Sisäministeriön blogi

Kokonaisturvallisuuden yhteistoimintamalli tavoittelee kaukoviisautta

Olli Lampinen Julkaisupäivä 23.4.2020 16.33 Blogit SM

Olli Lampinen

Varautuminen on ajankohtainen puheenaihe. Yhden näkemyksen mukaan elämme varautumisen mallimaassa ja toisen mukaan se on liiallista hehkutusta.

En liity spekuloijien joukkoon, mutta totean seuraavaa:

  • Kriisivalmius luodaan normaalioloissa - tai jätetään luomatta. Kyse on tietoisesta valinnasta. 
  • Valmiussuunnitelmat tarjoavat yhteisen lähtökohdan kriisiajan toiminnalle. Edellyttäen, että suunnitelmat huomioidaan ja toimeenpannaan.
  • Kuten Havukka-ahon ajattelija on meitä sivistänyt, viisausopin lajeja ovat kaukoviisaus, teoreettinen viisaus, käytännön viisaus sekä jälkiviisaus. Koronakeskustelujen yhteydessä esiintyy kaikkia näitä. Varautumisen ammattilaiset painottavat kaukoviisautta. Sehän tarkoittaa sitä, että ”asiat harkitaan etukäteen ja kuvitellaan tapaus sikseenkin elävästi, että kun se kerran tapahtuu, on reitit selvät. Mutta tässä lajissa on kaksi pahaa vikaa; asia jää huvikseen tapahtumatta tai se sattuu eri tavalla. Joka arvaa ottaa nämäkin huomioon, sille on maailmanranta kevyt kiertää”. Kuvaus on varsin osuva. Sama pätee jälkiviisauden kuvaukseen, mutta siihen en palstamillimetrejä enempää tuhlaa.

Oltakoon siis varautumisemme riittävyydestä mitä mieltä tahansa, Suomi tunnetaan maailmalla turvallisuuteen liittyvän yhteistoiminnan mallimaana. Tämä ei ole vain subjektiivinen mielipide. Tällaista mainetta ei voi ostaa. Maine on ansaittu vuosikymmenten pyyteettömällä työllä. Viranomaisten, elinkeinoelämän ja järjestöjen yhteistoiminnan ansiosta kokonaisturvallisuudesta on vahvistunut supisuomalainen yhteistoimintamalli ja Suomen erityisvahvuus. Sen avulla parhaillaankin toimitaan. Se ei tarkoita, ettei kriisioloissa kohdattaisi kitkaa, mutta se tarjoaa polun kohti kaukoviisautta. 

Myrskyävällä merellä ei kannata keikuttaa venettä

Kuten me olemme alkuvuoden aikana hyvin konkreettisesti huomanneet, meitä uhkaavien häiriötekijöiden kirjo ja niiden kompleksinen yhteisvaikutus ovat kasvaneet ja jossain määrin meidät yllättäneetkin. Koronatilanteen kompleksisuus tietenkin haastaa yhteistoimintamallimme, etsien siitä haavoittuvuuksia, mutta samalla ehkä vahvuuksiakin osoittaen. Kokonaisturvallisuuden vahvuuksiksi voidaan arvioida esimerkiksi sen yhteiskunnallinen kattavuus ja jalkautuminen läpi kaikkien hallintotasojen. Se sitouttaa toimijoita ja saa asioita tapahtumaan. Kattavuus heijastuu esimerkiksi tiedonkulun ja pitkäjänteisen osaamisen kehittymiseen. Eräs tärkeäksi koettu periaate on se, että johto- ja vastuujako säilytetään häiriötilanteissa mahdollisimman muuttumattomana - myrskyävällä merellä ei kannata keikuttaa venettä. 

Samalla hyvään johtajuuteen kuuluu tilanteenmukainen harkinta ja tarvittaessa rohkeus uusiin päätöksiin - lainsäädännön puitteissa tietenkin. Julkisuudessakin on spekuloitu johtajuudesta ja valtionhallinnon uusista koordinaatioelimistä. Kiinnitän kuitenkin huomiota, että johto- ja vastuusuhteisiin ei ole tehty muutoksia. Jatkossakin sisäministeriö on toimivaltainen ministeriö ja hallinnonalan virastot toimivaltaisia viranomaisia sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton saralla.

Laadukaskaan varautuminen ei pysty poistamaan maailmasta kitkaa eikä tarjoamaan välittömiä vastauksia kaikkiin eteen tuleviin haasteisiin. Kaikkea ei voida ennakoida. Tämän vuoksi häiriötilanteessa on kyettävä älylliseen, johdonmukaiseen ja päättäväiseen toimintaan - yllätysten, riskien ja kitkan taklaamiseksi. Haavoittuvuuksia on löytynyt myös koronapandemian aikana. Julkisuudessakin esillä olleet esimerkit ovat osoituksia varautumisen haasteellisuudesta ja esimerkiksi siitä, että vastuurajojen saumakohdat ovat aina potentiaalinen riskikohde. Jos niitä ei huomioida ja keskinäisellä koordinaatiolla varmisteta, riskit tunnetusti kasvavat.

Saumakohtien tilkitsemislääkkeeksi ehkä sopii sen korostaminen, että jokaisen toimijan (viranomaisen tai liikelaitoksen) tulee tietenkin vastata omasta tontistaan, mutta ei vain siihen tuijottaen vaan katse ylhäällä myös sivustat ja saumojen pitävyys varmistaen. Tämän ohella on hyödyllistä, että päästään välillä arvioimaan kokonaistilannetta lintuperspektiivistä. Sieltä vastuutonttien yhteispeliä ja saumojen pitävyyttä voidaan ehkä parhaiten evaluoida. Tämäkin toiminto on elimellinen osa kokonaisturvallisuuden yhteistoimintamallia, osa kaukoviisauden tavoittelua.

Turvallista Virtuaalivappua!

Olli Lampinen
Valmiuspäällikkö

 

Kommentit
Lisää kommentti
Kari Pelkonen
Täyttä asiaa, hyvä Olli!
Kirjoitettu 23.4.2020 19:04.
Selaa blogin artikkeleita