Metsäpaloissa avain on nopea reagointi ja saumaton viranomaisyhteistyö - EU:n erikoiskalusto toisi lisää varmuutta

Kai Mykkänen Julkaisupäivä 30.7.2018 14.43 Blogit SM

Sisäministeri Kai Mykkänen Suomi on maailman kärkeä metsäpalojen sammutuksessa. Meillä on tehty monia asioita oikein: metsäautotieverkon ylläpidossa on onnistuttu. Se paitsi rajoittaa paloa, auttaa pelastajia pääsemään sammutuspaikalle nopeasti. Metsänhoito, kuten lohkoaminen, harvennukset, alhainen palokuorma eli metsien nuori-ikä ja mäntyvaltaisuus ovat myös seikkoja, jotka vähentävät suurpalon vaaraa. Rakkaat tuhannet järvemme ja lampemme ovat avain nopeaan helikopteriavusteiseen sammutukseen, kun lähes aina löytyy muutaman kilometrin päästä vettä kopterien jättisaaveihin ja paloautojen säiliöihin imettäväksi.

Ennenkaikkea kiitos kuuluu suomalaisille ihmisille. Suomessa ihmiset ilmoittavat nopeasti tulipaloista, hätäkeskus toimii tehokkaasti ja toimiva lentotähystys ja satelliittivalvonta auttavat palojen varhaisessa huomaamisessa.

Suomessa pystytään aloittamaan sammutustoiminta ripeästi ja sammuttamaan palot tehokkaasti. Esimerkiksi Pyhärantaan saatiin nopealla varoitusajalla lähes 200 palomiestä ja vapaaehtoista sammutustöihin ja huoltotoimiin. Mikä tärkeintä, evakuoinnissa onnistuttiin erinomaisesti ja kaikki ihmiset saatiin turvaan ajoissa. Tästä suurpalosta voidaan myös oppia tulevaan ja siksi vierailen itsekin elokuussa paikan päällä ennen kaikkea keskustelemassa sammutusurakkaan osallistuneiden kanssa.

Päävastuu varautumisesta itsellä mutta naapuria totta kai autetaan

Samaan aikaan kun Suomessa olemme pystyneet tällä viikolla hieman huokaisemaan helpotuksesta, on länsinaapurissamme tilanne edelleen vaikea. On tärkeää, että pystymme auttamaan naapurimaatamme Ruotsia. Apua on aikaisemminkin annettu muun muassa Ruotsiin, Viroon ja Venäjälle.

Auttaminen on kuitenkin tehtävä niillä resursseilla, jotka voimme lähettää vaarantamatta tehokasta metsäpalojen tunnistusta ja sammutusta Suomessa. Kun Ruotsi viime viikolla pyysi apua, metsä- ja maastopaloja roihusi ympäri Suomea. Pyhärannan palo sitoi resursseja Varsinais-Suomen lisäksi naapurialueilta. Lapissa tuli levisi Venäjältä Suomeen Rajajoosepissa ja sama uhkasi Sallan suunnalla. Suomesta ei yksinkertaisesti ollut irrottaa Ruotsin pyyntöön sopivaa väkeä ja kalustoa, koska se kaikki oli kiinni metsäpalojen taltuttamisessa. Pelastuslaitosten on samalla hoidettava muitakin kuin metsäpaloja: keskimäärin paloja on jopa 35 päivässä.

Nyt kun tilanne Suomessa on hieman helpottanut, olemme tarjoutuneet lähettämään Ruotsiin noin 30 palomiestä kalustoineen. Ruotsi on hyväksynyt tarjouksen. Voimia apuun lähteville!

Suurin pula lentokalustosta

Ruotsi on pyytänyt Pohjoismailta ja EU-mailta avuksi erityisesti lentosammutuskalustoa. Valitettavasti suurin pula kaikissa paloista kärsivissä maissa näyttää olevan juuri lentokalustosta. Yhteyksiä tarjolla olleisiin suomalaisiin kaupallisiin helikopteripalveluihin tarjosimme Ruotsille jo viime viikolla.

Yhtenä vaihtoehtona on mediassa väläytetty EU:n yhteistä lentokalustoa. Euroopan unionissa on jo nyt niin sanottu unionin pelastuspalvelumekanismi, joka on Ruotsissa aktivoitu.  Sen kautta on Ruotsiin saatu sammutusjoukkoja muualta Euroopasta kuten Italiasta ja Puolasta.

Tällä hetkellä EU:n keskinäinen avunantojärjestelmä on kuitenkin rakennettu yksinomaan jäsenmaiden voimavarojen varaan. Apu on vapaaehtoista ja jäsenvaltioiden kansallisista resursseista riippuvaista.

