Euroopan turvallisuustilanne on muuttunut radikaalisti. Uutiset kertovat meille tästä päivästä toiseen, ja tilanne on ymmärrettävästi herättänyt monet miettimään, kuinka suomalainen yhteiskunta selviäisi kriisitilanteista tai jopa sodasta.

Meidän tulee varautua luonnononnettomuuksien kuten myrskyjen, tulvien ja metsä- ja maastopalojen vaikutusten ennustettuun lisääntymiseen. Myös kansallista varautumista kemiallisiin, biologisiin, säteilyvaaratilanteisiin ja ydinuhkiin on parannettava nykyisestä.

Pelastustoimella on tärkeä rooli yhteiskunnan turvallisuuden ja toimivuuden edistäjänä niin normaalioloissa kuin kriiseissäkin. Meillä on kyvykkyyttä, osaamista ja taitoa, mutta nykyisellä rahoituksella palvelutason ylläpito ja toiminnan kehittäminen eivät tule onnistumaan.

Puuttumaan jäänyt lisärahoitus vaikuttaa lähipalveluihin

Sisäministeriö on mm. sisäisen turvallisuuden selonteossa tuonut esiin, että ellei pelastajakoulutusta lisätä, meillä on käsissämme pelastajapula. Pelastajia eläköityy suuret määrät tulevina vuosina. Pelastustoiminnassa on puutteita sekä kasvukeskuksissa että harva-aluilla, ja lakisääteisen palvelutason saavuttaminen ja ylläpitäminen edellyttää lisää pelastajia. Tarvitsemme lähes 2500 pelastajaa vuoteen 2030 mennessä. Tilanteen korjaaminen ei tapahdu käden käänteessä, ja siksi pitkäjänteisesti turvattu koulutus- ja toiminnan perusteiden sekä toimintamenetelmien tutkimusrahoitus on keskeistä.
 
Pelastustoimi kärsii ammattitaitoisen työvoiman saatavuudesta. Rekrytointihaasteita esiintyy tällä hetkellä kaikilla alueilla. Pelastustoimi on lähipalvelu ja mikäli riittäviä henkilöresursseja ei ole, ei palveluja kyetä tuottamaan tarvetta ja palvelutarpeiden kasvua vastaavasti. Apu hätätilanteissa tulee hitaammin ja pienemmin voimin.

Valtio johtaa, ohjaa ja valvoo pelastustointa ja huolehtii sen valtakunnallisista järjestelyistä sekä esimerkiksi ammatillisesta koulutuksesta. Aluehallintoviranomaiset ovat edellyttäneet pelastustoimen alueilta pelastustoiminnan palvelutason nostamista lakisääteiselle tasolle, jopa uhkasakon voimalla. Tähän on alueilla vastattu ja kunnat ovat panostaneet ja pelastajien uusia virkoja on jo perustettu kymmenittäin. Vain pelastajat täyttämään näitä virkoja puuttuvat.

Jos koulutukseen ja uusien pelastajien rekrytointiin ei panosteta, pelastustoimen kyky vastata muuttuvan kansallisen ja kansainvälisen toimintaympäristön haasteisiin heikkenee. Arjen turvaaminen, suuronnettomuuksien valmiudet ja poikkeusolojen väestönsuojelun valmius edellyttävät riittävää määrää pelastajia.

Valtion rahoista kova kilpailu 

Sisäministeriö esitti kehysriihessä lisäpanostuksia mm. pelastustoimen koulutukseen, Pelastusopiston toiminnan turvaamiseen, pelastustoimen valtakunnalliseen johtamiseen ja uusien hyvinvointialueiden ohjaukseen sekä varautumiseen ja väestönsuojeluun. Esitykset eivät tällä kierroksella menestyneet. Tulos oli pelastustoimelle ja sisäministeriölle tältä osin pettymys.

Sisäministeri Krista Mikkonen on tänään kertonut, että Pelastusopiston toiminnan mahdollistava rahoitus ensi vuonna turvataan kohdentamalla sisäministeriön sisällä rahoitusta uudelleen. Tämä on ehdottoman välttämätöntä alamme koulutuksen nykytason säilyttämiseksi.

