Pelastuslain tavoitteena on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia. Kun laissa on asetettu kieltoja tai määräyksiä, tämä on se päämäärä, jota niillä tavoitellaan. Ihmisten turvallisuus ja onnettomuuksien vähentäminen on myös lähtökohta sille, miksi tänä juhannuksena kokot jäivät sytyttämättä niissä osissa maata, joissa metsäpalovaroitus oli voimassa.

Juhannuskokot ovat osa suomalaista perinnettä ja on ymmärrettävää, että niiden puuttuminen on herättänyt myös pettyneitä äänenpainoja. Kyse ei kuitenkaan ole kiusanteosta tai kenenkään juhannuksen pilaamisesta, vaan ihmisten ja ympäristön turvallisuuden varmistamisesta. Siksi kieltoa on myös syytä noudattaa. Tämä oli onneksi huomioitu laajasti mediassa, kansalaisten keskuudessa ja jopa valtiovallan ylimmällä taholla.

 

 

 

 

Mikä on muuttunut?

Vuoden alussa uudistuneen pelastuslain mukaan "nuotiota tai muuta avotulta ei saa sytyttää Ilmatieteen laitoksen antaman metsä- tai ruohikkopalovaroituksen aikana tai jos olosuhteet kuivuuden, tuulen tai muun syyn takia ovat sellaiset, että metsäpalon, ruohikkopalon tai muun tulipalon vaara on ilmeinen."

Lakia selvennettiin siten, että vastuuta metsäpalovaaran ilmeisyyden arvioinnista siirrettiin kansalaisilta Ilmatieteen laitokselle. Tilanne on siis aiempaa selkeämpi ja yksiselitteisempi: jos Ilmatieteen laitoksen antama metsäpalovaroitus on voimassa, avotulen teko on aina kielletty – ilman poikkeuksia. Yksittäisen pelastuslaitoksen, kyläyhdistyksen tai kansalaisen ei tarvitse enää pähkäillä missä raja menee. Aiempi tilanne oli sekava, koska eri puolilla maata saatettiin arvioida metsäpalovaaran ilmeisyyttä eri tavoin. Nyt lähtökohta on sama kaikkialla Suomessa.

Metsäpalovaara voi olla ilmeinen ja avotulen tekeminen kielletty myös, vaikka metsäpalovaroitusta ei olisi annettu. Pelastuslaitos voi lisäksi perustellusta syystä erikseen kieltää avotulen teon pelastustoimen alueella tai osassa sitä määräajaksi.

Kokkovartiointi ei ole pelastustoimen resurssien viisasta käyttöä

Entä sitten poikkeusluvat, voisiko niitä myöntää? Laki on yksiselitteinen: ei. Avotulentekokielto on metsäpalovaroituksen aikana ehdoton. Laki on sama kaikille. Ei ole muutenkaan järkevää sitoa pelastuslaitosten henkilövoimavaroja, jotka ovat metsäpalovaroituksen aikana valmiiksi tiukilla, poikkeuslupien käsittelyyn tai mahdolliseen "kokkovartiointiin".

Kyse on myös kansalaisten yhdenvertaisesta kohtelusta. Ei ole perusteltua, että poikkeuslupa ja valvonta heltiää yhdelle – kenties maksullisen tapahtuman – kokolle, mutta ei muille, joihin samaa on pyydetty. Jos pelastuslaitos arvioisi yhden kokon turvallista polttamista, tulisi tasapuolisuuden nimissä arvioida kaikkia kokkoja, joista arviota pyydetään.

Kuiva metsä roihahtaa helposti

Kuiva metsä syttyy palamaan hyvin helposti ja siihen riittää joskus pelkkä kipinä. Tästä johtuen myös veden päälle rakennetut kokot on kielletty: lautoille pystytetyistä tai luodolla olevista kokoista voi levitä kipinöitä ja kekäleitä jopa satojen metrien päähän. Lauttakokko voi myös päästä irti kiinnityksestä ja lähteä ajelehtimaan.

On hyvä muistaa, että useampi samanaikainen metsäpalo voi meilläkin johtaa tilanteeseen, joka nähtiin viime kesänä Ruotsissa. Ruotsissa roihusi samaan aikaan kymmeniä tuhansia hehtaareja metsää eivätkä maan omat resurssit riittäneet palojen sammuttamiseen. Tässäkin suhteessa varautuminen ja huolellisuus ovat avainasemassa.

Kokkokielto on kuivan ja lämpimän alkukesän sivutuote. Ensi vuonna tilanne voi ollakin jo toinen - ainakin jos alkukesään osuu enemmän sateita!

Janne Koivukoski
pelastusneuvos
@koivjann