Hallituskausi on edennyt hieman yli puolenvälin. Sisäministeriössä on toimeenpantu hallituksen maahanmuuttopoliittista tahtotilaa ja hallitusohjelman kirjauksia reilut kaksi vuotta.
Paljon kehittämis- ja lainsäädäntötyötä on tehty ja käynnissä. Tässä koontia menneestä ja tulevasta.
Euroopan unionin on tiivistettävä yhteistyötä
Suomen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan näkökulmasta Euroopan unionin yhteisillä päätöksillä ja lainsäädännöllä on keskeinen rooli. EU-tasolla keskustelut komission viime syksynä antamasta maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan uudistuksesta ovat kevään aikana jatkuneet tiiviisti. Viimeistään vuosien 2015–2016 pakolaistilanteen jälkeen on käynyt selväksi, että yhteisiä toimia tarvitaan koko EU:n tasolla kipeästi.
Uusilla lainsäädännön muutoksilla pyritään siihen, että jäsenmaat voivat tarjota kansainvälistä suojelua sujuvin, perus- ja ihmisoikeuksia kunnioittavin menettelyin muuttuvissa muuttoliiketilanteissa. Asianmukaisista vastaanotto-olosuhteista tai turvapaikanhakijoiden oikeusturvasta ei voida tinkiä kriisitilanteissakaan.
Sisäministerinä olen niin maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikassa kuin sisäisessä turvallisuudessa korostanut sitä, että erityisesti lasten ja muiden kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien oikeudet on turvattava ja tarpeet tunnistettava kaikissa tilanteissa. Tavoitteisiin pääsemiseksi tarvitaan jäsenmaiden sitoutumista EU:n yhteisiin pelisääntöihin ja toisaalta vastuun nykyistä tasaisempaa jakautumista. Ei voi olla niin, että vain osa EU:n jäsenvaltioista kantaa vastuuta EU:n alueelle suuntautuvasta muuttoliikkeestä.
Olemme nostaneet pakolaiskiintiön tällä hallituskaudella 750 hengestä 1050 henkeen. Helpottaaksemme Välimeren alueen EU-jäsenmaissa olevien turvapaikanhakijoiden humanitaarista tilannetta, hallitus päätti helmikuussa 2020 erityisen haavoittuvassa asemassa olevien turvapaikanhakijoiden auttamisesta. Käytännössä tämä tarkoitti päätöstä vastaanottaa 175 kansainvälistä suojelua hakevaa henkilöä Kreikan, Kyproksen, Maltan ja Italian pakolaisleireiltä. Nyt tämä kiintiö on toteutettu ja olemme aloittaneet keskustelut mahdollisista jatkotoimista.
Yksi tärkeä askel eteenpäin oli jäsenmaiden päätös jatkaa neuvotteluja Euroopan parlamentin kanssa Euroopan unionin turvapaikka-asioiden tukiviraston (EASO) aseman vahvistamiseen. Tukivirasto myös nimettäisiin uudelleen Euroopan unionin turvapaikkavirastoksi. Sen tarkoituksena on hoitaa EU:n yhteistä turvapaikkapolitiikkaa ja tätä kautta tarjota jäsenmaille niiden tarvitsemaa tukea turvapaikanhakuprosesseissa ja siten lujittaa yhteisen järjestelmän perustaa ja luottamusta.
Lainsäädäntötyön lisäksi EU:n kokonaisvaltaista muuttoliikepolitiikkaa kehitetään jatkuvasti yhteistyössä EU:n ulkopuolisten kumppanimaiden kanssa. Tavoitteena on löytää kestäviä ratkaisuja esimerkiksi pakotetun muuttoliikkeen perimmäisiin syihin, kuten konflikteihin, sotiin tai ilmastonmuutokseen vaikuttamiseksi ja laillisten väylien käytön edistämiseksi.
Lainsäädäntötyöllä vahvistetaan perus- ja ihmisoikeuksia
Sisäministeriö vastaa maahanmuuttopolitiikan sekä maahanmuuttoa ja kansalaisuutta koskevan lainsäädännön kokonaisuudesta. Minulle keskeistä sisäministerinä on ollut se, että maahanmuutto- ja turvallisuuspolitiikassa painottuvat perus- ja ihmisoikeuksien toteuttaminen, syrjäytymisen ehkäisy, ennaltaehkäisyn ensisijaisuus sekä luottamus viranomaisiin keskeisenä osana turvallisuuden tunnetta.
Vaikka välillä asiat tuntuvat etenevän hitaasti, niin parhaillaankin ministeriössä on käynnissä useita lainsäädäntöhankkeita koskien muun muassa laajamittaiseen maahantuloon varautumista ja perheenyhdistämisen helpottamista.
Toukokuun alussa valmistui toimintaohjelma, jonka tarkoituksena on vaikuttaa kokonaisvaltaisesti laittomaan maahantuloon ja maassa oleskeluun liittyviin ilmiöihin, rajat ylittävään rikollisuuteen sekä siihen, että Suomeen ei syntyisi varjoyhteiskuntaa virallisen yhteiskunnan ulkopuolelle. Yhteiskuntaa, jossa ihmisiä elää ilman virallista statusta, ilman oikeutta ja mahdollisuuksia osallisuuteen.
Ohjelma sisältää 52 eri tasoista toimenpidettä, joiden toimeenpanon osana sisäministeriö muun muassa selvittää tilapäisen oleskeluluvan ja määräaikaisen muukalaispassin myöntämisen mahdollisuutta työllistyneelle, mutta kielteisen päätöksen saaneelle turvapaikanhakijalle. Lisäksi hankkeessa selvitetään mahdollisia ratkaisuja pitkään Suomessa ilman oleskeluoikeutta olleiden henkilöiden tilanteeseen. Vihdoin siis pyrimme löytämään todellisia ratkaisuja Suomeen 2015–2016 saapuneiden, osittain yhteiskunnan katveisiin kadonneiden ihmisten tilanteeseen.
Lainsäädäntöhanke kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden perhe-elämän suojan ja lapsen edun toteutumisen edistämiseksi asetettiin heinäkuussa 2020. Hanke perustuu hallitusohjelmaan, mutta myös viime aikoina julkaistuihin lukuisiin selvityksiin siitä, että Suomessa lasten oikeudet eivät tällä hetkellä toteudu riittävällä tavalla muun muassa perheenyhdistämisiin liittyvien ongelmien takia. Myös Euroopan unionin tuomioistuimen viimeaikainen ratkaisukäytäntö tukee tarvetta lain uudistamiseen erityisesti lasten oikeuksien näkökulmasta. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syysistuntokaudella 2021.
Eduskunta on juuri juhannuksen alla hyväksynyt turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa parantavan tärkeän lakiuudistuksen, jolla palautamme valitusajat normaaleiksi, korjaamme avustajien palkkioperusteita ja palautamme turvapaikanhakijoille mahdollisuuden saada julkisin varoin kustannettua oikeusapua myös turvapaikkapuhuttelussa.
Sisäministeriö on kesäkuussa lähettänyt lausuntokierrokselle luonnokset lakimuutoksista, jotka tukisivat varautumista mahdolliseen laajamittaiseen maahantuloon. Muutoksilla on tarkoitus varmistaa, että turvapaikkajärjestelmä toimii laadukkaasti ja perus- ja ihmisoikeudet turvaten myös laajamittaisen maahantulon tilanteissa.
Huhtikuun kehysriihessä hallitus päätti ulkomaalaislain kokonaisuudistuksen esiselvityksestä, joka toteutetaan vielä kuluvan hallituskauden aikana. Lainsäädäntöä on tarpeen ajantasaistaa ja selkeyttää. Useat eri tahot ovat pitäneet tarvetta esillä jo vuosia. Viimeisimpänä asia nousi esille osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaa (VN-TEAS) toteutetussa tutkimushankkeessa, jossa selvitettiin viime hallituskaudella ulkomaalaislakiin tehtyjen ja voimaan tulleiden muutosten yhteisvaikutusta.
