Puolan pelastustoimi järjesti 10.–12.5.2022 osana CBSS-Itämeriyhteistyötä opintomatkan Puolaan, jossa osallistujat pääsivät tutustumaan Ukrainan avustusoperaation järjestelyihin. Matkan aikana tutustuttiin Puolan ja Ukrainan raja-asemalle, materiaalisen avun logistiikkakeskukseen sekä raja-alueen läheisyydessä olevaan rautatieasemaan ja hätämajoitushalleihin. Vierailu oli vaikuttava, avartava ja herätti lukuisia ajatuksia viranomaisten varautumisen kehittämiseksi Suomessa.

Tilanne Ukrainan rajalla oli paikoin kaoottinen

Kaikkiaan Puolan rajan on ylittänyt 24.2.2022 jälkeen yli kolme miljoonaa Ukrainasta saapuvaa pakolaista, joista osa on jo palannut takaisin Ukrainaan. Osaa heistä autettiin raja-asemilla, rautatieasemilla ja tilapäismajoituspaikoissa siirtymään eteenpäin, kun taas osa jatkoi omatoimisesti matkaa syvemmälle Puolaan ja Eurooppaan omilla autoilla sekä junilla ja muilla julkisilla kulkuvälineillä.

Junilla Ukrainasta saapui yhdelle rautatieasemalle jopa yli 10 000 pakolaista päivittäin.

Opaskyltti rautatieasemalla

Pahimmillaan maaliskuun puolivälissä kullekin Ukrainan ja Puolan välisille raja-asemille saattoi tulla jopa yli tuhat pakolaista tunnissa busseilla, henkilöautoilla ja jalan. Rajamuodollisuuksissa kestää nopeimmillaankin noin kymmenisen minuuttia henkilöä kohden Schengen-rajan ylityksen yhteydessä, joten jonot rajalla venyivät useiden kilometrien mittaisiksi.

Vastaavanlainen ruuhka muodostui myös rajan lähimmille rautatieasemille, joille saapui Ukrainasta useita junia päivässä. Kussakin junassa oli jopa 2 500 matkustajaa käytännössä hyvin vähissä vaatetuksessa ja varusteissa junissa olevan tilan rajallisuuden takia. Lopullinen matkustajamäärä selvisi avustusorganisaatiolle vasta junan pysähdyttyä määräasemalle. Lämpötila vaihteli lopputalvella nollan molemmin puolin, joten pakolaisten auttamisella ja suojamisella oli varsin kova kiire.

Ukrainan ja Puolan raja

Viranomaisten yhteistyö toimii humanitäärisessä kriisissä vastuurajat joustaen

Puolassa paikallishallinnolla (voivodikunnilla) on vahva rooli toiminnan johtamisessa tämän kaltaisissa kriiseissä. Alueen kuvernööri määräsi muun muassa alueen pelastustoimen ja poliisin varautumaan pakolaisten auttamiseen sekä yhteistyöhön muiden viranomaisten ja järjestöjen kanssa.

Esimerkiksi Ala-Karpatian alue järjesti rautatieasemille majoituspaikkoja, opastusta, ruokaa, lastenhoitotarvikkeita, leikkipaikkoja, ensihoitoa, SIM-kortteja ja eläintarvikkeita. Käytöstä poistuneeseen kauppakeskukseen ja varasto-liiketilahalliin perustettiin tilapäissuojat pakolaisten majoittamiseksi sekä järjestettiin välittömän humanitaarisen avun palvelut. Yhdessä tilapäissuojassa saattoi majoittua hetkellisesti jopa lähes 10 000 henkilöä, joten palveluiden tarve oli merkittävä. Järjestelyt toteutettiin yhteistyössä viranomaisten, järjestöjen ja vapaaehtoisten henkilöiden kanssa.

Tilapäissuojassa oli järjestetty erilaisia palveluita muutamien päivien oleskelua varten.

Pelastustoimen tehtäviin kriisinhoidossa kuului normaalin pelastusvalmiuden lisäksi muun muassa:

• massiiviset pakolaisten kuljetukset ja kuljetusten koordinointi raja-asemilta ja rautatieasemilta tilapäissuojiin ja eteenpäin Puolan sisämaahan
• opastus ja neuvonta
• lapsiperheiden, iäkkäiden ja vammaisten avustaminen julkisen liikenteen asemilla ja tilapäissuojissa
• pelastusvalmius (tilapäisen paloaseman perustaminen) majoitushalleissa ja julkisen liikenteen asemilla
• lämmitettyjen telttojen pystyttäminen raja-asemille ja muihin odotuspaikkoihin
• ruoan ja juomaveden jakamisessa avustaminen
• uoan, WC-konttien, sänkyjen ja muiden majoitustarvikkeiden sekä juomaveden kuljetukset avustuspaikkoihin
• ympäri maailmaa lahjoitetun pelastuskaluston kuljetusten koordinoimisesta
• pelastusautojen käyttöopastusvideoiden laatimisesta (opastusmateriaali tallennettiin CD-levylle, joka jätettiin autoon sen lähtiessä matkaan kohti Ukrainaa).

