Sisäministeriön blogi

Sisäministeriön blogi

Kirjekampanja nosti esiin kansalaisten huolia - ministeri vastaa

Paula Risikko Julkaisupäivä 4.11.2016 10.00 Blogit

Ministeri Risikko, kuva: VNK/Laura KotilaKirjailijat Monika Fagerholm ja Merete Mazzarella käynnistivät elokuussa julkisuutta saaneen kirjekampanjan, jossa Suomen turvapaikkapolitiikasta kiinnostuneet kansalaiset lähettivät pääministeri Juha Sipilälle kirjeitä ja postikortteja. Pääministeri ohjasi postin minulle, koska sisäministeriö vastaa maahanmuuttoasioista ja niiden koordinoinnista. Kirjeitä ja kortteja on saapunut lokakuun loppuun menneessä reilut 700 kappaletta.

Kirjeiden kirjoittajat ovat olleet huolissaan Suomen turvapaikkapolitiikan kiristymisestä ja epäilleet, että ihmisiä palautetaan kuolemanvaaraan. On tärkeää ja arvokasta, että ihmiset tuovat huolensa esiin - vain silloin voimme vastata niihin. Meillä suomalaisilla on vahva perinne siitä, että heikossa asemassa olevia autetaan. Hädässä olevien tukeminen ja kestämättömiä oloja pakenevien ihmisten suojelu on oikein.

Olen lukenut postia ja saanut siihen apua myös kollegoiltani ministeriössä. Valtaosa kirjoittajista on sitä mieltä, että Suomen tulisi toimissaan ottaa turvapaikkapolitiikassaan inhimillisempi linja kuin se, jollaisen kuvan julkisuudessa esillä olleista esimerkeistä saa. Tällä blogikirjoituksella vastaan yhteisesti näihin kirjeisiin.

Valtiolla on vastuu kansalaisistaan - turvapaikka on aina viimeinen keino

Suomi toimii valtiona inhimillisesti, kunnioittaa velvoitteitaan ja tehtyjä sopimuksia. Suomen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikka pohjautuu Suomea sitoviin kansainvälisiin sopimuksiin, näistä tärkeimpinä Euroopan ihmisoikeussopimus, Geneven pakolaissopimus, lapsen oikeuksien sopimus sekä kidutuksen vastaiset sopimukset.

Ihmistä ei palauteta kotimaahansa, jos hänellä on vaara joutua siellä vainon tai kidutuksen kohteeksi. Jokainen turvapaikkapäätös käsitellään yksilöllisesti. Turvapaikkapäätöksenteko perustuu puolueettomaan harkintaan, jossa otetaan huomioon jokaisen henkilön yksilöllinen tilanne, pakolaisoikeuden periaatteet ja ajantasainen maatieto.

Suomalaisessa turvapaikanhakujärjestelmässä ihmisiä kohdellaan arvokkaasti, he saavat jo hakuprosessinsa aikana monipuolisen turvan ja tarvittavat palvelut. Myönteisen päätöksen saaneiden osalta kotouttamiseen kohdennetaan entistä enemmän voimavaroja.

Turvapaikan tarkoitus on suojella kotimaassa uhkaavalta vainolta

Turvapaikan tarvetta eivät ratkaise ihmisen aiemmat kokemukset, vaan turvapaikan tavoitteena on suojella niitä ihmisiä, joihin kohdistuu uhkaa kotimaassaan tulevaisuudessa. Ihminen, joka voi palata kotimaansa toiseen osaan, saa suojelua omassa kotimaassaan. Tätä kutsutaan sisäisen paon mahdollisuudeksi.

Sisäinen pako tarkoittaa, että henkilö voi muuttaa kotimaassaan toiselle alueelle, jossa hän on turvassa niiltä, jotka ovat häntä uhanneet. Sisäinen pako on vakiintunut käsite pakolaisoikeudessa ja perustuu Geneven pakolaissopimukseen.

Kansainvälisessä oikeudessa mahdollisuus hakea turvapaikkaa on aina viimeisin keino. Ensisijaisesti turvaa haetaan omalta kotivaltiolta, jos se pystyy sitä tarjoamaan. Irakin osalta Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on tuoreessa ratkaisussaan todennut, että Irakin viranomaiset pystyvät antamaan riittävää suojaa väestölleen. Tuomioistuin toteaa, että Irakiin ja Bagdadiin voidaan palauttaa turvapaikanhakijoita.

Suomen turvapaikkapolitiikan oltava linjassa muiden EU-maiden kanssa

Myös turvapaikanhakijoiden kotimaita koskevat Maahanmuuttoviraston maalinjaukset ja niiden muutokset ovat puhuttaneet. Maalinjausten muutoksilla ei ole tarkoitus sanoa, että kyseisten maiden turvallisuustilanne olisi parantunut nopeasti, vaan niissä otetaan huomioon lähtömaissa tapahtunut pidemmän aikavälin kehitys. Maalinjaukset perustuvat eri lähteistä koottavaan maatietoon ja tuomioistuinten päätöksiin.

Suomessa toteutetaan turvapaikkapoliittista toimenpideohjelmaa, joka on koko hallituksen hyväksymä. Nykyisen turvapaikkapolitiikan taustalla on ollut myös tarve yhtenäistää turvapaikkapäätöksentekoa muiden Euroopan unionin jäsenmaiden kanssa, jotta Suomi ei näyttäydy muita maita houkuttelevampana turvapaikanhakumaana.

Pitkäjänteistä päätöksentekoa

Euroopassa turvapaikanhakijoiden määrät kasvoivat viime vuonna nopeasti. Kasvun taustalla on useita tekijöitä. Pääasiallisena syynä on pakolaisten määrän kasvaminen maailmassa pitkittyneiden konfliktien vuoksi. Suomelle tilanne oli monin tavoin uusi. Tässä tilanteessa emme sivistys- ja oikeusvaltiona ole voineet väistää vastuutamme.

Jokaisella vainon kohteeksi joutuneella ihmisellä on YK:n ihmisoikeussopimuksen takaama oikeus hakea kansainvälistä suojelua toisesta maasta, mikäli hänen kotimaansa ei kykene suojaa tarjoamaan. Jokaisella yhteiskunnalla on kuitenkin kykynsä ja rajoitteensa tarjota suojaa.

Vaikeiden kysymysten ja nopeasti muuttuvan maailman edessä on tärkeää, että tekemämme politiikka on pitkäjänteistä ja perustuu faktoihin. Tämä ohjaa myös hallituksen päätöksentekoa.

Haluan vielä kiittää yhteydenotoista sekä pääministerin puolesta että omalta osaltani. Kuten alussa totesin, arvostan teidän kaikkien kirjoittajien näkemyksiä hyvin paljon.

Toivotan turvallista syksyn jatkoa. Pidetään itsestämme ja muista hyvää huolta!

Lisää kommentteja

Syötä kommenttisi tähän.