Venäjän aloittama julma hyökkäyssota on ajanut miljoonat ihmiset pakolaisiksi. Suomeen on tähän mennessä saapunut yli 38 000 Ukrainan sotapakolaista. Määrä kasvaa joka viikko noin viidellä sadalla hengellä.

Tiedontarve siitä, miten voimme parhaiten auttaa ukrainalaisia on suuri. Siksi teetimme Suomeen saapuneille ukrainalaisille kyselyn heidän tilanteestaan. Tulokset julkaistiin viime viikolla.

Kyselyyn vastasi yli 2000 ukrainalaista. Monet kertoivat olevansa kiitollisia tavasta, jolla suomalaiset ja Suomen viranomaiset ovat ottaneet heidät vastaan. Haasteista huolimatta olemme kokonaisuudessaan onnistuneet ukrainalaisten auttamisessa verrattain hyvin. Joissakin Euroopan maissa ukrainalaisia on jouduttu majoittamaan jopa telttoihin. 

Toinen kyselyn keskeinen tulos on se, että Suomessa ukrainalaiset ovat asettuneet lähes koko maan alueelle. Kyselyyn vastanneita asui peräti 273 eri paikkakunnalla. Monissa muissa maissa Ukrainan sotapakolaiset ovat keskittyneet suuriin kaupunkeihin. Suomessa pääkaupunkiseudulla asui vain 13 % kyselyyn vastanneista.

Ukrainalaisten sijoittuminen ympäri maata tarkoittaa, että maaseudun yrityksillä, yhteisöillä ja kunnilla on ollut suuri rooli ukrainalaisten auttamisessa. Etenkin maatilat ovat olleet keskeisessä asemassa. Moni aiemmin tiloilla kausitöissä ollut ukrainalainen pystyi sodan alkaessa pakenemaan turvaan ja töihin tutulle tilalle. On ollut todella hienoa, miten moni viljelijä on tarjonnut apuaan. 

Maatilojen lisäksi myös muut toimijat ovat palkanneet ukrainalaisia. Esimerkiksi Jalasjärvellä sisustustekstiilejä valmistava yritys työllistää noin 30 ukrainalaista. Myös Salon kaupunki on löytänyt kolmellekymmenelle ukrainalaiselle työpaikat yrityssektorilta. Ympäri maata ukrainalaisia on palkattu myös kouluihin ja hoiva-alalle. Kaiken kaikkiaan kyselyyn vastanneista ukrainalaisista noin neljännes oli töissä. 

Moni ukrainalainen tekee tällä hetkellä kausitöitä, jotka kuitenkin vähenevät talvea kohti. Samaan aikaan vajaa kolmannes vastaajista on jo päättänyt jäävänsä Suomeen pysyvästi. Kyselyn mukaan suurin osa Suomeen tulleista on paennut kaikista pahiten tuhoutuneilta Harkovan, Donetskin ja Kiovan alueilta. Moni on menettänyt sodassa kaiken eikä edellytyksiä paluulle ole. Siksi ukrainalaisten työllistymiseen, asumiseen ja koulutukseen tulisi löytää pysyvä ratkaisuja. 

Hallituksen budjettiriihessä osoitimme lisärahaa Ukrainan sotapakolaisten kotoutumiseen. Varoja käytetään etenkin työllistymisen ja koulutuksen tukemiseen. TE-keskukset ovat jo lisänneet ukrainankielistä palvelua ja tehostaneet viestintää työllisyyspalveluista, joihin ukrainalaiset ovat oikeutettuja. Haluamme turvata myös kielikoulutukset, sillä kielitaidon puute on yksi isoimmista työllistymisen esteistä. 

Olipa ukrainalaisten oleskelu täällä tilapäistä tai pysyvää, meidän on yhdessä autettava heitä asettumaan osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Tähän tarvitaan valtion ja kuntien rinnalle yrityksiä, yhdistyksiä ja tavallisia suomalaisia. Toivon, että suomalaisten halu auttaa Ukrainasta sotaa paenneita säilyy korkealla tasolla.

Krista Mikkonen
sisäministeri
@MikkonenKrista

Teksti on julkaistu ensin Maaseudun Tulevaisuuden kolumnina 14.9.2022.

Noin joka kolmas ukrainalainen haluaa jäädä Suomeen, moni on epävarma tulevaisuudesta (tiedote 7.9.)