Vastaammeko onnettomuuksien ehkäisytyöllämme todelliseen tarpeeseen? Onko asiakas aidosti keskiössä? Teemmekö asioita samansuuntaisesti? Pelastustoimen uudistushankkeen onnettomuuksien ehkäisyn yhdenmukaistamisen työryhmäläiset keskustelivat näistä asioista tiiviisti hahmottaessaan työmuodon tulevaisuutta. Työryhmä päätyi työssään onnettomuuksien ehkäisyn visioon, jossa keulilla on asiakas keskiössä. Tähtäimenä on vaikuttava yhteiskunnallinen toiminta.

Pelastustoimi tekee äärimmäisen arvokasta työtä yhteiskunnan turvallisuuden kehittämisessä. Tekeminen voi hätäiselle tarkastelijalla näyttäytyä johdonmukaiselta. Tarkempi analyysi osoittaa kuitenkin, että tavoitteissa ja tekemisessä on huomattavaa erilaisuutta. Toimialan toimijoilla on erilaisia tavoitteita ja niihin kuljetaan kovin eri laatuisin tavoin. Valvonta, palontutkinta ja turvallisuusviestintä ovat arjessa erillisiä toimintoja. Riski- ja toimintaympäristöanalyysien vaikutus onnettomuuksien ehkäisytyön sisältöön on kovin ohut. Iät ja ajat tekemisen tavoitteita on määrittänyt se, kuinka paljon saadaan suoritteita aikaiseksi piittaamatta siitä, saako asiakas palvelusta oikeasti hyötyä omaan arkeensa. Palotarkastuspöytäkirjoissa saattaa olla yksittäisessä kohteessa samat korjausmääräykset vuodesta toiseen. Arjessa toteutetaan saman sisältöistä turvallisuusviestintäkampanjaa huomioimatta ollenkaan yhteiskunnassa tapahtuvia muutoksia ilmiöissä ja ihmisten ajattelussa. Herääkin kysymys, kuinka merkityksellisenä onnettomuuksien ehkäisyn työtä todella pidetään? Halutaanko oikeasti saada aikaiseksi yhteiskunnan turvallisuuden paranemista käytännössä? Kaikessa palvelutuotantoon liittyvässä kritiikissä on hyvä muistaa, että monin paikoin tehdään hyvää ja ansiokasta kehitystyötä menetelmien parantamiseksi ja monet viranhaltijat ovat tunnollisia työssään ja tekevät parhaansa mahdollisimman hyvän vaikutuksen aikaansaamiseksi. Tällaisille trendeille on helppo nostaa hattua ja kannustaa jatkamaan.

Asiakkaan näkökulmasta tarkastellen palvelutuotanto näyttäytyy hyvin vaihtelevalta. Jos kansallinen toimija ei voi laatia ketjulleen yhtenäisiä turvallisuusohjetta sen vuoksi, kun pelastusviranomaisten määräykset ja tulkinnat laista ovat erilaisia, jotain on pahasti pielessä. Erilaisuutta ilmenee eri pelastuslaitosten kesken kuin myös pelastuslaitosten sisällä yksittäisten pelastusviranomaisten kesken. Työryhmän työn aikoihin tehdyssä pro gradu-tutkimuksessa haastateltiin asiakkaiden edustajien lisäksi myös valvontatoiminnassa työskentelevien kansallisten yhteistyökumppaneiden edustajia. Heidän havaintonsa mukaan pelastuslaitosten kesken erilaisuudet olivat vähentyneet vuosien varrella, mutta pelastuslaitosten sisällä toimintamallit olivat suuret. Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston kautta on siis kyetty vähentämään pelastuslaitosten keskinäistä erilaisuutta, mutta muutosten läpivienti pelastuslaitosten sisällä on vaiheessa.

Pelastustoimialalla on erilaisia toimijoita. Viranomaisten lisäksi monet järjestöt koettavat toteuttaa sisäisen turvallisuuden kehittämistehtävää. Usein nämä toimet ovat irrallaan ja kulkevat omia polkujaan suhteessa pelastuslaitosten tekemiseen. Sopimuspalokuntalaisten hyödyntäminen esimerkiksi palontutkinta- tai turvallisuusviestintätyössä vaihtelevat pelastuslaitosalueittain. Jotta kaikkien toimijoiden työ olisi kokonaisuuden kannalta hedelmällisempää, on syytä pysähtyä yhteisen pohdinnan äärelle. Pelastustoimialan tavoitteena on olla vahvempi sisäisen turvallisuuden kehittäjä ja vaikuttaja. Tähän pääsemiseksi on myös toimittava yhdessä samaan suuntaan. Suunnan määrittämisessä tarvitsemme yhteisen päämäärän ja yhteiset tavoitteet. Tavoitteiden lähtökohtana tulee olla entistä enemmän ilmiöpohjaisuus ja niiden taustalla vaikuttaviin juurisyihin pureutuminen. Yhteiset tavoitteet mahdollistavat eri toimijoiden tekemisen kiinnittymisen. Yhteiset tavoitteet mahdollistavat myös asiakkaiden tasapuolisemman huomioimisen eri puolilla Suomea sekä monipuolisemman ja vaikuttavamman yhteistyön niin toimialan sisällä kuin eri sidosryhmien kanssa. Vaikuttavampaan tulokseen pelastustoimialan tekemisessä päästään kansliapäällikkö Ilkka Salmea ja pelastusjohtaja Jaakko Pukkista lainaten asettamalla kannat samaan suuntaan ja kiinnittämällä katse yhteiseen päämäärään - vahvemman turvallisuuden tunteen omaavaan ihmiseen.

Jari Lepistö
pelastusylitarkastaja
@jari_lepisto

Kirjoitus on julkaistu alun perin Pelastustoimi.fi-sivustolla.