Sisäministeriön blogi

Pelastustoimen koulutuksen on vastattava muuttuvan toimintaympäristön vaatimuksiin

Susanna Sankala Julkaisupäivä 23.9.2021 8.59 Blogit

Matti Waitinen ja Susanna Sankala. Eduskunnan vastikään hyväksymä sote-uudistus tuo pelastustoimen työnantajiksi 21 sote-maakuntaa ja Helsingin kaupungin. Lisäksi sopimuspalokunnat ovat merkittävässä roolissa turvallisuuspalvelujen tuottamisessa varsinkin kaupunkien ulkopuolella, harvaan asutuilla alueilla. Maakunnissa on oltava riittävät resurssit ja pelastusvalmius, jotta ne pystyvät huolehtimaan lakisääteisistä viranomaistehtävistä ja pelastustoimen palveluista kansalaisille kaikissa olosuhteissa. 

Pelastusvalmius muuttuvassa maailmassa edellyttää alan koulutuksen kehittämistä

Muuttuva aika ja yhteiskunnan uudet haasteet pelastustoimelle edellyttävät alan koulutusjärjestelmän jatkuvaa ja joustavaa kehittämistä. Vuonna 1972 perustettu Helsingin Palokunnan Koulutuskeskus loi aikanaan hyvän pohjan nykyisellekin pelastajakoulutukselle. Koulutus on kehittynyt vuosien saatossa, ja jo kymmenen vuoden ajan kaupungin Pelastuskoulu on yhteistyökumppaneidensa myötävaikutuksella tuottanut kaupunkilaisten turvaksi niin sanottuja kahden tutkinnon kaupunkipelastajia. Heillä on siis pelastajatutkinto ja perustason ensihoitajan tutkinto. 

Koulutusjärjestelmän uudistuksella pyritään vastaamaan toimintaympäristön muutoksiin ja kansallisiin tarpeisiin. Lähtökohtana on joustava ja ajassa muuntuva koulutusjärjestelmä, joka pystyy vastaamaan niin äkillisiin yhteiskunnallisiin kuin toiminnallisiin muutoksiin. Tavoitteena on, että uudistunut koulutusjärjestelmä kattaa pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan koulutuksen eli alan peruskoulutuksen, täydennys- ja lisäkoulutuksen sekä jatkokoulutuksen. Uudistuksessa huomioidaan sekä päätoimisten että sopimushenkilöstön koulutus.

Ajantasainen koulutusjärjestelmä on myös vetovoimaisuustekijä

Pienenevät ikäluokat nostavat opiskelijoiden ja uuden henkilöstön rekrytoinnin tärkeälle sijalle. Osaamisen ennakointifoorumin (OPH) mukaan 2017-2035 välillä 46% työvoimasta poistuu, eikä nuori ikäluokka riitä täyttämään tätä tarvetta. Ehdottoman tärkeätä on myös tehdä päätöksiä ja toimenpiteitä, joilla ylläpidetään ja kehitetään alan nykyisen henkilöstön osaamista muuttuvassa ajassa. Oikea osaaminen oikeassa paikassa ja vieläpä oikeaan aikaan on alati tavoittelemisen arvoinen asia.

Työssä oppiminen ja työelämälähtöisyys tulevat jatkossa nostamaan päätään niin tutkintokoulutuksessa, kuin myös yleisesti alan osaamisenhallinnassa. Hankkeessa luodaankin malli elinikäiselle ja jatkuvalle oppimiselle, joka toimii pohjana koko alan osaamisen kehittämiselle. Koulutusjärjestelmää uudistamalla vastataan myös alan vetovoimaisuuteen sekä alalla pysymisen pitovoimaan kilpaillessa väestönmuutoksen myötä parhaista osaajista.

Pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan koulutusuudistushankkeessa ei määritellä sitä, missä ja minkä muotoista koulutusta tulevaisuudessa järjestetään. Vaihtoehtoja tarkastellaan avoimesti ja keskustelevasti eri osapuolten kanssa hankkeen aikana.  

Susanna Sankala
projektipäällikkö
sisäministeriö
@SusannaSankala

Matti Waitinen
rehtori
Helsingin pelastuskoulu
@waitima

Lue Lisää:

Pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan koulutusuudistus

Lisää kommentteja

Syötä kommenttisi tähän.
T
Taisto 1 Vuosi sitten - Muokattu

Muutama kommentti aiheesta. Suomen palomies-ensihoitajien tutkintokoulutus käynnistyi Helsingin kaupungin palolaitoksen koulutuskeskuksessa vuonna 1972. Se on alusta alkaen eli lähes 50 vuotta tuottanut palomies-ensihoitajia kaksoistutkintoperiaatteella yhteistyössä aluksi Helsingin kaupungin sairaanhoito-oppilaitoksen kanssa ja nykyisin Metropolia Ammattikorkeakoulun ja Stadin ammattiopiston kanssa. 

 

Pelastustoimen koulutusuudistuksella on jo kova kiire, sillä toimintaympäristön muutoksiin olisi pitänyt vastata jo kauan sitten.

 

Kiireellisin muutostarve tällä hetkellä on ammattilaisten riittävän määrän tuottaminen. Sisällöllisesti kriittisiä asioita ovat

1) pelastusopistossa tuotetun pelastajatutkinnon päivittäminen terveydenhuoltotutkinnolla, kuten Helsingin pelastuskoulussa,

2) tutkintolinjan perustaminen onnettomuuksien ehkäisytyöhön,

3) alipäällystötutkinnon lähiesihenkilöosaamisen kehittäminen,

4) monitieteellisen tiedekorkeakoulututkinnon muodostaminen palvelemaan pelastustoimen tutkimusta ja kehittämistä,

5) täydennyskoulutustuotannon ja alueellisen harjoitusalueverkoston luominen sekä

6) ikääntyvän operatiivisen henkilöstön urakehitystä tukevan täydennyskoulutuksen käynnistäminen.