Komissio onkin esittänyt ja osa maista vaatinut EU:lle yhteisiä RescEU-valmiuksia eli käytännössä sammutuslentokoneita, jotka saataisiin paikalle, kun muut maat eivät voi irrottaa resurssejaan apuun.  EU:n kalusto sijoitettaisiin johonkin jäsenmaahan ja sitä käytettäisiin ensisijaisesti EU:n sisällä. Valmiudet otettaisiin käyttöön vasta kun kaikki muut keinot on käytetty, esimerkiksi tilanteessa jossa moni maa kamppailee yhtäaikaisesti metsäpalojen kanssa.

Puheenjohtajamaa Itävalta on aloittanut neuvottelut parlamentin ja komission kanssa tästä ehdotuksesta ja pelastuspalvelumekanismipäätöksen muuttamisesta.

Päävastuu pidettävä selvänä: jokaisen jäsenmaan varauduttava

Ilmaston lämpeneminen tullee lisäämään metsä- ja maastopaloja jatkossa. Eurooppa tarvitsee entistä nopeampaa ja parempaa pelastuskykyä suurpaloissa. Ajatus EU:n yhteisestä raskaan kaluston reservistä on minusta hyvinkin harkinnan arvoinen. Samalla on muistettava, että suurpalot leimahtavat tyypillisesti muutaman helleviikon aikana eri puolilla Eurooppaa. Olisiko EU:n kaluston pitänyt viime viikonloppuna palvella Kreikassa vai Ruotsissa? Varmaankin molemmissa, mutta johtopäätös on minusta myös se, että pelkästään EU-kaluston varaan yksikään jäsenmaa ei voi pelastusvalmiuttaan rakentaa. Jäsenmailla on ensisijainen vastuu omien pelastusvalmiuksiensa ja -varautumisensa kehittämisestä. EU:n nimiin hankittava erityiskalusto voi olla hyvä lisä, mutta jos se saa jäsenmaat laiskaksi omassa varautumisessaan, mennään ojasta allikkoon.

Avain on moniviranomaisyhteistyössä

Euroopan puolustuksen ja rajavalvonnan kehittämisessä mietitään EU:n oman kapasiteetin rakentamista hyvinkin samantyyppisistä syistä kuin nyt sammutustoiminnan osalta. Jos EU:n omaa kapasiteettia päädytään vahvistamaan, on meidän suomalaisten rooli varmistaa, että sitä käytetään tehokkaasti kaikkiin tarpeisiin - kuten Suomen omassa kalustossa jo teemme.

EU:n yhteisellä rajaturvallisuusvirasto Frontexilla on jo mahdollisuus hankkia ja omistaa kalustoa. Tällä hetkellä tosin Frontexin operaatioissa käytettävät ilma-alukset ovat jäsenvaltioiden - tyypillisesti rajavalvontaviranomaisten - omissa tehtävissään käyttämää kalustoa. Monessa jäsenvaltiossa rajavalvonnasta vastaava viranomainen käyttää kuitenkin ilma-aluksiaan myös pelastuspalvelun tarpeisiin. Näin siis myös Suomessa, jossa pelastuslaitokset tukeutuvat rajavartiolaitoksen lentokalustoon.

Mikäli jäsenvaltiot sitoutuisivat siihen, että Frontexin käyttöön annettua kalustoa voitaisiin käyttää poikkeustilanteissa myös muihin kuin määrättyyn operaatioon, voitaisiin näitä Frontexilla jo käytössä olevia lentoaluksia hyödyntää tiedusteluun ja palotilannekuvan ylläpitoon. Tarvittaessa koneisiin olisi oltava mahdollisuus lisätä sammutusvalmius. Frontexin operaatiot keskittyvät Välimerelle. Edellä kuvattu järjestely olisi voinut hieman nopeuttaa pelastustyötä Kreikan suurpaloissa. Rehellisyyden nimissä on kuitenkin todettava, että Frontexin operaatioiden kalusto on kuitenkin pieni verrattuna esimerkiksi Kreikan puolustusvoimien tai sen naapurivaltioiden puolustusvoimien kalustoihin.

Olen puhunut Suomessa paljon moniviranomaisyhteistyön tärkeydestä, joka pätee myös esimerkiksi kalustohankintoihin. Valtion resursseja on pystyttävä käyttämään monipuolisesti eri toimijoiden tarpeiden mukaisesti. Sama moniviranomaisyhteistyö olisi tärkeää omaksua myös EU-tasolla.

Kai Mykkänen

Kirjoitus on julkaistu 27.7.2018 Uudessa Suomessa.

Kommentit
Ei kommenteja vielä. Ole ensimmäinen.
Selaa blogin artikkeleita