Hätäkeskukset ovat avun ensimmäinen lenkki - toimintaedellytykset on turvattava

Kimmo Kohvakka Julkaisupäivä 6.3.2019 11.16 Blogit SM

Kimmo KohvakkaVäestön avun saanti ja viranomaisten tehokas toiminta edellyttävät tehokasta hätäkeskustoimintaa. Suomalaisessa hätäkeskusjärjestelmässä väestö saa apua soittamalla hätänumeroon 112 oli sitten kysymys pelastustoimen, poliisitoimen, sosiaali- ja terveystoimen tai rajavartiolaitokset hälytysluotoisista tehtävistä. Hätäkeskuspäivystäjä tekee riskiarvion ja hälyttää oikeat yksiköt hoitamaan tilannetta. Tehokas hätäkeskustoiminta edellyttää riittävää ja osaavaa henkilökuntaa sekä moderneja tietojärjestelmiä, jotta hätäilmoitukset kyetään hoitamaan laadukkaasti ja nopeasti.

Julkisuudessa on käyty jo jonkin aikaa keskustelua hätäkeskusten toimintaedellytyksistä. Hätäkeskustoiminnassa on nostettu esiin kaksi merkittävää ongelmaa: rahoituksen riittävyys ja päivystyshenkilöstön riittävyys. Ongelmat limittyvät toisiinsa. Rahoituksen riittävyys näkyy sekä hätäkeskuksissa että Pelastusopistolla. Hätäkeskuslaitos ei ole voinut sitoutua pysyvien hätäkeskuspäivystäjävirkojen täyttämiseen, koska rahoitustaso pitkällä tähtäyksellä ei ole ollut riittävä. Toisaalta hätäkeskuspäivystäjäkoulutuksen aloituspaikkamäärää ei ole voitu nostaa puuttuvan lisärahoituksen takia.

Asiasta on käyty keskustelua eri näkökulmista. Usein unohtuu, että sisäministeriö on jo ryhtynyt toimenpiteisiin: ensin koulusta päätettiin lisätä siten, että yhden 24 aloituspaikan kurssin sijasta järjestetään kaksi 16 aloituspaikan kurssia vuodessa. Tämän lisäksi Vaasassa aloitettiin ylimääräinen kaksikielinen kurssi viime vuonna. Tämän jälkeen on myös tehty päätös siitä, että koulutusmäärää nostetaan edelleen siten, että voidaan järjestää kaksi 24 aloituspaikan kurssia vuosittain.

Koulutusmäärien kasvattaminen alkaa vaikuttaa noin 1,5 vuoden viiveellä ja suhteellisen hitaasti, joten tilanteen hallitsemiseen on varauduttava muillakin keinoilla. Kaikkein nopeimmat keinot pitävät sisällään poliisien käyttämisen hätäkeskuspäivystäjinä, yksittäistapauksissa myönnettävät erivapaudet sekä asetuksella säädettyjen kelpoisuusehtojen muuttamisen. Näiden lisäksi on tuotu esiin muun muassa hätäkeskuspäivystäjäkurssin lyhentäminen. Tämä kuitenkin hyvin suurella todennäköisyydellä heikentäisi hätäkeskustoiminnan laatua. Kaikki nämä ehdotukset ovat suhteellisen hankalasti toteutettavissa ja käytännössä niiden toteuttamista voitaisiin harkita ainoastaan sellaisissa tilanteissa, että hätäkeskustoiminta muuten vaarantuisi merkittävästi.

Nyt on olennaista varmistaa Hätäkeskuslaitoksen ja Pelastusopiston riittävät määrärahakehykset ja henkilöstövoimavarat. Meidän ei tule päästää tilannetta sellaiseksi, että joutuisimme tekemään hätäisiä ratkaisuja, joilla heikennettäisiin mitä todennäköisimmän hätäkeskustoiminnan laatua. Tällöin heikkenisivät myös kaikkien sisäisen turvallisuuden viranomaisten toimintaedellytykset. Eniten tästä kärsisivät kiireellistä apua tarvitsevat ihmiset, joiden henki, terveys tai omaisuus on vaarassa.

On vielä yksi ongelma, joka ei välttämättä nouse julkiseen keskusteluun, mutta nousee esiin arvokasta työtä tekevien hätäkeskuspäivystäjien kanssa keskustellessa: arvostus. Työ on tärkeää ja merkityksellistä, mutta hyvin tehdystä työstä saa harvoin suoraa kiitosta, vaikka juuri sen seurauksena ihminen saa apua paikalle saapuvalta pelastusyksiköltä, ambulanssilta tai poliisilta. Niinpä haluan nyt omasta ja sisäministeriön puolesta sanoa ääneen sen, mitä moni miettii: kiitos! Hätäkeskuspäivystäjät ovat viranomaisavun ensimmäinen lenkki, ja työ äärimmäisen arvokasta meille kaikille. Me ministeriössä jatkamme työtä sen eteen, että edellytykset tämän tärkeän työn laadukkaalle tekemiselle ovat kunnossa myös jatkossa.

Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka
@KimmoKohvakka

Kommentit
Lisää kommentti
B
Ei riitä, että päivystäjiä koulutetaan kokoajan lisää. Jo koulutetut ja töitä tekevät pitää saada pysymään töissä. Siinä teidän suurin ongelma.
Kirjoitettu 6.3.2019 23:20.
Selaa blogin artikkeleita