Kalajoella sattunut Suomen suurin metsäpalo pitkään aikaan saatiin hallintaan yhteistoiminnalla. Lämmin sää ja haastava maasto tekivät sammutustyöstä erittäin vaativaa. Pelastustoimen on varauduttava sään ääri-ilmiöiden yleistymiseen ja samanaikaisiin suurpaloihin.

Suuri kiitos kuuluu kaikille sammutustyöhön ja tukitoimintoihin osallistuneille henkilöille. Jokilaaksojen pelastuslaitoksen henkilöstölle ja johdolle, yhteistoimintaviranomaisille, apua antaneille pelastuslaitoksille, alueen kunnille ja muille toimijoille. Lämmittävää on myös ollut todeta se vahva tuki ja kannustus, jota pelastustoimen toimijat ovat muulta yhteiskunnalta saaneet. Myös naapurimme Ruotsi varautui antamaan apua, mikäli sitä olisi tarvittu.

Ilmastopaneeli IPCC:n tuore raportti kertoo, että ilmasto lämpenee ja sään ääri-ilmiöt voimistuvat. Etelä-Euroopassa riehuvat metsä- ja maastopalot tai Ruotsin ja Keski-Euroopan tulvat kertovat konkreettisesti, mitä ilmastonmuutos tarkoittaa turvallisuuden ja pelastustoimen kannalta. Vuoden alusta yksin Euroopassa on jo tuhoutunut maastopaloissa noin 350 000 hehtaaria.

Suomessa pelastustoiminnasta vastaa alueen pelastustoimi ja pelastustoiminnan johtamisesta pelastuslaitos, jonka alueelta onnettomuus on saanut alkunsa. Kaikilla pelastuslaitoksilla on lakisääteinen velvollisuus keskinäiseen avunantoon. Kalajoen tilanteessa järjestelmä toimi hyvin.

Todennäköisuus samanaikaisille suurille metsäpaloille kasvaa

Kalajoen tilanteen opit kootaan Pelastusopiston erillisellä selvityksellä. Valtakunnallisesta näkökulmasta on jo alustavasti tunnistettavissa seuraavia huomioita:

Helteisten ja kuivien kesien yleistyessä todennäköisyys vastaaville ja samanaikaisille suurille metsäpaloille kasvaa, jos ilmaston lämpenemistä ei saada hillittyä ja päästöjä saada nopeasti laskevalle uralle niin Suomessa kuin maailmalla. Kalajoen tilanteessa julkisuudessa esiintyi jo vertailuja Venäjän ja Euroopan tai Pohjois-Amerikan suuriin maastopaloihin, joissa mittaluokka on kuitenkin aivan toisenlainen. Kanadassa äärimmäinen kuumuus loi itseään ruokkivan kierteen, kun kuumuuden sytyttämät maastopalot aiheuttivat ylempänä ilmakehässä myrskyjä, jotka sytyttivät lisää maastopaloja.

Haluamme huolehtia siitä, että vastaavia laajoja metsäpaloja kuten Kalajoella ei haastavista olosuhteista huolimatta jatkossakaan meillä pääse syntymään. Tässä esimerkiksi maastopalovalvonnalla, metsäpalovaroitusten noudattamisella ja ihmisten tulenkäsittelytaidoilla on olennaista merkitystä.

Kalajoella pelastuslaitosten antaman avun ytimessä olivat henkilöstövoimavarat - pääosin sopimuspalokunnista muodostetuin osastoin - sekä tärkeä materiaalinen apu.

Riittävä henkilöstövoimavara on varmistettava etukäteissuunnittelulla ja tarpeellisin valmiuden kohottamistoimin myös valtakunnallisesti. Painopistettä on siirrettävä ennaltaehkäisyyn ja välittömiin torjuntatoimiin riittävällä voimalla heti palon alussa. Laajan metsäpalon sattuessa ympäristötuhojen ja hiukkaspäästöjen minimoinnin lisäksi on myös muistettava vaarallisen työn työturvallisuus. Tehokkaat toimenpiteet suojaavat myös pelastustoimintaan osallistuvia.

On tärkeä ymmärtää, että pelastuslaitoksen voimavaroin toteutettu varautuminen on rakennettu suhteessa alueen erityispiirteisiin ja sinänsä tehokasta. Pelastustoimen pullonkaulana on kuitenkin ollut riittävä harjaantuneisuus erityisesti suuronnettomuuksien ja laajojen tilanteiden hallintaan ja johtamiseen. Tähän on useita syitä, keskeisenä riittämättömät voimavarat järjestää suuria johtamis- ja yhteistoimintaharjoituksia. Laajoille pelastustoimintaharjoituksille on varmistettava tulevaisuudessa voimavarat.

