Maailman turvallisin Suomi tarvitsee tekijänsä

Ilkka Salmi Julkaisupäivä 28.1.2019 12.29 Blogit SM

Kansliapäällikkö Ilkka SalmiViime aikoina on puhuttu paljon turvallisuusviranomaisten, erityisesti poliisin resursseista: onko niitä riittävästi, mihin resursseja käytetään ja voiko kansalainen luottaa siihen, että hädän sattuessa kohdalle hän saa apua?

Suomi on maailman turvallisimpia maita. Olemme lukuisten kansainvälisten tilastojen kärkipäässä: meillä on maailman vakain valtio, vapain maa ja paras hallinto. Henkirikoksia on viimeksi ollut näin vähän 1800-luvulla. Luottamus viranomaisiin on korkea: esimerkiksi Rajavartiolaitokseen luottaa 93 prosenttia kansasta, poliisiin 95 ja pelastustoimeen jopa 99 prosenttia. 89 prosenttia suomalaisista kokee, että Suomi on turvallinen maa. Olemmepa me maailman onnellisin kansakin. Suomessa on hyvä ja turvallista elää.

Tämä ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Jotta näin on jatkossakin, se vaatii työtä. Pian julkaistaan kansallinen riskiarvio, joka listaa tulevia haasteitamme. Sen mukaan turvallisuusympäristö muuttuu nopeasti ja on monin tavoin aiempaa arvaamattomampi. Meillä on oltava riittävä valmius kohdata muuttuvan maailman haasteet ilmastonmuutoksesta digitalisaation kehitykseen ja hybridivaikuttamiseen. Meillä on onneksi hyvää osaamista ja keinoja ehkäistä ja pysäyttää haitallisia kehityskulkuja.

Turvallisuusviranomaiset ovat liian pitkään olleet pienentyvien resurssien ja säästöjen armoilla. Poliisien määrä on 10 vuodessa vähentynyt noin 500:lla. Poliiseja on väestöön suhteutettuna vähemmän kuin missään Pohjoismaassa. Rajavartiolaitos on joutunut vähentämään valvontaa itärajan pohjoisosissa ja Pohjanlahdella. Tämä tie on kuljettu loppuun.

Korruptoimaton ja puolueeton julkishallinto on turvallisen yhteiskunnan perusta. Sisäisen turvallisuuden viranomaiset ovat sen kivijalka. Luottamuksen ilmapiiriä ja vakaata yhteiskuntaa ei ylläpidetä alimiehityksestä kärsivillä turvallisuuden tekijöillä.

Tarvitsemme tuntuvia ja pitkäkestoisia panostuksia sisäiseen turvallisuuteen. Toimintaympäristön muutokseen ei vastata tipoittain myönnettävällä hankerahoituksella. Kun turvallisuusviranomaisilta vaaditaan joustavuutta, kriisinkestävyyttä ja valmiutta, sitä vaaditaan myös rahoitukselta ja resursseilta.

Riittämättömät resurssit ajavat turvallisuusviranomaiset pian tilanteeseen, josta ei ole paluuta. Resurssipula näkyy muuallakin kuin rikostutkinnassa. Ajoissa toimiminen on tärkeää, jotta emme joudu hallitsemattomiin tilanteisiin, jollaisia on jo nähtävissä joissakin EU-maissa.

Kyse ei ole vain tietystä määrästä poliiseja, rajavartijoita tai euroja. Kyse on siitä, että sisäinen turvallisuus on nähtävä yhteiskunnan tukipilarina, johon halutaan ja on syytä panostaa. Riittävät voimavarat luovat edellytykset sille, että kansalaiset kokevat jatkossakin olonsa turvalliseksi. Se on myös toimivan elinkeino- ja talouselämän edellytys.

Me sisäasiainhallinnossa olemme täysin sitoutuneita etsimään keinoja käyttää olemassa olevia voimavaroja entistä tehokkaammin, muuttaa toimintatapoja ja hyödyntää digitalisaatiota. Maahanmuuttoviraston kehittämässä Enter Finland -palvelussa asiakas voi hakea lähes mitä tahansa lupaa sähköisesti alusta loppuun. Uuden teknologian myötä kansalaisten kiireellisiin avunpyyntöihin liittyvä auttamisen ketju tehostuu ja keinoja tehdä hätäilmoitus tulee lisää.

Fakta kuitenkin on, että tällä alalla mikään määrä tekoälyä tai koneoppimista ei korvaa ihmistä: kun ihmisellä on hätä, häntä auttamaan tulee toinen ihminen – juuri se poliisi, palomies tai rajavartija. Heitä ei yksikään tietokone korvaa.

Kun rahaa on niukasti jaettavaksi, kyse on mitä suuremmissa määrin arvovalinnoista. Kuinka tärkeänä nähdään yhteiskunnan perusturvallisuuden takaaminen?

Turvallisuus vaikuttaa meistä jokaisen arkeen. Jos resurssipula johtaa siihen, että rikoksia ei saada tutkittua, paloauto ei ehdi paikalle ajoissa tai merihätään joutunut ei saa apua, se rapauttaa kansalaisten luottamusta ja turvallisuuden tunnetta. Menetettyä luottamusta ei osteta takaisin millään rahalla. Panostusten aika on nyt. Vain näin voimme varmistaa, että Suomi on maailman turvallisin maa – myös tulevaisuudessa.

Ilkka Salmi
kansliapäällikkö
@ilkka_salmi

Kommentit
Lisää kommentti
Satu
Panostus turvallisuuteen; poliisin ja pelastuslaitoksen ja rajaviranomaisten resursseihin taidetaan usein nähdä vain kuluna, kun se pitäisi nähdä tuottavana investointina ja perustana,perustarpeena. Kun turvallisuus on kunnossa on yrityksillä ja ihmisellä hyvät toimintaedellytykset.
Kirjoitettu 29.1.2019 9:18.
Markku Ahdeoja
Valitettavasti minun luottamuksen poliisiin, syyttäjäviranomaisiin ja tuomioistuimiin mureni, kun tutustuin tarkemmin. Lain noudattaminen ei ollutkaan ykkösprioriteeti vaan maineen ylläpito. Korruptio olikin se joka minut yllätti täydellisesti suomalaisessa virkakoneistossa. Korruption torjunan kehittäminen olisi todella tärkeää. Saan usein kuulla vastauksen kuinka siihen puututaa ja sitten totean, että hyvä homma aloitetaan työ sitten heti. Toimitan asiakirjat ja puututaan heti. Sen jälkeen alkaa nikottelu ja kootut selitykset.

Kohteliaimmin Markku Ahdeoja
Kirjoitettu 7.2.2019 11:37.
Selaa blogin artikkeleita