väestöryhmien tarpeiden huomiointi toiminnan suunnittelussa auttavat luomaan kaikille turvallisempaa Suomea.

Ennaltaehkäisy on avain parempaan turvallisuuteen

Ennaltaehkäisevä turvallisuustyö ja kokonaishyvinvoinnin edistäminen ovat selvityksen perusteella ensiarvoisen tärkeitä, kun halutaan parantaa heikoimmassa asemassa olevien ihmisten turvallisuutta. Useat kyselyyn vastanneiden turvallisuuden ongelmiksi mieltämistä asioista liittyvät esimerkiksi toimeentuloon tai sosiaali- ja terveyspalveluihin. Samoin heidän tulevaisuuden toiveissaan toistuivat hyvinvointia turvaavat palvelut. 

Haavoittuvassa asemassa olevien väestöryhmien turvallisuutta tuleekin myös jatkossa kehittää nimenomaan kokonaisuutena ja kiinnittää turvallisuusviranomaisten palveluiden ohella huomiota näiden ryhmien hyvinvointia ja osallisuutta koskeviin tarpeisiin, mikä edellyttää viranomaisten nykyistä laajempaa yhteistyötä yli sektorirajojen.

Kyselyyn vastanneiden turvallisuusviranomaisille antama arvosana vastaa väestötason tutkimuksissa osoitettua korkeaa luottamusta ja arvostusta. Toisaalta jokaiselle ryhmälle oli kertynyt viranomaisista myös huonoja kokemuksia, mikä osoittaa, että parannettavaa yhä on. 

Turvallisuusviranomaisten taholta koettu syrjivä tai huono käytös liittyen asiakkaan taustaan tai ominaisuuksiin on erittäin huolestuttavaa. Yhdenvertaisuuden edistäminen edellyttääkin viranomaisilta parempaa ymmärrystä ihmisten moninaisuudesta, mitä voidaan edistää esimerkiksi kehittämällä koulutuksia ja laatimalla tulostavoitteita, joissa hyödynnetään eri väestöryhmien turvallisuuden kokemuksista ja tarpeista kerättyä tietoa.

Ihmisten osallistaminen ja kuuleminen ovat osa merkityksellistä prosessia

Sisäministeriön selvityksessä menetelmänä käytetyssä muotoilussa ihmisten osallistaminen on myös osa teoreettista lähestymistapaa. Design for all – muotoilu kuuluu kaikille – periaatteen keskeisenä ajatuksena on, että suunnitteluprosesseissa otetaan huomioon ihmisten erilaisuus ja osallisuus. 

Otettaessa kaikkien erilaiset tarpeet huomioon vältetään jälkikäteisen mukauttamisen ja erityissuunnittelun tarve. Esimerkiksi liikuntavammaisille henkilöille suunnitellut rampit auttavat myös lastenvaunuja työntäviä, ja myös lapset pitävät niissä kulkemisesta. Ne siis voivat palvella myös suunniteltua laajempaa väestöryhmää. 

Hyödyntämällä osallistavia menetelmiä ja huomioimalla haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten tarpeet jo toiminnan suunnittelussa huomioimme samalla koko väestön tarpeet ja teemme turvallisempaa Suomea kaikille.

Maria Ohisalo
sisäministeri
@MariaOhisalo

Lisää kommentteja