Komissio on kevään ja kesän 2016 aikana antanut yhteensä kuusi ehdotusta EU:n yhteisen turvapaikkapolitiikan uudistamiseksi. Ehdotuksilla pyritään vastaamaan vuonna 2015 kärjistyneeseen muuttoliikekriisiin ja tarpeeseen parantaa unionin alueelle suuntautuvan maahanmuuton hallintaa. Olemassa oleva sääntely ei ole toiminut suurien väestömäärien aiheuttamassa paineessa.

Uudistusten on oltava perustuvanlaatuisia. Tämä tarkoittaa myös sitä, että niistä käytävät neuvottelut vievät aikaa. Komission ehdotukset eivät varmasti sellaisenaan toteudu; ehdotukset ovat komission näkemys uudistustarpeista. Nyt keskustellaan jäsenvaltioiden kanssa.

Komissiolta ennennäkemättömän laaja uudistuspaketti

Kysymys on koko turvapaikkajärjestelmän uudistamisesta. Kaikki ehdotukset liittyvät jollain tapaa toisiinsa. Vastaavaa määrää yhtäaikaisia uudistuksia ei ole yhteisen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan valmistelussa aiemmin nähty. Tämä on haaste myös jäsenvaltioille.

Ehkä keskeisin ehdotus koskee niin kutsutun Dublin-järjestelmän uudistamista. Nykyinen järjestelmä osoittautui toimimattomaksi viime vuonna, kun turvapaikanhakijoiden määrät nousivat ennätyslukemiin. Uuden järjestelmän pitää pystyä takaamaan se, että samat säännöt pätevät kaikkialla unionin alueella. Nyt näin ei ole.

Olennaista on se, mitä tapahtuu unionin ulkorajaa ensimmäistä kertaa ylitettäessä. Turvapaikkahakemuksesta vastuussa olevan valtion määrittämisen on oltava selkeää: maa, johon hakija ensimmäiseksi saapuu, on vastuussa tulijan rekisteröinnistä. Tämän varmistamiseksi tarvitaan riittävät kannustimet ja velvoitteet.

Suomi mukana uudistuksissa

Suomi on vahvasti mukana yhteisen turvapaikkajärjestelmän uudistamisessa. Maahanmuuton kehitystä on vaikea ennustaa, ja riittävät lisätyökalut maahanmuuton hallintaan on löydettävä nopeasti. Erityisen tärkeitä ovat ne ehdotukset, joilla pyritään selkiyttämään turvapaikkamenettelyä. Jäsenmailla on oltava keinot seuloa perusteettomat hakemukset ja ratkaista ne nopeasti.

Jäsenvaltiot voivat joutua kohtuuttomaan tilanteeseen maahantulomäärien kasvaessa. Komission ehdottama pakollinen turvapaikanhakijoiden jakomekanismi ei sellaisenaan kelpaa monille jäsenvaltioille. Vapaaehtoisena tämä taakanjako edellyttää joustavien ratkaisujen löytämistä kriisitilanteissa ja ennen kaikkea sitä, että riittävän moni jäsenvaltio osallistuu vapaaehtoisiin toimiin.

Luvaton liikkuminen unionin alueella nykytilanteen ongelma

Yhdenmukaistamalla päätöksentekoa ja vastaanotto-olosuhteita eri maissa EU haluaa muun muassa vähentää hakijoiden luvatonta liikkumista valtiosta toiseen kesken turvapaikkaprosessin. Siirtyminen maasta toiseen hidastaa ja vaikeuttaa turvapaikkahakemuksen käsittelyä. Suomi kannattaa toimia, joilla luvatonta liikehdintää pyritään estämään.

Panostuksia laillisen maahanmuuton edistämiseen

Akuutin turvapaikanhakijatilanteen keskellä on hyvä muistaa, että unionin alueelle muuttaa ihmisiä koko ajan laillisia teitä pitkin. Yksi väylä ovat pakolaisten uudelleensijoittamiseen tähtäävät kiintiöt. Niissä suojelun tarve arvioidaan jo ennen maahantuloa. Tämä hyödyttää erityisen haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä.

Komission tuore ehdotus pyrkii lisäämään uudelleensijoittamista EU:ssa, erityisesti uusien jäsenvaltioiden aktivoimisella. Suomessa kiintiöpakolaisia on vastaanotettu 70-luvulta asti.

EU kehittää laillisen maahanmuuton politiikkaa myös työvoiman maahanmuuttoa edistämällä.

Katse tulevaan

On hyvin tärkeää, että EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikassa säilyy kokonaisvaltainen näkökulma. Turvapaikan hakeminen, laillinen ja laiton maahanmuutto sekä palauttaminen muodostavat kokonaisuuden, jonka kehittämiseen on tulevaisuudessa panostettava.

Selvää kuitenkin on, että lähivuosina katseet kohdistuvat edelleen voimakkaimmin Välimeren tilanteeseen ja sen aiheuttamiin vaikutuksiin ympäri Eurooppaa. Myös mahdollisten uusien reittien avautumista seurataan tarkasti.