Sisäministeriö kehittää maahanmuuttohallintoa
Suomen maahanmuuttohallinto on viime vuosien kuluessa joutunut vastaamaan monenlaisiin toimintaympäristön muutoksiin. Suomeen suuntautuvan maahanmuuton määrä on vaihdellut välillä suuresti, minkä lisäksi Maahanmuuttoviraston toimintaan ovat vaikuttaneet muun muassa sille osoitetut uudet tehtävät ja digitalisaatiokehitys. Muutokset ovat osaltaan johtaneet resurssien ja rahoituksen ennakoimattomuuteen, mikä on vaikeuttanut toiminnan suunnitelmallista ja kestävää kehittämistä.
Käynnissä olevan Tulevaisuuden Maahanmuuttovirasto ja maahanmuuttohallinnon toiminnan vaikuttavuus -hankkeen tehtävänä on selkeyttää kuvaa Suomeen lähivuosina kohdistuvasta maahanmuutosta ja sen vaikutuksista Suomen maahanmuuttohallintoon, erityisesti Maahanmuuttoviraston toimintaan ja resursseihin.
Tavoitteena on luoda suunnittelun ja johtamisen tueksi vakiintuneet menettelyt, joilla tuotetaan oikea-aikaisesti mahdollisimman luotettavaa ennakointitietoa maahanmuutosta ja sitä koskevista yhteiskunnallisista tarpeista. Hankkeessa selvitetään lisäksi maahanmuuttohallinnon tuottavuutta ja vaikuttavuutta, muun muassa sitä miten Maahanmuuttoviraston toiminnan vaikuttavuuden mittaamista voitaisiin kehittää nykyisten toiminnallisen tuloksellisuuden mittareiden oheen.
Vaikuttavinta maahanmuuttopolitiikkaa vuoropuhelulla
Sisäministeriö haluaa muuttaa politiikkavalmistelua entistä avoimemmaksi ja osallistavammaksi sekä hyödyntää tutkittua tietoa ja sidosryhmien asiantuntemusta osana päätöksentekoa. Ministeriö on muun muassa pyrkinyt luomaan väyliä tutkijoiden ja päätöksentekijöiden väliselle nykyistä aktiivisemmalle vuoropuhelulle. Lisäksi olemme käynnistäneet useita omia tutkimushankkeita tietotarpeisiin vastaamiseksi. Näitä ovat muun muassa ihmiskaupan oleskelulupaa koskeva tutkimushanke sekä osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaa toteutettava tutkimus koskien maahanmuuton täydentäviä väyliä.
Valtioneuvostossa maahanmuuttoon liittyviä tehtäviä on lähes jokaisella ministeriöillä. Lisäksi kunnilla ja järjestöillä on tärkeitä maahanmuuttajiin ja heidän kotouttamiseensa liittyviä vastuita. Maahanmuuttopolitiikkaa on tärkeä käsittää myös kokonaisuutena. Eri tahojen asiantuntemuksen kokoamiseksi sisäministeriössä käynnistettiin kesäkuun lopussa hanke vaikuttavan ja kokonaisvaltaisen maahanmuuttopolitiikan valmistelemiseksi. Hankkeen tavoitteena on hahmottaa maahanmuuton pitkän aikavälin tavoitteet.
Tämä hallitus on ensimmäistä kertaa linjannut tavoitteista työperäisen maahanmuuton vahvistamiseksi. Ikääntyvä Suomi ei pärjää ilman hyvää väestöpolitiikkaa, joka paitsi mahdollistaa jokaiselle toivotun perhekoon, myös mahdollistaa ulkomailta tänne tulevien paremman työelämäosallisuuden. Työ- ja opiskeluperäisen maahanmuuton hallinto siirrettiin vuoden 2020 alusta työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) hallinnon alle, ja sisäministeriö ja TEM tulosohjaavat yhdessä Maahanmuuttovirastoa.
Sisäministeriön lähtökohtana on, että Suomi kohtelee oikeudenmukaisesti heitä, jotka hakevat täältä turvaa ja toteuttaa ihmisoikeuksia kunnioittavaa turvapaikkapolitiikkaa kansainvälisten perus- ja ihmisoikeussopimusten ja Suomen perustuslain mukaisesti. Oikeusvaltiossa valtion ja jokaisen viranomaisen velvollisuus on varmistaa tämän toteutuminen.
Maria Ohisalo
sisäministeri
@MariaOhisalo
