Sisäministeriön kunnianhimoinen tavoite on, että turvallisuustoimijoiden hiilijalanjälki on 75 % vähemmän vuonna 2035 kuin mitä se oli vuonna 2018. Tavoitteeseen pyritään välitavoitteen kautta vähentämällä päästöjä ensin 50 % vuoteen 2027 mennessä. 

Sisäministeriö antoi kestävän kehityksen toimenpidesitoumuksen syksyllä 2019, ja on siitä asti edeltäjäni, ministeri Ohisalon, luotsaamana pyrkinyt määrätietoisesti vähentämään hallinnonalan hiilijalanjälkeä. 

Koronapandemia vaikutti merkittävästi vuoden 2020 hiilijalanjälkeen ja samansuuntaisia tuloksia odotetaan vuodelta 2021. Esimerkiksi etätöiden lisääntyminen sekä virkamatkojen ja erilaisten hankintojen vähentyminen ovat laskeneet sisäministeriön hallinnonalan päästöjä.

Vaikuttavia ovat kuitenkin olleet myös hallinnonalan omat aktiiviset toimenpiteet, kuten kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen ja autojen käyttövoiman vaihtaminen. Esimerkiksi poliisi on jo rakentanut 175 latausasemaa ja hankkinut 24 täyssähköistä siviiliajoneuvoa ja 128 hybridiä. Hämeen poliisilaitoksella pilotoidaan täyssähköistä poliisimaijaa. 

Myös Rajavartiolaitoksessa siirrytään hybridiratkaisuihin hallinnollisissa ajoneuvoissa. Vähäpäästöisten ajoneuvojen lukumäärä on luonnollisesti vielä vaatimaton suhteessa viranomaisten koko ajoneuvokantaan. Olemme kuitenkin hyvällä polulla. Vartiolaiva Turvalla siirrytään biokaasuun rahoituksen salliessa, ja uudet vartiolaivat ja muut kalustohankkeet suunnitellaan energiatehokkaalla ja ympäristöystävällisellä tavalla.

Vastaanottokeskukset haluavat kasvattaa hiilikädenjälkeään 

Maahanmuuttovirasto on vastikään kartoittanut vastaanottokeskusten hiilidioksidipäästöjen lähteet sekä toimenpiteet, joilla päästöjä voidaan vähentää. Merkittävimmiksi päästölähteiksi vastaanottokeskuksissa tunnistettiin lämpö- ja sähköenergian kulutus, ajoneuvojen polttoaineiden kulutus, jätteet ja vedenkulutus. 

Kulutustietojen seuranta ja vuosittainen raportointi sekä hiilijalanjäljen vähentäminen ovat osa vastaanottokeskusten tulostavoitteita tästä vuodesta alkaen. Koska asiakkaiden määrä vastaanottojärjestelmässä vaihtelee suurestikin, hiilijalanjälki lasketaan majoitusvuorokausikohtaisten päästöjen mukaan. Vastaanottokeskusten osuus hallinnonalan päästöistä on suuri, joten näillä toimenpiteillä on laajempaa merkitystä koko hallinnonalan päästöjen vähentämiseksi.

Vastaanottokeskukset ovat kasvattaneet myös omaa hiilikädenjälkeään opastamalla asiakkaita vastuulliseen ympäristökäyttäytymiseen, tavaroiden kierrätyskulttuuriin, jätteiden lajitteluun ja asumiseen liittyviin asioihin. Asiakkaiden opastus ja ohjaus koetaan osaksi vastaanottokeskuksen vastuullista esikotouttavaa työtä. 

Vastaanottokeskuksissa on huomattu, että jo päästöjen lähtötason mittauksella ja aktiivisella seurannalla on ollut vaikutusta kulutukseen sekä sen pienentämiseen.

Uusia toimia kestävän kehityksen edistämiseksi

Kestävän kehityksen työtä tehdään nyt hallinnonalallamme systemaattisemmin kuin koskaan aiemmin. Pikkuhiljaa kestävää kehitystä tukevat tavoitteet, rakenteet ja prosessit alkavat olla kunnossa. 
Hallinnonalan yhteistä kestävän kehityksen työtä koordinoivan verkoston lisäksi virastoihin on perustettu omia kestävän kehityksen työryhmiä sekä uusia virkoja kuten Rajavartiolaitoksen ympäristöpäällikön virka. Virastot ovat tehneet tai ovat paraikaa tekemässä omia kestävän kehityksen sitoumuksiaan ja osaaminen sekä ymmärrys asiassa kasvaa jatkuvasti.

Jatkossa ohjaamme hallinnonalaa entistä vahvemmin kohti valtion uuden matkustusstrategian mukaista ympäristövastuullista matkustamista.  Virkamatkojen tarpeellisuutta harkitaan tarkemmin ja kun matka päätetään toteuttaa, huomioidaan ympäristövastuullisuus matkustustavan valinnassa.

Merkittävä osa hallinnonalan hiilijalanjäljestä tulee hankinnoista. Pyrimme kehittämään hankintojen päästölaskentaa jatkuvasti tarkemmaksi. Haluamme omalla toiminnallamme edesauttaa toimittajia ja keskeisiä sidosryhmiä selvittämään omien palveluidensa ja tuotteidensa hiilijalanjäljen.

Ilokseni voin vielä kertoa, että sisäministeriön ja oikeusministeriön yhteisestä aloitteesta keväällä 2022 laaditaan koko valtionhallinnon yhteinen kestävän kehityksen peruskoulutus. Sen tarkoituksena on lisätä tietoisuutta ja ymmärrystä kestävän kehityksen kokonaisuudesta osana omaa työtä. Tänä päivänä toimiminen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti on lähtökohta alalla kuin alalla. Hyvin alkanut työ sisäministeriön kestävän kehityksen edistämiseksi siis jatkuu.

Krista Mikkonen
sisäministeri
@MikkonenKrista