Tänään annoimme eduskunnalle hallituksen esityksen ampuma-aselaista. Saimme kesällä paljon lausuntopalautetta ja yhteydenottoja silloisesta luonnoksesta. Lakiesitykseen tehtiin niiden perusteella paljon muutoksia. Pohjana on jo aiemmin hyväksytty Euroopan unionin yhteinen asedirektiivi. Sen suoria määräyksiä emme voi ohittaa, mutta kansallisen lain valmistelussa olemme pitkän työn tuloksena löytäneet suomalaisen aseharrastuksen ja asiallisen aseiden käytön kannalta kohtuulliset ratkaisut lähes joka tilanteeseen. Näin uskaltaisin tämän päivän version myötä väittää.

Suomelle oli jo direktiiviä neuvoteltaessa tärkeää varmistaa eurooppalaisittain harvinaisen laajan ampumaurheilun, metsästyksen sekä reserviläistoiminnan edellytykset. Olen pitänyt näitä myös omina tavoitteinani valmistelun edetessä. Uskon, että nyt muutettu esitys on näiden tavoitteiden mukainen ja siihen voidaan harrastajapiireissä olla tyytyväisiä.

Mikä tänään on toisin kuin kesän versiossa?

Ensinnäkin. Olemme löytäneet tavan muotoilla laki siten, että ennen vuoden 2017 kesäkuuta (direktiivin voimaantulo) hankitut aseluvat ovat myös uuden lain aikana sellaisenaan voimassa ja tämä koskee myös noihin aselupiin laillisesti kuuluvia isoja latauslaitteita. Päähuoli eli pelko pitkien lippaiden kiellosta ratkeaa useimmilla harrastajilla jo tätä kautta.

Toiseksi. Laajensimme pitkällä lippaalla käytettävän puoliautomaattikiväärin saamisen kriteereitä jo lausuntokierrokselle lähetetyssä versiossa. Sanamuodot jättivät lausuntopalautteen perusteella kuitenkin epäselvyyksiä, joten tarkensimme esitystä edelleen näiltä osin. Nyt esityksessä puhutaan yksiselitteisesti sijoituskelpoisista. Samassa yhteydessä esityksen perusteluista poistettiin reserviläispoikkeuksen osalta maininnat yläikärajoista, joilla viitattiin nykyiseen asevelvollisuuslakiin. Puolustusvoimat voi nyt halutessaan puoltaa myös yli 60 vuotiaan hakemusta isolla latauslaitteella varustettuun reserviläiskivääriin. Lisäksi esitystä muutettiin siltä osin, että reserviläispoikkeuksen alaista aktiivisuuden osoittamista voi osittain korvata Maanpuolustuskoulutusyhdistyksessä tapahtuvan harjoittelun ja MPK:n ampumakokeen lisäksi muulla reserviläistoiminnalla, esim. reserviläisjärjestössä tapahtuvalla harjoittelulla. Myös lyhyellä lippaalla tehty harjoittelu riittää pitkän lippaan aseen hakemuksen aktiivisuuden osoituksessa.

Kolmas merkittävä muutos liittyy niin sanottuihin "yksinäisiin" pitkiin lippaisiin. Tänään annetussa esityksessä isokokoisten latauslaitteiden luvanvaraisuus ei koske toimintakelvottomia laitteita, eikä latauslaitteita, jotka on valmistettu sarjatuliasemalliin, jonka valmistus on alkanut ennen vuotta 1946. Näin suuri osa muisto- ja koriste-esineistä jäisi sääntelyn ulkopuolelle. Esimerkiksi Puolustusvoimien varastostaan myymiä Suomi-konepistoolin rumpu- ja tankolippaita ei jatkossakaan lasketa luvanvaraisiksi lippaiksi, ja niitä voi säilyttää kotonaan vapaasti.

