Nato on poliittinen ja sotilaallinen liitto, jonka tehtävänä on edistää jäsenvaltioidensa turvallisuutta. Aiemmin Nato on ollut lähinnä sotilaallinen puolustusliitto, mutta nykyisin sen sateenvarjon alla edistetään myös siviilivalmiutta ja jäsenmaiden kriisinkestävyyttä.  Vakavissa kriisitilanteissa, kuten Ukrainassa, on nähty, että aseellinen puolustus tarvitsee tuekseen siviiliyhteiskunnan toimintoja kuten viestiyhteyksiä, logistiikkaa, puhdasta vettä, väestönsuojelua ja pelastustoimia.

Suomi on tehnyt historiallisen päätöksen ja on hakenut Pohjois-Atlantin liittoon Natoon. Jäsenyys vahvistaa Suomen omaa turvallisuutta sekä Itämeren alueen ja Pohjois-Euroopan turvallisuutta ja vakautta. Mutta turvallisuus ja sen puolustaminen on paljon muutakin kuin aseellista toimintaa. Uudet uhkat, kuten hybridivaikuttaminen hämärtävät rajaa sotilaallisten ja ei-sotilaallisten keinojen välillä. Entistäkin haasteellisemmassa turvallisuusympäristössä, yhteiskunnan kriisinkestävyyden varmistaminen eli resilienssi on viime aikoina noussut yhä enemmän Naton agendalle.

Sisäministeriön hallinnonala kytkeytyy Naton yhteisen puolustuksen vahvistamiseen erityisesti juuri yhteiskunnan kriisinkestävyyden varmistamisessa.  Tämä tarkoittaa yhteiskunnan kriittisten sektoreiden toimintavarmuutta, hybridi- ja kyberuhkiin vastaamista sekä tiedusteluyhteistyötä.

Kriisitilanteissa sotilaallinen suorituskyky tarvitsee tuekseen siviilitoimintoja

Nato määrittelee kriisinkestävyyden eli resilienssin yhteiskunnan kykynä vastustaa ja toipua shokeista, kuten luonnonkatastrofeista, kriittisen infrastruktuurin häiriöistä tai hybridi- tai aseellisesta hyökkäyksestä. Siviili-sotilasyhteistyö on Natossa tärkeässä roolissa. Resilienssissä nämä kaksi sektoria yhdistyvät saumattomasti toisiinsa.

Kriisitilanteissa sotilaallisen suorituskyvyn varmistaminen edellyttää siviiliyhteiskunnan kriittisten infrastruktuurien toimintoja, joita ovat esimerkiksi logistiset palvelut, viestiyhteydet, väestönsuojelu, energiahuolto ja puhdas vesi. Nato edellyttää jäsenvaltioiltaan jatkuvaa sotilas- ja siviilipuolen suorituskykyjen kehittämistä, jotta varmistetaan uskottava puolustus kaikissa turvallisuustilanteissa.

Suomi osallistuu jo nyt aktiivisesti siviilivalmiuden ja kriisinkestävyyden yhteistyöhön

Kriisinkestävyys mukaan lukien siviilivalmius on ensisijaisesti Naton jäsenmaiden kansallisella vastuulla. Naton tavoitteena on kuitenkin varmistaa kaikkien liittokunnan yhteiskuntien sietokyky osana kollektiivisen puolustuksen tehtävää. Nato tekee arviointeja jäsenmaiden kyvyistä, asettaa tavoitteita ja tukee jäsenmaiden kehittämistyötä. Suomi on osallistunut aktiivisesti siviilivalmius- ja resilienssiyhteistyöhön jo Suomen Nato-rauhankumppanuuden alusta lähtien.

Sisäministeriön vastuulla olevat siviilivalmiusasiat ovat osa Naton uutta kriisinkestävyyspolitiikkaa, joka on määritetty Naton 2030 -strategiassa. Tätä Natossa tehtävää työtä ohjaamaan on perustettu, toukokuussa 2022 työnsä aloittava, Naton resilienssikomitea. Tämä komitea tulee työllistämään merkittävästi esimerkiksi sisäministeriön hallinnonalaa ja sitä kautta meillä on tuhannen taalan paikka olla mukana vaikuttamassa ja kehittämässä näitä asioita koko liittokunnan tasolla.

Suomi pääsee osaksi sotilas- ja siviilitiedustelun tiedonvaihtoa

Kansallinen turvallisuus ja tiedustelu ovat merkittävä politiikkakokonaisuus Natossa. Se rakentuu jäsenvaltioiden ja Naton yhteiskäyttöisen tiedustelujärjestelmän tietojen pohjalle. Nato panostaa myös uusien uhkien tunnistamiseen. Naton strategisessa päämajassa on siviili- ja sotilastiedustelun yhdistävä tiedusteluosasto, jonka tiedot tulevat Suomen käyttöön. Suomi voi myös lähettää työhön omia asiantuntijoita. Ukrainan kriisin osalta tämä on yksi työllistetyimmistä osastoista. 

Krista Mikkonen
sisäministeri
@MikkonenKrista