Sisäministeriön blogi

Pelastustoimen rahoitus turvataan uudistuksessa

Jaana Määttälä Julkaisupäivä 19.4.2021 12.30 Blogit

Jaana Määttälä. Hallitus antoi joulukuussa 2020 eduskunnalle esityksen hyvinvointialueiden perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi. Uudistuksen yhteydessä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palveluiden järjestäminen siirrettäisiin kunnilta ja kuntayhtymiltä 21 hyvinvointialueelle ja Helsingin kaupungille. Samalla pelastustoimen palveluiden rahoitusvastuu siirtyisi kunnilta valtiolle. 

Talouden näkökulmasta uudistuksella tavoitellaan kustannusten kasvun hillitsemistä pitkällä aikavälillä. Vaikka pelastustoimi on taloudellisilta resursseiltaan pieni toimiala sosiaali- ja terveydenhuoltoon verrattuna, voidaan myös pelastustoimessa tätä tavoitetta edistää rakenteellisilla ja toiminnallisilla uudistuksilla. 

Uudistuksen aikaansaamia säästöjä on kyseenalaistettu. Suurin kritiikki on kuitenkin kohdistunut rahoitukseen ja sen riittävyyteen, myös pelastustoimessa.  

Pelastustoimen rahoitusperusteet esitetään rahoituslakiesityksessä 

Rahoituslakiesitys sisältää perusteet pelastustoimen rahoitukselle hyvinvointialueilla, jotka käynnistyisivät 1.1.2023 alkaen. Perusteissa on kolme rahoituskriteeriä, joiden mukaan rahoitus määräytyisi: asukasmäärä (65 %), asukastiheys (5 %) ja riskitekijät (30 %).

Pelastustoimen laskennallista rahoitusmallia on rakennettu sisäministeriössä yhteistyössä valtiovarainministeriön ja pelastuslaitosten kanssa. Rahoitusmallin ja sen sisältämien kriteerien rakentaminen ja ylläpitäminen ajantasaisena vaatii jatkuvaa tutkimusta. Tätä työtä on tehty sisäministeriön Pelastustoimen ja siviilivalmiuden suorituskyky ja suunnitteluperusteet -hankkeessa. 

Rahoituksen laskennallisesta jakautumisesta hyvinvointialueille on julkistettu jo muutamia harjoituslaskelmia. Hyvinvointialueen pelastustoimen rahoituslaskelma on edelleen alustava ja siihen liittyy poikkeuksellista epävarmuutta koronaepidemian vaikutusten takia. Rahoituslaskelmaa päivitetään vielä useampaan kertaan ennen hyvinvointialueiden toiminnan käynnistymistä. Varsinainen käynnistymisvuoden rahoitustaso ratkennee vuonna 2022. 

Pelastustoimen rahoitusvaje ei johdu uudistuksesta

Pelastustoimen uudistuksen valmistelun yhteydessä on tunnistettu nykyisessä järjestelmässä oleva pelastustoimen rahoitusvaje, joka on viimeisimmän arvion mukaan kokonaisuudessaan 80 miljoonaa euroa. Pelastustoimen kustannuksissa on tällä hetkellä alueellisia nousupaineita, jotka johtuvat alueen pelastustoimien palvelutasopuutteista ja varallaolojärjestelmän muutostarpeista, ei sote-uudistuksesta. 

Alueen pelastustoimesta rahoitusvastuussa olevien kuntien tulisikin täyttää tunnistettu rahoitusvaje pelastustoimen osalta ennen vuotta 2023 ja uudistuksen voimaantuloa. Tällöin kyseiset kustannukset olisivat mukana valtion rahoituksen perusteena huomioiduissa pelastustoimen käyttökustannuksissa. Pelastustoimen käyttökustannukset huomioidaan rahoituksen perusteissa sataprosenttisesti. 

Rahoituksen riittävyyttä kyseenalaistetaan 

Hyvinvointialueiden pelastustoimen rahoitusta ja sen riittävyyttä on kyseenalaistettu lausuntokierroksesta lähtien. Hyvinvointialueen rahoituksesta annettavan lain lähtökohtana on, että valtion rahoituksen tarkoituksena on turvata hyvinvointialueille riittävät ja oikeasuhtaiset taloudelliset edellytykset suoriutua lakisääteisten tehtävien järjestämisestä. 

Riittävän rahoituksen turvaamiseksi rahoitusmalliin on rakennettu useita muutosta tasoittavia elementtejä. Hyvinvointialueilla olisi muun muassa oikeus saada lisärahoitusta lakisääteisten palvelujen turvaamiseksi, jos myönnetyn rahoituksen taso muutoin vaarantaisi niiden järjestämisen.

Rahoituksen osalta pelastustoimen tilanne tulisi paranemaan nykytilanteesta oleellisesti, sillä vuosittaisissa neuvotteluissa pelastustoimen rahoituksesta päästään neuvottelemaan jokaisen hyvinvointialueen kanssa.  Lisäksi hyvinvointialueiden rahoituksen ja investointien tueksi laaditaan valtioneuvostasoinen pitkäaikainen strateginen linjaus.

Hyvinvointialueet päättäisivät itsehallintonsa nojalla rahoituksen kohdentamisesta tehtäviensä hoitamiseen, kuten kunnat nykyisinkin tekevät. Hyvinvointialueen rahoituksen riittävyyttä tuleekin tarkastella hyvinvointialuekohtaisena kokonaisuutena, ei pelkästään hyvinvointialueen pelastustoimen näkökulmasta. 

Jaana Määttälä
erityisasiantuntija
pelastusosasto

Tutustu myös:
Pelastustoimen uudistus
Pelastustoimen ja siviilivalmiuden suorituskyky ja suunnitteluperusteet -hanke

Lisää kommentteja