Sisäministeriön blogi

Sisäministeriön blogi

Pelastustoimen kansainväliset avustustehtävät vahvistavat suomalaista osaamista myös kotimaan kriisitilanteissa

Pekka Tiainen Julkaisupäivä 15.9.2020 10.39 Blogit

Pekka Tiainen Beirutissa. Libanonin pääkaupungissa Beirutissa räjähti 4.8.2020 varasto, jossa säilytettiin 2 750 tonnia ammoniumnitraattia. Valtavassa räjähdyksessä kuoli YK:n arvion mukaan yli 200 ihmistä ja yli 6 000 henkilöä loukkaantui.

Libanon pyysi kansainvälistä apua räjähdysonnettomuuden hoitamiseen naapurivaltioilta sekä Euroopan unionilta. Suomi lähetti Beirutiin EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta kansainväliseen pelastustoimintaan koulutetun, kuusihenkisen Finn Rescue – Technical Assistance and Support Teamin (TAST) osana unionin yhteistä avustustehtävää. Lisäksi Suomi lähetti minut koko EU:n koordinaatiotiimin johtajaksi. Pelastusopisto vastasi kansainvälisen pelastustoiminnan asiantuntijoiden lähettämisestä.

Materiaaliapuna Suomi lähetti alueelle muun muassa lääkintä- ja hygieniatarvikkeita.


Suomalaiset asiantuntijat vastasivat kansainvälisen avun koordinoinnista Beirutissa


EU:n jäsenmaat lähettivät Libanoniin useita pelastusryhmiä ja runsaasti avustusmateriaalia. Kaiken kaikkiaan Beirutissa oli paikalla 20 kansainvälistä pelastus- ja lääkintäryhmää, joissa toimi yli 300 EU-kansalaista. Materiaaliapua maahan lähetettiin 20 eri EU-maasta. 

Suomalaisten asiantuntijoiden tehtävänä oli koordinoida Libanoniin saapuvaa kansainvälistä apua. Pääasiassa koordinaatiotyötä tehtiin muun muassa tapaamalla paikallisia viranomaisia ja järjestämällä koordinaatiokokouksia kansainvälisille pelastusjoukoille. Räjähdysonnettomuuden kokonaistilanteen hahmottamiseksi ja alueen akuuteimpien tarpeiden selvittämiseksi EU:n koordinaatiotiimi kokousti säännöllisesti onnettomuuden hoitamisesta vastaavan Libanonin armeijan edustajien kanssa.

Kansainvälisen asiantuntija-avun ansiosta voitiin välttää mahdolliset ongelmat esimerkiksi lentokenttätoiminnoissa ja materiaaliavun logistiikkaketjuissa. EU:n koordinaatiotiimi onnistui paikallistamaan kaiken EU:sta tulevan materiaaliavun ja vakuuttamaan jäsenmaille, että apu menee oikeaan kohteeseen. Avustusketjun läpinäkyvyys oli avainasemassa, kun pyrimme rakentamaan luottamusta paikallisten viranomaisten ja kansainvälisten toimijoiden välille Libanonissa.  


Avustusoperaatiosta oppeja kotimaan valmiuden parantamiseen


Beirutissa Suomi oli aktiivisesti osana suurta, yhteistä eurooppalaisessa avustustehtävää. Suomen osaamisen ja mukanaolon merkitys korostui useissa yhteyksissä esimerkiksi EU:n viestinnän kautta. Humanitaarisen toiminnan lisäksi Suomi kerää aktiivisella toiminnallaan myös tärkeää poliittista pääomaa; Suomea kuunnellaan EU-tasolla herkemmällä korvalla ja suomalaista osaamista arvostetaan kansainvälisesti.

Vaikka jokainen maa on vastuussa omasta varautumisestaan erilaisiin kriisitilanteisiin, voi Suomikin joutua pyytämään kansainvälistä apua suuressa onnettomuus- tai kriisitilanteessa. Kansainvälisistä avustustehtävistä kerätty osaaminen onkin tärkeää saada käyttöön myös kotimaan tehtävissä osaksi pelastustoimen varautumista ja päivittäistä operatiivista osaamista.

Avustustehtävä Beirutissa antoi meille kotimaassa hyödynnettäviä oppeja siitä, millaisia valmiuksia valtiolta edellytetään, jotta se voi tarpeen tullen vastaanottaa ulkomaista apua. Meidän tulee tarkastella, olemmeko Suomessa varautuneet tarvittaessa ottamaan vastaan ja hyödyntämään tehokkaasti samanlaista avun määrää, kuin mitä Libanon tarvitsi räjähdysonnettomuuden jälkeen. Ovatko Suomen Host Nation Support -suunnitelmat (HNS) ajantasaisia vai tulisiko niitä päivittää?

Suomesta löytyy runsaasti koulutettua pelastustoimen henkilöstöä, jolla on osaamista toimia pelastustoimen kansainvälisissä onnettomuusympäristöissä. Tämä osaava henkilöstö on tärkeää saada mukaan pelastuslaitosten HNS-suunnitelmiin riippumatta siitä, mitkä heidän tehtävänsä pelastuslaitoksilla ovat. Myös pelastustoimen kansainvälisessä toiminnassa mukana oleva pelastusalan ulkopuolinen henkilöstö on otettava mukaan pelastuslaitosten suunnitelmiin. Suomen laaja-alainen, korkeatasoinen osaaminen on tärkeää hyödyntää myös kansallisessa valmiudessa ja varautumisessa.

Pekka Tiainen
erityisasiantuntija
@pekkatiainen1

Kirjoittaja toimi Beirutissa EU:n koordinaatiotiimin johtajana.
 

Lisää kommentteja

Syötä kommenttisi tähän.