Rajan läheisellä rautatieasemalla oli muun muassa ensihoitovalmius sekä maksuton ruokatarjoilu pakolaisille.

Materiaaliavun logistiikka on Puolan huoltovarmuustoimijan vastuulla

Siviilipuolen materiaaliapua on lähetetty Ukrainaan pelkästään Puolasta yli 200 junan ja lähes 3 000 merikontin verran. EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta toimitetun materiaalisen avun logistiikasta vastaa Puolan huoltovarmuustoimija (The Government Centre for the Strategic Reserves). Viraston hallinnassa olevista varastoista neljä on keskitetty Puolassa olevien pakolaisten auttamiseen ja materiaaliavun välivarastoimiseen Ukrainaan lähettämistä varten. Materiaaliapua säilytetään varastoissa parhaimmillaan vain muutamia päiviä ennen kuin ne kuljetetaan eteenpäin. Pääasiassa materiaaliapu viedään Ukrainaan raidekuljetuksina, mikä aiheuttaa haasteita logistiikkaan. Esimerkkivarastolta on kohti Ukrainaa vain yksi sopivan levyinen raide, jonka ruuhkaisuus aiheuttaa joskus haasteita materiaaliavun toimituksessa.

Puolan huoltovarmuustoimijan varastosta välitetään materiaalista apua Ukrainaan ja ukrainalaisille pakolaisille Puolassa.

Logistiikkavarastolla pääsi havaitsemaan konkreettisesti myös avustusmateriaalien pakkaamiseen ja ennakkotietojen syöttämiseen liittyvät asiat. Jotta avustukset päätyisivät mahdollisimman tehokkaasti ja nopeasti lopullisille avuntarvitsijoille, eli siviileille ja viranomaisille Ukrainassa sekä pakolaisille Puolassa, tulee materiaalit pakata järkevästi. Esimerkiksi samalla lavalla ei saa olla useita materiaalityyppejä, ja tuotteiden painot, tilavuudet ja sisällöt tulee informoida selkeästi ennakkoon ja merkitä lavoihin. Varaston toimijat kertoivat myös, että mekanismin kautta on lahjoitettu valitettavan paljon lähes vanhentuneita ja epäterveellisiä elintarvikkeita ja huonokuntoista materiaalia, joista ei välttämättä ole paljoakaan hyötyä vastaanottajalle.

Suomessa toimintaa suunniteltava monesta näkökulmasta

Matka herätti runsaasti ajatuksia viranomaisten toiminnan kehittämiseksi Suomessa. Massiivisessa pakolaistulvassa tai suuronnettomuuden aiheuttamassa väestön evakuointitilanteessa viranomaisten vastuunjako tulee olla joustava, jotta apua tarvitsevat ihmiset saadaan suojattua mahdollisimman hyvin ja tehokkaasti. Auttamisen paine on nopeasti kehittyvässä tilanteessa valtava, eikä tuolloin ole enää aikaa neuvotella vastuujaoista tai käytettävissä olevista budjeteista. Viranomaisten välinen, sekä eri järjestöjen ja vapaaehtoisten kanssa toteutettavan, yhteistyön täytyy olla suunnitelmallista, tehokasta ja koordinoitua, jotta siitä saadaan paras mahdollinen hyöty irti.

Ukrainan ja Puolan raja

Pelastustoimi Puolassa sitoi tuhansien pelastajien ja vapaaehtoisten palokuntalaisten työpanoksen pelkästään Ukrainan tilanteen hoitamiseen. Se esimerkiksi koordinoi ja vastasi taloudellisesti lähes 200 yksityisten yritysten ja poliisin bussien käytöstä pakolaisten kuljetuksiin. Suomessa käytettävissä olevat pelastustoimen ja muiden viranomaisten resurssit ja toimivaltuudet vastaavanlaisessa kriisissä olisivat todella koetuksella.

Lisäksi allekirjoittanutta mietityttää kovasti Suomessa viime aikoina käydyt poliittiset keskustelut mahdolliseen hybridivaikuttamiseen liittyvästä siirtolaistulvasta sekä rajojen sulkemisesta. Kun ihmisten hädän ja heidän auttamisensa tarpeen näki konkreettisesti esimerkiksi rautatieasemilla ja hätämajoituspakoissa Puolassa, tuntuisi kovin murheelliselta jättää heidät nääntymään sään armoille valtionrajan toiselle puolelle.

Kansainväliset tehtävät kuuluvat pelastustoimeen

Euroopan komission pelastuspalvelumekanismin sivusto Ukrainan tilanteesta (englanniksi)

Puolan huoltovarmuustoimija (The Government Centre for the Strategic Reserves, englanniksi)

Itämeren valtioiden neuvosto (Council of the Baltic Sea States CBSS, englanniksi)

Olli Ryhänen
erityisasiantuntija
@ryhisman

Kirjoittaja toimii sisäministeriön pelastusosastolla erityisasiantuntijana. Hän on osallistunut kevään aikana EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta järjestetyn materiaalisen avun logistiikkajärjestelyihin Suomessa.