Neljäs iso muutos liittyy yhteisölupiin, joista saimme vielä syyskuussa lisätietoa muiden maiden soveltamiskäytännöistä. Nyt esitykseen on sisällytetty mahdollisuus yhteisöille saada aselupia B-lupien lisäksi myös A-luokan eli pitkän lippaan kanssa käytettäväksi tuleviin aseisiin ampumaurheilukoulutustarkoitukseen, kuten sovellettuun reserviläisammuntaan (SRA). Reserviläispoikkeus on direktiivissä rajattu luonnollisiin henkilöihin, mutta reserviläisjärjestöt voivat siis hakea uusia A-luokan lupia ampumaurheiluperusteella, kuten tähänkin asti.

Myös ampumaurheilijat voivat saada yksilöinä luvan itselataaviin kertatuliaseisiin isoilla latauslaitteilla ja erityisen lyhyisiin puoliautomaattisiin aseisiin.

Muihin erityisen vaarallisiin aseisiin kuten räjähteisiin ja sarjatuliaseesta muutettuihin aseisiin ei lupia näillä harrastusperusteilla myönnettäisi. Jo tällä hetkellä kyseiset aseet ovat olleet pääosin kiellettyjä eikä niitä harrastajien mukaan käytetä ampumaurheilu- ja reserviläistoiminnassa. Nykyiset, poikkeuksellisesti myönnetyt luvat säilyisivät kuitenkin näiltäkin osin voimassa.

Lisäksi teimme suuren joukon muita pienempiä, mutta harrastajien kannalta merkittäviä muutoksia. Esimerkiksi aseen lainaamisen ilmoitusvelvollisuus koskisi jatkossa vain yli 30 päivän laina-aikoja, ei yli 10 päivän. Harrastuksen osoittaminen 5 vuoden välein koskisi vain uusia lupia ja menettelyn keveys on perusteluissa varmistettu: esimerkiksi metsästäjällä metsästyskortin voimassaolo riittää. Lisäksi sekä harrastuksen osoittaminen että ilmoitusvelvollisuus otettaisiin käyttöön vasta, kun asetietojärjestelmä saadaan käyttöön, jolloin ilmoitus on harrastajille mahdollisimman helposti toteutettava. Keräilyaseisiin ei aseteta automaattista ampumakieltoa vaan säädökset jätetään näiltä osin muuttumattomaksi eli kiellosta päätetään tapauskohtaisesti.

Lausunnolle lähteneessä versiossa oli lisäksi muutoksia, joilla kertatulta ampuville puoliautomaattiaseille pitkällä lippaalla asetettiin vastaavat rajoitukset kuin käsiaseille. Nyt nämä pykälät on muutettu vastaamaan kertatulta ampuvien puoliautomaattiaseiden rajoituksia lyhyellä lippaalla. Näin ollen A-luokan aseeseen reserviläispoikkeusperusteella voi saada luvan 18-vuotiaasta lähtien (ikäraja laskettu 20 vuodesta), aktiivisuutta vaaditaan 12 kk, ei 24 kk ajan ennen luvan myöntämistä ja lupa myönnetään toistaiseksi voimassaolevaksi eikä viideksi vuodeksi määräaikaisena.

Jo lausunnoille lähteneessä versiossa löydettiin myös paljon hyvää ja näiden osalta esitys säilyi entisellään. Reserviläistoiminta mainitaan uutena harrastusperusteena lain perusteissa B-lupia haettaessa, MPK:n sotilaallisten valmiuksien koulutuksessa (ns. sotva-koulutus) voidaan jatkossa antaa myös aseellista koulutusta ja esimerkiksi lyhyiden aseiden määritelmä yhtenäistettiin eurooppalaisten standardien mukaiseksi. Pitkän lippaan luvissa aidosti aktiivinen reserviläisharrastus muodostuu uutena kuviona keskeiseksi väyläksi. Kokonaisuutena uskon, että laki saattaa jopa vahvistaa reserviläisharrastuksen vetovoimaa ja alalla aktiivista isänmaallista työtä tekevien järjestöjen asemaa.

Kiitän erityisesti reserviläis- ja ampumaurheilujärjestöjä rakentavasta dialogista viimeisen puolen vuoden ajan. Nyt viimeistely ja varsinainen lain säätäminen siirtyvät eduskuntaan.

Sisäministeri Kai Mykkänen
@KaiMykkänen