Ihmiskauppa on vakavaa rikollisuutta, joka ei usein näy päällepäin. Olosuhteet voivat olla paljon arkisemmat ja huomaamattomammat kuin äkkiseltään osaisimme kuvitella. Julkisuuteen on noussut pysäyttäviä esimerkkejä muun muassa ravintoloissa ja siivousalalla tapahtuvasta hyväksikäytöstä. 

On tärkeää, että kaikki epäilyt tutkitaan. Myönteistä on, että uutisoinnin ja keskustelun myötä tietoisuus ihmiskaupasta on Suomessa entisestään lisääntynyt.

Vastuu on viranomaisilla

Koska ihmiskaupparikolliset käyttävät hyväkseen uhrien avutonta tilaa, on tyypillistä, että nämä eivät itse uskalla tulla kertomaan kokemuksistaan poliisille. Kaikki eivät välttämättä edes tiedosta olevansa rikoksen uhreja. Usein uhrit tulevat lisäksi maista, joissa poliisia ei mielletä auttavaksi tahoksi. Sen vuoksi moni ei uskalla luottaa poliisiin Suomessakaan, vaikka yleisesti luottamus poliisiin on meillä hyvällä tasolla.

Vastuu ihmiskaupan esiin tuomisesta ja siihen puuttumisesta on päättäjien ja viranomaisten käsissä. Hallitus onkin sitoutunut ihmiskaupan vastaiseen työhön, ja hallitusohjelman mukaisesti useammassa ministeriössä on ryhdytty toimiin. Tavoitteena on uhrien parempi auttaminen, ihmiskaupan nopeampi tunnistaminen ja ilmitulo sekä rikosvastuun toteutuminen.

Poliisi panostaa ihmiskaupan tunnistamiseen

Sisäministeriön vastuulla ovat sen hallinnonalalle kuuluvat ihmiskaupan paljastaminen, tutkiminen ja rikosprosessiin liittyvät tehtävät sekä ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä. Ihmiskauppa kytkeytyy monesti myös muuhun vakavaan rikollisuuteen. Poliisissa ihmiskauppaan puuttuminen edellyttää resursseja ja erityistä osaamista. 

Kaikkien poliisilaitosten valmiuksia ihmiskaupparikosten tutkintaan onkin vahvistettu tänä vuonna keskittämällä tutkintaa ihmiskaupparikostutkinnan erityisosaajille ja rakentamalla erityisosaajien valtakunnallinen verkosto. Ensi vuonna poliisiin perustetaan hallitusohjelman mukainen uusi ryhmä, joka keskittyy ihmiskaupparikosten paljastamiseen ja tutkimiseen. Syksyn aikana Poliisihallitus tekee tätä varten pohjatyötä.

Viime vuosina poliisissa on muutenkin tunnistettu tarve puuttua tehokkaammin ihmiskauppaan. Yhteensä 650 poliisia on käynyt koulutuksen, jossa he ovat saaneet perehdytystä esimerkiksi ihmiskauppailmiöstä, ihmiskaupan tunnistamisesta, uhrin kohtaamisesta ja ihmiskauppaa koskevien esitutkintojen erityispiirteistä. Ihmiskauppakoulutusta on lisätty myös poliisin perus- ja jatkokoulutusohjelmaan, ja poliisin uusi ihmiskauppaohje tulee voimaan syyskuussa.

Yhä useampi saa apua

Maahanmuuttovirastossa on vuodesta 2006 toiminut ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä. Se koordinoi ihmiskaupan uhrien auttamista Suomessa ja auttaa uhreja yhdessä muiden viranomaisten ja järjestötoimijoiden kanssa. 

Auttamisjärjestelmä on vakiinnuttanut asemansa ja toimintatapansa, mistä kertoo osaltaan sen piirissä olevien ihmisten kasvava määrä. Asiakasmäärä on viime vuosina liki kolminkertaistunut ja on nyt suurempi kuin koskaan aiemmin. Kehitys ei silti välttämättä kerro ihmiskaupan yleistymisestä. Viranomaiset, järjestöt ja muut toimijat oppivat koko ajan tunnistamaan ilmiötä entistä tehokkaammin, ja siten yhä useampi uhri saa apua.

Kesäkuussa auttamisjärjestelmä käynnisti ainutlaatuisen hankkeen, joka kehittää ihmiskaupan uhrien työelämäosaamista. Työ ja työllistyminen ovat yksi tärkeä osa ihmiskaupan uhrien toipumista. Uhrit tarvitsevat tukea omien oikeuksiensa ymmärtämisessä ja vaikeasta tilanteesta irrottautumisessa.

Ihmiskauppa on vakavaa rikollisuutta

Ihmiskaupan torjunnassa Suomi on sitoutunut lukuisiin kansainvälisiin sopimuksiin ja velvoitteisiin, joita ovat esimerkiksi YK:n kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaiseen sopimukseen liittyvä lisäpöytäkirja sekä Euroopan neuvoston ihmiskaupan vastainen sopimus. Myös EU-oikeus luo pohjan kansalliselle lainsäädännöllemme.

Ihmiskauppa loukkaa perustavanlaatuisia ihmis- ja perusoikeuksia, jotka ovat suomalaisen oikeusvaltion ytimessä. On selvää, ettei tällaiselle rikollisuudelle pidä antaa yhtään enempää elintilaa. Viranomaisten vahva sitoutuminen ihmiskaupan vastaiseen toimintaan on avainasemassa uhrien oikeuksien toteutumiselle.

Kirsi Pimiä
kansliapäällikkö
@Kirsipimia