Miten ihmisestä tulee paperiton? Vaikka turvapaikanhakijaa ei kotimaassaan suojeluun oikeuttavissa määrin vainottaisi, voi olla, ettei siellä ole entisestä elämästä mitään jäljellä: koti on raunioina, perhe on hajonnut eri suuntiin tai pahimmassa tapauksessa perheenjäsenet ovat kuolleet, eikä työpaikkaa enää ole. Pitkän hakuprosessin aikana hän on saattanut juurtua Suomeen esimerkiksi työn, perheen tai opiskelun vuoksi. Paluu kotiin voi tuntua vaaralliselta, vaikealta tai jopa mahdottomalta. Esimerkiksi näistä syistä jotkut kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet jäävät ennemmin Suomeen ilman oleskelulupaa – ja samalla ilman henkilötunnusta, verokorttia ja pysyvää osoitetta.
Poliisin ja kuntien arvion mukaan noin tuhat entistä turvapaikanhakijaa elää tällä tavalla suomalaisen yhteiskunnan reunoilla. He ovat saaneet kielteisen päätöksen hakemukseensa ja valitukseensa sekä maastapoistamispäätöksen. He eivät kuitenkaan eri syistä ole lähteneet Suomesta, eikä viranomaisten palautusyhteistyö lähtömaiden kanssa toimi niin kuin pitäisi. Useiden tutkijoiden ja järjestöjen mukaan yhteiskunnan reunoille jäävien ihmisten määrää on kasvattanut lainsäädäntöön ja sen soveltamiseen tehdyt muutokset, joita toteutettiin esimerkiksi vuosina 2015 ja 2016.
Muut niin sanotut paperittomat ovat etenkin henkilöitä, joiden oleskelulupa tai viisumi Suomessa on umpeutunut eikä uudelle ole ollut perusteita. Arviot näiden henkilöiden määristä vaihtelevat.
Tilanne on ongelmallinen niin yksilön kuin yhteiskunnan näkökulmasta. Ilman oleskelulupaa maassa olevat ovat vaarassa syrjäytyä, ajautua tekemään rikoksia ja joutua itsekin rikollisten hyväksikäyttämiksi. Viime aikoina paljon puhuttanut ihmiskauppa on tästä yksi esimerkki. Lapsiperheiden ja naisten asema on paperittomina erityisen vaikea.
Osana sisäisen turvallisuuden strategian toimeenpanoa sisäministeriö selvitti aiemmin tänä vuonna, miten ilman oleskelulupaa maahan jäävien tilanteeseen voitaisiin vaikuttaa. Laajan sidosryhmäyhteistyön tuloksena syntyi viisi ehdotusta jatkotoimien painopisteiksi: oleskelulupien kehittäminen, palomuurin perustaminen, paluiden edistäminen, palvelujärjestelmän selkeyttäminen sekä viestinnän tehostaminen niin lähtömaissa kuin Suomessa.
Paluun edistäminen ei yksin riitä
Usein poliittisessa keskustelussa kysytään, miksi paperittomuuden kitkemiseen ylipäänsä tarvittaisiin muita toimia kuin palautukset. Palautusten toimeenpanossa tiettyihin lähtömaihin on kuitenkin haasteita. Hallitusohjelman mukaisesti työskentelemme hallituksessa sen eteen, että palautusyhteistyö saadaan toimivammaksi. Myös avustetun vapaaehtoisen paluun järjestelmää tullaan kehittämään yhteistyössä EU-jäsenmaiden kanssa.
Paperittomuus on monimutkainen ilmiö, ja sitä tulee tarkastella monesta eri näkökulmasta. Suomessa asuu ilman oleskelulupaa esimerkiksi perheitä, joiden lapset ovat syntyneet Suomessa ja käyvät täällä koulua. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaisesti lapsen edun ensisijaisuuden periaate on otettava huomioon kaikessa lapsia koskevassa päätöksenteossa.
Myös kunnat ja kaupungit ovat hankalassa välikädessä: paperittomille väliaikaisiksi ja kiireellisiksi tarkoitetut ratkaisut ovat muuttuneet pysyviksi. Eri toimien yhteisenä päämääränä on vähentää riskejä, joita ilman oleskelulupaa elämisestä aiheutuu henkilöille itselleen ja yhteiskunnalle.
Työlupakäytäntöjen joustavoittamista on perusteltua selvittää
Yksi ehdotuksista on edistää hallitusohjelman mukaisesti sitä, että työllistyneet kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet voisivat nykyistä joustavammin saada oleskeluluvan työn perusteella.