Se ei kuitenkaan yksin riitä, sillä koulutusta on lisättävä merkittävästi, jotta pystymme vastaamaan lisääntyvään pelastajatarpeeseen. Tulevissa talousesityksissä tulemme esittämään uudelleen tarvittavia panostuksia pelastustoimen tulevaisuuden ja kriisinkestävyyden kannalta keskeisiin asioihin.

On päivänselvää, että valtion kassa ei ole pohjaton ja monet tärkeät asiat kilpailevat samoista vähistä resursseista. Siksi onkin erityisen tärkeää, että toimintaa kehitetään jatkuvasti, yhteistyön paikkoja etsitään aktiivisesti eikä samaa pyörää keksitä uudelleen eri alueilla. Veronmaksajien rahat on käytettävä viisaasti, ja tässä eduskunnalla sekä uusilla hyvinvointialueilla ja niiden päättäjillä on suuri vastuu.

Perusta häiriö- ja poikkeusolojen toiminnalle rakennetaan normaalioloissa

Euroopan turvallisuustilanteen muutos edellyttää lisäpanostusta väestönsuojeluun ja valmiussuunnitteluun. Suomen on varmistettava, että se pystyy suojaamaan väestöä ja infrastruktuuria sekä turvaamaan yhteiskunnan toimintakyvyn myös konflikti- ja sotatilanteessa.

Kuten tänään julkaistussa ajankohtaisselonteossa todetaan, pelastustoimella on väestönsuojelun toteutuksessa ja koordinoinnissa keskeinen rooli. Ukrainan kuvat kertovat pelastajien työn tästä ulottuvuudesta. Väestönsuojelussa keskeinen tehtävä on tehokas pelastustoiminta. Perusta häiriö- ja poikkeusolojen valmiuksille rakentuu päivittäisille pelastustoimen tehtävien hoitamiselle. Siksi panostukset pelastustoimintaan normaalioloissa varmistavat toiminnan kaikissa olosuhteissa.
 
Suomessa, toisin kuin monessa muussa maassa, väestönsuojien rakentamisesta ei ole luovuttu, vaikka soraääniäkin on kuulunut. Sisäministeriössä olemme kuitenkin nähneet väestönsuojelun ja väestönsuojien merkityksen aivan keskeisenä yhteiskunnan varautumisen ja kriisinkestävyyden kannalta.

Johtamisen edellytykset ja valtakunnalliset järjestelyt ovat ratkaisevan tärkeitä myös valtakunnallisessa valmiudessa suuronnettomuuksissa ja poikkeusoloissa. Siksi sisäministeriö on esittänyt myös pelastustoimen uudistuksen tavoitteiden mukaisesti valtakunnallisen johtamisen vahvistamista.

Siviilivalmiuden ja varautumisen (väestönsuojelu ja -suojat) kehittäminen on jäänyt viime vuosikymmeninä hallinnollisten uudistushankkeiden, muiden tehtävien ja voimavarapuutteiden jalkoihin ja järjestelmä on päässyt rapautumaan. Suunnitelma asian korjaamiseksi on sisältynyt sisäministeriön esityksiin. Muuttunut turvallisuustilanne alleviivaa asian kiireellisyyttä. Väestönsuojelun osalta kehysriihessä tehtiin tärkeä linjaus, että rahoitukseen palataan kevään toisessa lisätalousarviossa.

Yhteiskunta on osoittanut luottamustaan ja arvostanut pelastustointa jatkuvasti kaikissa viimeaikaisissa kyselyissä. Tulevaisuus näyttää valitettavasti siltä, että pelastustoimen ja siviilivalmiuden palveluja ja valmiuksia tarvitaan yhä enemmän ja kipeämmin. Yhteiskunta voi luottaa jatkossakin, että pelastustoimi ja sen henkilöstö tekee kaikkensa turvallisemman huomisen puolesta. 

Kimmo Kohvakka
pelastusylijohtaja
@KimmoKohvakka

Aiheesta lisää:
Varautuminen on pelastustoimen perustyötä
Varautuminen | pelastustoimi.fi