Myös muun tyyppisissä laajoissa onnettomuuksissa ilmenee samankaltaista tarvetta suurten joukkojen johtamiseen, materiaaliin, logistiikkaan ja viestintään. Näitä voidaan valtakunnallisesti yhdessä kehittää.

Kansallisesti on myös varauduttava siihen, että joudumme hellekesinä vastaamaan useampaan samanaikaiseen metsäpaloon. Metsä- ja maastopalojen ennaltaehkäisyllä sekä panostamalla edelleen nopeaan vasteeseen heti palon alkaessa vähennämme riskiä suurpalojen kehittymiselle. 

Kaikki edellä mainittu edellyttää pelastustoimelta riittäviä voimavaroja. Pelastustoimen henkilöstövoimavaroista niin päätoimisen kuin sopimushenkilöstönkin osalta on pidettävä huolta ja tiedossa olevat vajeet on täytettävä.

Auttajat ansaitsevat työrauhan

Myös pelastushenkilöstön ja muiden viranomaisten työturvallisuus ja työrauha on turvattava. Ihmisten halu auttaa on hieno asia, mutta suuronnettomuuksien kaltaiset tilanteet ovat ammattilaisillekin vaativia tehtäviä, ja sivulliset auttavat parhaiten antamalla viranomaisille työrauhan ja noudattamalla viranomaisten ohjeita. Haja-asutusalueella tapahtuvissa suuronnettomuuksissa myös tietoliikenneverkon ylimääräistä kuormittamista kannattaa välttää. 

Monessa maassa, Suomi mukaan lukien, on käyty keskustelua myös onnettomuuspaikalla kuvaamisen kriminalisoinnista. Kuvaaminen vaarantaa uhrien yksityisyydensuojan ja haittaa auttajien työtä ja voi tapahtua kuvaajien oman turvallisuuden kustannuksella.

Ensilinjan auttajiin voidaan kohdistaa myös tarkoituksellisesti väkivaltaa tai sen uhkaa. Osana työrauhan turvaamista, olisi syytä selvittää ja valmistella lainsäädäntöä, jolla myös esimerkiksi ensihoitajien työ kuuluisi virkamiehen väkivaltaisen vastustamisen rikosnimikkeen piiriin.

Pelastustoimelle tarvitaan teknologiaohjelma ja ilmasto-ohjelma

Toimintaympäristön muutoksiin vastataan myös riittävin teknologiapanostuksin. Teknologinen kehittäminen edellyttää valtakunnallisen teknologiaohjelman laatimista pelastustoimelle.

Kansallisissa uhka-arvioissa ilmastonmuutoksen johdosta lisääntyvät sään ääri-ilmiöt on jo huomioitu. Tuoreessa sisäisen turvallisuuden selonteossa todetaan, että Suomessa pelastustoimen on varauduttava myös materiaalisesti riittävin investoinnein esimerkiksi johtamis- ja tilannekuvajärjestelyihin, sammutuskalustoon ja reserveihin.

Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen on välttämätöntä. Vaikka onnistuisimme vähentämään päästöjä nopeastikin, asiantuntijat ennakoivat ilmaston lämpenemisen jatkuvan lähes vuosisadan loppuun. Siksi varautuminen sään ääri-ilmiöihin ja riittävät voimavarat ovat myös välttämättömiä. Myös pelastustoimessa on syytä laatia sisäministeriön hallinnonalan sitoumuksen mukaisesti ilmasto-ohjelma, jonka avulla osallistumme ilmastonmuutoksen torjuntaan.

Pelastustoimen uudistustyössä edellä mainitut kehittämiskohteet on tunnistettu. Nyt on tärkeää varmistaa yhteisellä työllä, että kehittämistoimet toteutuvat ja turvallisuuden edellyttämät voimavarat sekä kansallisesti että alueellisesti varmistetaan.

Kalajoen urakan akuutti vaihe on ohi. Tästä jatkamme yhteistä työtä, jotta pelastustoimi on taas varautuneempi tulevaan.

Maria Ohisalo
sisäministeri
@MariaOhisalo

Kimmo Kohvakka
pelastusylijohtaja
@KimmoKohvakka