Mahdollisista toimista ei vielä ole päätetty, mutta työnteon joustavoittamista on perusteltua selvittää. Ikääntyvä Suomi tarvitsee paitsi työvoiman maahanmuuttoa, myös täällä jo asuvien nopeampaa työllistymistä. Samalla on vastattava niihin turvapaikanhakijataustaisten työntekijöiden työsuhteiden jatkuvuutta koskeviin huoliin, joita myös yrittäjät ovat nostaneet esiin.
Oleskeluluvan myöntäminen muuten kuin kansainvälisen suojelun perusteella edellyttää yleensä, että hakija on todistanut luotettavasti henkilöllisyytensä. Nykyisin esteenä työperusteisen oleskeluluvan myöntämiselle voikin olla matkustusasiakirjan puuttuminen. Siksi viranomaiset kartoittavat parhaillaan keinoja, joilla kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet henkilöt voisivat sujuvammin saada oman valtionsa myöntämän passin.
Palomuuri helpottaisi asiointia viranomaisten kanssa
Ilman oleskelulupaa maassa oleviin kohdistuvat rikokset jäävät usein raportoimatta, sillä nämä henkilöt tavallisesti pysyttelevät viranomaisilta piilossa. Asiointiin liittyy pelko joutua kiinniotetuksi ja palautetuksi. Kun uhri ei uskalla hakea apua, ihmiskaupan kaltaiset ilmiöt lisääntyvät ja rikoksentekijät käyttävät hyväksi heikossa asemassa olevia ihmisiä.
Monet eri tahot ovat jo vuosia pitäneet esillä palomuurin tarpeellisuutta. Palomuuri tarkoittaa tässä tapauksessa menettelyjä, joiden avulla oleskeluluvaton voi asioida viranomaisten luona ilman pelkoa välittömästä palauttamisesta. Se parantaisi yksilön oikeusturvaa ja samalla edistäisi yhteiskunnan turvallisuutta. Palomuurin toimintaa ei ole vielä selkeästi määritelty, mutta se voisi liittyä esimerkiksi rikosilmoituksen tai oleskelulupahakemuksen tekemiseen tai sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttämiseen.
Yhtä lailla on varmistettava johdonmukainen ja selkeä palvelujärjestelmä koko maassa. Jokainen, myös ilman oleskeluoikeutta maassa elävä ihminen, on oikeutettu perustuslaissa säädettyyn välttämättömään huolenpitoon ja toimeentuloon. Yhteiskuntamme vahvuuden mitta on se, kuinka hyvin se huolehtii heikoimmistaan.
Hallitusohjelman mukaisesti sosiaali- ja terveysministeriössä on tänä syksynä käynnistetty esiselvitys välttämättömän hoidon turvaamiseksi ilman oleskelulupaa maassa eläville. Ministeriö päättää jatkotoimenpiteistä vuoden 2020 loppuun mennessä.
Tarvitaan kokonaisvaltaisesti keinoja ehkäistä varjoyhteiskunnan syntymistä
Edellä mainittuja ehdotuksia hyödynnetään sisäministeriössä paraikaa laittoman maahantulon ja maassa oleskelun vastaisen toimintaohjelman työstämisessä vuosille 2021–2024. Ohjelmassa haetaan kokonaisvaltaisesti keinoja ehkäistä varjoyhteiskunnan syntymistä. Työn on määrä valmistua joulukuussa.
Ratkaisujen etsimisessä tärkeässä roolissa on myös hallitusohjelman mukainen tutkimushanke, jossa selvitetään ulkomaalaislain ja sen soveltamisen muutosten yhteisvaikutuksia kansainvälistä suojelua hakeneiden ja saavien asemaan. Tutkimus toteutetaan osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaa ja se valmistuu alkuvuodesta 2021.
Lisäksi Euroopan muuttoliikeverkosto tekee parhaillaan vertailevaa tutkimusta EU-maiden haasteista ja käytänteistä, jotka koskevat ilman oleskelulupaa maassa oleskelevia. Tutkimus valmistunee ensi vuoden alkupuolella. Myös tämä tutkimustieto on tärkeää huomioida, kun harkitaan Suomen omia toimia.
Pidän todella tärkeänä sitä, että hyödynnämme kaikki tehokkaat keinot, joilla voimme ehkäistä ihmisten jäämistä yhteiskunnan reunoille. Suomalaisessa hyvinvointivaltiossa ihmisarvoisen elämän edellytykset on turvattava ihan jokaiselle.
Maria Ohisalo
sisäministeri
@MariaOhisalo
Aiempia blogikirjoituksia aiheesta:
Työ on oleskeluluvan peruste siinä missä suojelun tarvekin
Kutsuimme 90 asiantuntijaa ideoimaan: Miten vaikuttaa niiden tilanteeseen, jotka jäävät Suomeen ilman oleskelulupaa?
