Opetushallitus on ennakoinut yhteistyössä Osaamisen ennakointifoorumin kanssa tulevaisuuden osaamis-, työvoima- ja koulutustarpeita vuoteen 2035 saakka. Tulevaisuuden työvoima- ja koulutustarpeita koskevat tulokset julkaistiin keväällä 2020. 

Tulevaisuuden työvoima-, osaamis- ja koulutustarpeet koskevat myös pelastustoimea ja hätäkeskustoimintaa. Sisäministeriön Pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan koulutusuudistuksella pyritään vastaamaan näihin tulevaisuuden muutoksiin kestävällä tavalla.

Nuorten ikäluokista ei saada riittävästi työvoimaa

Vuoteen 2035 mennessä arvioidaan työpaikkoja avautuvan kaikkiaan keskimäärin 61 000 vuosittain. Tässä työpaikkojen avautumisella tarkoitetaan poistuman korvaamisen, rakenteellisten muutosten ja työllisten määrän kasvun seurauksena avautuvia työpaikkoja. Nuorista saatava työvoima riittää hädin tuskin poistuman korvaamiseen.

Peruskoulun ja lukion päättävien nuorten ikäluokan koko on tällä vuosikymmenellä keskimäärin noin 63 000. Jos arvioidaan, että heistä 83 prosenttia kuuluisi työvoimaan 25–34 vuoden iässä, mikä on sama kuin helmikuun 2020 työvoimaosuus tässä ikäluokassa, työvoiman tarjonta olisi keskimäärin 52 000 vuodessa. Näin ollen muista lähteistä kuin nuorten ikäluokista jäisi katettavaksi vuosittain merkittävä työvoiman tarve.

Tarvitsemme siis monipuolista toimenpiteiden valikoimaa, jolla työttömien, työvoiman ulkopuolella olevien, työurien jatkamisen ja työperäisen maahanmuuton potentiaalia työvoiman tarjonnan lisäämiseksi ja kysynnän ja tarjonnan kohtaannon parantamiseksi voidaan edistää. Erityisesti pelastustoimen osalta on tärkeää myös miettiä alan monimuotoisuutta ja sitä, miten houkuttelisimme yhä useampaa naista ja vähemmistön edustajaa hakeutumaan pelastusalalle.

Töitä riittää myös vanhoissa ammateissa

Poistuman työllisistä ennakoidaan olevan keskimäärin lähes 55 000 henkilöä vuosittain vuoteen 2035 mennessä. Yhteensä poistuma olisi 46 % vuoden 2016 työllisten määrästä. Toimialojen välillä on erittäin suuria eroja työvoima ikärakenteessa, minkä vuoksi myös poistuma kohtelee toimialoja hyvin eri tavoin. Työvoiman ikärakenne ja sen seurauksena suuri poistuma eläkkeelle luo merkittävän työvoimatarpeen myös pelastustoimelle ja hätäkeskustoiminnalle.

Osaaminen kuitenkin muuttuu jatkuvasti ja eri ammatteihin tulevilta nuorilta edellytetään toisenlaista osaamista kuin jo työssä olevilta.

Työelämässä tarvitaan jatkuvaa osaamisen ylläpitämistä

Avautuviin työpaikkoihin tarvitaan henkilöitä, joilla on korkeampi koulutustaso kuin työvoimassa tällä hetkellä. Korkeakoulutettujen osuus avautuviin työpaikkoihin tarvittavasta työvoimasta on 56 prosenttia ja ammatillisen koulutuksen saaneiden osuus 42 prosenttia. Tulevaisuudessa sellaisia tehtäviä, joissa selviäisi ilman vähintään ammatillisen perustutkinnon tasoista osaamista, on selvästi alle 5 prosenttia työpaikoista. Vertailun vuoksi esimerkiksi vuoden 2017 työllisistä noin 18 %:lla ei ollut ammatillista tutkintoa tai korkeakoulututkintoa.

Koska vuoteen 2035 mennessä avautuviin työpaikkoihin tarvittavan työvoiman koulutusvaatimus on huomattavasti korkeampi kuin työllisten koulutustaso viime vuosikymmenen lopulla, myös työssä olevien koulutustasoa on parannettava. Työelämässä tarvitaan osaamisen jatkuvaa ylläpitämistä ja uuden osaamisten hankkimista. Pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan toimintaympäristö on muuttunut ja muuttuu edelleen rajusti muun muassa ilmastonmuutoksen, digitalisaation ja väestön ikääntymisen takia. Tehtävät muuttuvat ja ilman jatkuvaa kouluttautumista alan osaaminen jää auttamatta jälkeen siitä, mitä ihmisten ja yhteiskunnan turvallisuus edellyttäisi.

Pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan tuleva koulutusjärjestelmä tarvitsee väylän myös korkeakouluopintoihin. Aloilla ei tällä hetkellä ole ylempää korkeakoulukoulutusta tai tohtorikoulutusta. Kasvavaa korkeakoulutettujen tarvetta työelämään voidaan tyydyttää muun muassa lisäämällä nuorille suunnattuja korkeakoulupaikkoja, mutta myös kouluttamalla nykyistä enemmän työelämässä olevia. Lisäksi tarvitaan työn ohella kouluttautumista ja monimuotoisia jatkuvan oppimisen ratkaisuja, joiden tukemiseen on panostettava nykyistä enemmän sekä ammatillisessa koulutuksessa että korkeakoulutuksessa. 

Pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan koulutusuudistuksessa tarkastellaan avoimesti eri vaihtoehtoja koulutusten, tutkintojen ja käytännön järjestelyiden osalta. Alan koulutuksen tulee pystyä vastaamaan tulevaisuuden työvoiman tarpeisiin ja etsiä keinoja siihen, että alalle hakeudutaan myös jatkossa – myös muilta aloilta.

Laajalla yhteistyöllä luodaan työelämän tulevaisuutta

Työvoimareservien tehokkaampi käyttö ja työssäolon piden¬täminen vaativat eri hallinnon alojen ja työelämän yhteisiä toimia, joilla työelämään osallistumista vaikeuttavien moninaisten syiden vaikutuksia voidaan vähentää. Tätä eri hallinnonalojen ja työelämän yhteistyötä hyödynnetään myös pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan koulutusuudistuksessa erilaisten asiantuntijakuulemisten sekä työryhmän kokoonpanon muodossa. 

Tärkeää on kuitenkin muistaa, että koulutuksella on oma tärkeä roolinsa edellä kuvatussa kokonaisuudessa, mutta riittäviä ratkaisuja työvoiman saatavuuden turvaamiseen ei saavuteta pelkästään koulutuksen keinoin. Keskeistä on myös huolehtia, että alalla toimivat pysyisivät pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan tehtävissä myös tulevaisuudessa.

Susanna Sankala
projektipäällikkö
sisäministeriö
@SusannaSankala

Ilpo Hanhijoki
opetusneuvos
Opetushallitus

Lue lisää:
Pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan koulutusuudistus
Osaamisen ennakointifoorumi | Opetushallitus
Koulutus ja työvoiman kysyntä 2035 | Opetushallitus