Kansainvälisten vertailututkimusten mukaan Suomi on ehdottomasti yksi maailman turvallisimmista maista. Meillä on stabiili vakaa yhteiskunta, julkinen hallinto toimii hyvin, korruptiota on erittäin vähän ja ihmiset luottavat toisiinsa ja viranomaisiin.

Yhteiskunnan sisäisen turvallisuuden taso kytkeytyy lukemattomiin rakenteellisiin, sosiaalisiin, kulttuurisiin ja kansainvälisen ympäristön tekijöihin. Kun ympäröivä maailma muuttuu, myös turvallisuustilanne ja siihen vaikuttavat voimat muuttuvat.

Käynnissä olevassa sisäisen turvallisuuden strategiahankkeessa on pyritty analysoimaan näitä muutosvoimia ja niiden mahdollisia vaikutuksia suomalaisen yhteiskunnan turvallisuustilanteeseen ja erityisesti turvallisuusviranomaisten toiminnan painotuksiin. On syytä korostaa, ettei tässä työssä ole edes pyritty maalaamaan varsinaisia uhkakuvia, eikä tulevaisuutta ole arvioitu poikkeus- tai häiriötilojen näkökulmasta. Todennäköisin vaihtoehto nimittäin on edelleen, että Suomi kehittyy normaaliolojen vallitessa, mutta nämä normaaliolot muuttuvat.

Turvallisuusympäristön muutoksiin täytyy varautua

Millaisten muutosvoimien kanssa sitten olemme tekemisissä? Kun käymme niitä luettelemaan, muodostuva tulevaisuuskuva saattaa tuntua synkeältä. Onkin hyvä pitää mielessä, että kyseessä on turvallisuusviranomaisen näkökulmasta laadittu varautumisarvio, ja osa näistä ilmiöistä on itse asiassa sinänsä positiivisen yhteiskuntakehityksen marginaalia.

Tyypillinen esimerkki tällaisesta on maahanmuutto. Se jatkuu, todennäköisesti lisääntyy, ja on Suomelle voimavarakysymys. Maahanmuuton on kaikissa oloissa pysyttävä hallittuna. Muuttoliike myös muokkaa kulttuureja. Ihmisyhteisöt monimuotoistuvat, mutta muutos tuottaa myös epäluuloja, muukalaisvihamielisyyttä ja kotoutumisongelmia.

Valitettavasti eriarvoistuminen niin yhteiskunnallisista kuin teknologisista syistä on Suomessa vaarassa syventyä. Syrjäytymisuhan piirissä olevien nuorten aikuisten osuus on kasvamassa. Eri tavoin syrjäytyneet ovat turvallisuusviranomaisten asiakaskunnassa yliedustettuna, ja muutoksella on siksi huomattavia heijastuksia palvelujen tuottamiseen. Väestön keski-ikä nousee Suomessa nopeasti, ikääntyminen ei ole tasaista, vaan harvaan asuttujen alueiden väestö vanhenee nopeimmin. Samalla väestö keskittyy harvoihin kasvukeskuksiin. Viranomaispalvelujen tuottaminen niukkenevin voimavaroin tasapuolisesti koko maassa on yhä haasteellisempaa.

Suomi arvostaa korkeaa teknologista tasoaan. Teknologinen kehitys jatkuu, ja sen nopeus vaikuttaa kiihtyvän. Korkean teknologian toimintaympäristöstä tulee yhä keskeisempi osa ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa - eikä kyberturvallisuus ole tämän alueen ainoa haaste. Samalla kun teknologiaa hyödynnetään yhä laajemmin, myös luonnononnettomuuksista ja tahallisesta toiminnasta johtuvat riskit kasvavat.

Kansalliset intressit ja perinteinen voimapolitiikan retoriikka ovat palanneet kansainvälisen turvallisuusympäristön toimintatapoihin. On mielestäni erittäin tärkeää ymmärtää, että hybridisodankäynti voisi edetä hyvinkin pitkälle normaaliolojen lainsäädännön ja toimivaltuuksien vallitessa. Vastuullisia toimijoita olisivat tällaisessa tilanteessa lähinnä poliisi ja rajavartiolaitos. Tämä seikka olisi nähdäkseni otettava nykyistä paremmin huomioon tulevaisuuden voimavaroja määriteltäessä.

Sisäisen turvallisuuden strategia ja toimenpideohjelma vastaa haasteisiin

Tällaisiin turvallisuusympäristön muutoksiin pyritään tulevalla sisäisen turvallisuuden strategialla varautumaan. Parhaillaan laaditaan strategian toimenpideohjelmaa kolmessa asiantuntijatyöryhmässä. Toimenpideohjelman kolme teemaa ovat Yleinen järjestys ja riskeihin varautuminen, Yksilö, yhteisö ja yhteiskunta sekä Työ, osaaminen ja infrastruktuuri. Tavoittelemme suhteellisen tiivistä ohjelmaa, joka yhdistää lainsäädännölliset toimet, analyysi- ja ennakointitoimet, voimavaraehdotukset, yhteisten toimintamallien luomisen ja kokeilukulttuurin luomisen kehittämishankkeilla.

Arvelen tulevan strategian olevan monelle toimijalle myös pettymys, koska omimmiksi koettuja asioita ei sieltä välttämättä löydy. Tavoitteena on kuitenkin löytää painotuksia ja polttopisteitä, joilla keskeisimpiin uusiin turvallisuushaasteisiin voidaan vaikuttavasti vastata.