Työskentelin kuluneen reilun vuoden ajan sisäministeriön maahanmuutto-osastolla uudelleensijoittamis- eli kiintiöpakolaiskokonaisuudesta vastaavana valmistelijana. Vuoteen mahtuivat sekä Afganistanin että Ukrainan kriisit, joilla molemmilla oli välittömät ja välilliset vaikutuksensa myös muuttoliikepuolella. Erityisesti Afganistanin tilannetta arvioitiin myös suoraan suhteessa pakolaiskiintiöömme, johon kuluvalle vuodelle lisättiinkin täydentävän talousarvion yhteydessä ylimääräinen kiintiö Iranista uudelleensijoitettaville afgaanipakolaisille. 

Vuodelle 2022 valmisteltu kiintiö olikin siinä mielessä historiallinen, että valittavien kiintiöpakolaisten lukumäärä oli peräti 1 500. Määrä on paitsi korkein vuosittainen kiintiöpakolaisten määrä Suomessa, myös kaksinkertainen suhteessa vuosittaiseen kiintiöömme 2016–2019.

Kiintiöpakolaiset valitaan UNHCR:n esityksestä

Kiintiötyöskentely ministeriössä painottuu selkeästi pakolaiskiintiön valmisteluun ja toisaalta seurantaan. Työssä keskeistä on seurata uudelleensijoittamisen ympärillä käytävää keskustelua niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin ja varmistaa, että Suomen kiintiöpolitiikka on ajantasaista ja vastaa kulloisiakin tavoitteitamme. Esimerkiksi viime syksynä nopealla aikataululla valmistelluilla Afganistanin lisäkiintiöillä Suomi pyrki osaltaan vastaamaan Afganistanin kriisin aiheuttamaan pakolaisuuteen ja tukemaan alueellista vakautta yhdellä keskeisistä muuttoliikereiteistä. 

Tärkeää on myös kuunnella YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n tavoitteita ja toiveita ja sovittaa niitä yhteen Suomen kansallisten tavoitteiden kanssa. Suomi uudelleensijoittaa ainoastaan UNHCR:n Suomelle esittämiä henkilöitä, jolloin on ilmeistä, että yhteistyön suhteessa Geneveen on oltava sujuvaa.

Suomi on saanut kiitosta tehokkaasta kiintiöpakolaisten vastaanotosta

Maahanmuuttovirasto vastaa kiintiöpakolaisten valinnasta yhteistyössä Suojelupoliisin ja ELY-keskuksen tai kunnan työntekijöiden kanssa. Maahanmuuttoviraston tuki ja vankka osaaminen ovatkin myös ministeriölle äärimmäisen keskeisessä asemassa. Itse koin kansallisen yhteistyömme sujuvuuden kiintiöprosessimme ehdottomaksi vahvuudeksi. 

Saimme toimeenpanomme tehokkuudesta useamman kerran kehuja myös niin UNHCR:n kuin Euroopan komissionkin taholta. Erityisesti tämä korostui tietysti pandemia-aikana, jolloin Suomi yhtenä harvoista maista kykeni toimeenpanemaan kiintiötään keskeytyksettä turvautumalla erilaisiin vaihtoehtoisin valintatapoihin, kuten videoyhteyksin toteutettuihin haastatteluihin.

EU-rahoitus auttaa toiminnan kehittämisessä

Suomen tehokkaan uudelleensijoittamisen ovat osaltaan mahdollistaneet myös turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto AMIF sekä sen edeltäjä Euroopan pakolaisrahasto. EU-rahoituksella on kansallisesti kehitetty kiintiömenettelyitä niin kulttuuriorientaatiotoiminnan kuin tietojärjestelmäkehityksenkin osalta.

Kansallinen linjauksemme on ollut käyttää uudelleensijoittamisesta Suomelle tuloutuvaa kannustinrahoitusta ”niiden henkilöiden hyväksi, joista rahat Suomelle tuloutuvatkin”.  Tämä on ollut menettelyiden kehittämisen kannalta erittäin tärkeää. Lisäresurssit ovat mahdollistaneet kiintiöpakolaisprosessien aiempaa pitkäjänteisemmän kehittämistyön ja sujuvoittaneet entisestään kiitosta saanutta uudelleensijoittamistoimintaamme.

Kun uudelleensijoittamisesta vastaava kollegani elokuussa palasi virkavapaalta, siirryin kieltämättä jopa hieman haikein mielin muiden tehtävien pariin. Seuraan kuitenkin myös jatkossa kansainväliseen suojeluun liittyviä teemoja, ja olen lupautunut tarvittaessa osallistumaan myös kiintiöpuolen pohdintoihin. Uudelleensijoittamisen entistä strategisempi hyödyntäminen osana maahanmuuttopolitiikkaamme on luonteva kehityssuunta, ja omien hyvien kokemusteni myötä olen sen ehdoton puolestapuhuja.

Iikka Saunamäki
erityisasiantuntija
@IikkaSaunamaki

Kiintiöpakolaisten vastaanotto on tapa auttaa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia