Maakuntauudistuksessa pelastustoimen ja varautumisen tehtäviä jaetaan uusiksi

Tiina Männikkö Jouni Pousi Julkaisupäivä 24.4.2017 13.42 Blogit

Neuvotteleva virkamies Tiina Männikkö ja erityisasiantuntija Jouni PousiOsana maakuntauudistusta nykyisten aluehallintovirastojen (avit) toiminta päättyy vuoden 2018 lopussa. Kaikissa kuudessa avissa on tällä hetkellä pelastustoimen ja varautumisen vastuualue. Valtiovarainministeriö esittää, että pelastustoimen ja varautumisen vastuualueiden tehtävät siirtyvät kolmeen eri virastoon: sisäministeriöön, Pelastusopistoon ja uuteen, perustettavaan valtion lupa- ja valvontavirastoon. Valtiovarainministeriö lähetti maakuntauudistuksen toisen vaiheen lakipaketin lausunnolle 24. huhtikuuta.

Tehtävät jaetaan sisäministeriön, Pelastusopiston ja uuden lupa- ja valvontaviraston kesken

Sisäministeriö vastaa esityksen mukaan vuoden 2019 alusta suoraan viranomaisten, kuntien, elinkeinoelämän ja järjestöjen yhteisen varautumisen valtakunnallisesta yhteensovituksesta maakuntien kesken ja keskushallinnon tasolla.

Kuopiossa toimiva Pelastusopisto vastaa vuoden 2019 alusta aluehallintovirastojen sijasta alueellisten maanpuolustuskurssien ja maakuntien yhteisten häiriötilanne- ja valmiusharjoitusten järjestämisestä. Maanpuolustuskurssit järjestetään jatkossa Pelastusopiston, puolustusvoimien ja maakuntien tiiviissä yhteistyössä.

Valtion lupa- ja valvontaviraston tehtäväksi ehdotetaan pelastustoimen ja maakuntien yhteisen varautumisen laillisuusvalvontatehtäviä.

Jo aiemmin on sovittu, että pelastuslaitokset siirtyvät maakuntauudistuksen yhteydessä kunnilta maakuntien vastuulle ja niiden määrä vähenee 22:sta 18:aan. Tätä koskeva lakiesitys on eduskunnan käsiteltävänä.

Muutos koskee suoraan 33 ihmistä

Aluehallintovirastoissa työskentelee tällä hetkellä 36 henkilöä pelastustoimen ja varautumisen tehtävien parissa. Nyt lausunnolle lähteneessä hallituksen esityksessä maakuntauudistuksen kakkosvaiheesta ehdotetaan, että suurin osa aluehallintovirastojen pelastustoimen ja varautumisen vastuualueen henkilöstöstä eli kaksikymmentäkuusi ihmistä siirtyy sisäministeriöön, neljä ihmistä siirtyy Pelastusopistoon ja kolme ihmistä siirtyy uuteen valtion lupa- ja valvontavirastoon.

Siirtyvä henkilöstö työskentelee tällä hetkellä kahdellatoista paikkakunnalla. Valmistelun lähtökohtana on, että kenenkään virkamiehen ei ole pakko siirtyä uuden viraston toimipisteeseen, vaan töitä voi jatkaa nykyisillä paikkakunnilla. Tämä asettaa haasteita johtamiselle ja töiden organisoinnille.

Henkilöstön siirtäminen ministeriöön on poikkeuksellista

On melko poikkeuksellista, että henkilöstöä siirretään muista virastoista ministeriöön. Trendi on ollut viime vuodet päinvastainen. Tehtävien ja henkilöiden siirto sisäministeriöön kuvaa pelastustoimen toimialaa. Sisäministeriön pelastusosasto toimii samaan aikaan sekä ministeriön osastona että pelastustoimen toimialan keskusvirastona.

Ministeriön osastona tärkeimmät tehtävät ovat strategisesta ohjauksesta, säädösvalmistelusta ja kansainvälisten asioiden valmistelusta huolehtiminen. Keskusvirastona tehtävät liittyvät toimialan ohjaukseen muun muassa erilaisten ohjeiden valmistelun muodossa. Sisäministeriön pelastusosastolla työskentelee tällä hetkellä 37 henkilöä. Se ei ole paljon, kun ottaa huomioon edellä mainitun pelastusosaston kaksoisroolin.

Sisäministeriöön siirrettävät tehtävät edellyttävät myös pelastusosaston organisaation uudistamista. Pelastusosaston uusien ohjaus- ja koordinaatioprosessien on oltava iskussa, kun uudenlainen toiminta käynnistyy vuoden 2019 alusta.

Pelastustoimen vahvempi valtakunnallinen ohjaus ja yhtenäisyys muutosten taustalla

Syy pelastustoimen aluehallinnon rakenteiden muutoksiin löytyy hallitusohjelmasta. Sen mukaan pelastustoimen valtakunnallista ohjausta on vahvistettava. Pelastustoimen strategian mukaan pelastustoimen tulisi olla nykyistä yhtenäisempi.

Jotta ohjausta ja yhtenäisyyttä voidaan vahvistaa, on kansalliseen ohjaukseen lisättävä voimavaroja ja tehtäviä keskitettävä. Tämä luo edellytyksiä myös pelastustoimen palvelujen yhdenmukaisuuden varmistamiselle.

Olemme pelastustoimessa merkittävien muutosten ja uudistusten äärellä. Rakenteiden uudistusten rinnalla toteutetaan myös toimintatapojen muutoksia. Uusien rakenteiden on tuettava ja mahdollistettava toimintatapojen muutokset. Uudistustyöhön tarvitaan kaikkien panosta, paljon yhteistyötä ja avointa keskustelua. Tehdään uudistus yhdessä!

Tiina Männikkö
neuvotteleva virkamies

Jouni Pousi
erityisasiantuntija

Kommentit
Ei kommentteja vielä Ole ensimmäinen.
Selaa blogin artikkeleita