Poliisilla on nykyisin sosiaalihuollon puolella laajempi tiedonsaantioikeus kuin terveydenhuollossa. Olisi perusteltua, että käytäntö yhdenmukaistettaisiin nykyistä selkeämmin myös terveydenhuollossa. Näin vahvistettaisiin vakavan rikoksen uhrien turvaa.

Uudistus nousi keskusteluun, kun julkisuuteen päätyi jo vanhentunut luonnosmuistio. Tästä syntyi useita väärinkäsityksiä. Sosiaali- ja terveysministeriö ja sisäministeriö ovat vasta tehneet lakimuutoksesta alustavia luonnoksia. Minkäänlaista lausuntokierrokselle valmista lakiehdotusta ei vielä ole olemassa. Virkamiehet vasta pohtivat lakitekstin mahdollisia muotoiluja. Asiassa edetään, jos yhdessä löydetään tasapainoinen ratkaisu.

Nyt kaavaillussa uudistuksessa poliisilla ei olisi koskaan pääsyä potilaskertomukseen. Terveydenhuollon ammattilaiselta voitaisiin pyytää tietoa rajatuissa tilanteissa. Terveydenhuollon ammattilainen tekisi arvioinnin ja antaisi vain asiassa välttämättömät tiedot lausuntona (ei esimerkiksi potilaskirjaa luovuttamalla). Useissa tilanteissa riittäisivät henkilöllisyys- tai olinpaikkatiedot, kuten esimerkiksi kadonneen etsimistä varten.

Lisäksi terveydenhuollon ammattilainen voisi antaa oma-aloitteisesti poliisille tietoja, jos hänelle on syntynyt huoli henkilöstä ja tämän mahdollisuudesta syyllistyä väkivallantekoon.　 Tavanomaisten rikosten selvittäminen ei oikeuttaisi poliisia terveystietojen saamiseen.Tietoja voisi saada, jos kyseessä olisi sellaisen vakavan rikoksen uhka, josta voi saada 4 vuoden tuomion.

Ruotsissa poliisille on säädetty Suomea laajempi oikeus saada salassapitomääräysten estämättä terveydenhuollon tietoja rikosten selvittämiseksi kuin Suomessa. Ruotsissa poliisi saa tietoja teoissa, joissa on 1 vuoden vankeusrangaistuksen uhka.

Tunnistettuja ongelmia on yritetty ratkoa Suomessa jo vuosia ilman menestystä.

Tunnistettuja ongelmia on yritetty ratkoa Suomessa jo vuosia ilman menestystä. Poliisin kohtaamista haasteista kertovat nämä arjen esimerkit:

Naapuri ilmoittaa poliisille kadonneesta henkilöstä, jolla ei ole omaisia. Poliisi käynnistää laajat etsinnät. Sairaalasta ei saada tietoa, onko henkilö toimitettu sairaalaan.

Potilas on pahoinpidellyt toisen potilaan hoitolaitoksessa, mutta sairaala ei luovuta tekijän henkilötietoa poliisille. Jos sama teko kohdistuukin hoitajaan, poliisi saa tiedon tekijästä. Tämä asettaa rikoksen uhrit keskenään eriarvoiseen asemaan.

Tapahtui perhesurma. Jälkikäteen kävi ilmi, että eri viranomaiset olivat kirjanneet perheväkivaltaan viittaavia tapahtumia. Yksittäiset tilanteet eivät kuitenkaan olleet herättäneet viranomaisten huomiota, kun perheen kokonaistilannetta ei arvioitu yhdessä missään.

Vakavista rikoksista rangaistukseen tuomitsematta jätetty henkilö on tahdosta riippumattomassa mielenterveyshoidossa. Hänen lomatiedoista tai laitospaikasta poistumisesta ei ilmoiteta poliisille, vaikka väkivallan uhka ei olisi poistunut ja vapautuessaan on syytä epäillä hänen aiheuttavan vakavan väkivallan uhan.

Kuitenkin terveydenhuollon henkilöstöllä on lain perusteella jo nykyisinkin oikeus ilmoittaa poliisille potilasta koskevat välttämättömät tiedot henkeen tai terveyteen kohdistuvan uhkan arviointia ja uhkaavan teon estämistä varten. Terveydenhuollossa ilmoitusoikeus poliisille ei ole toiminut toivotulla tavalla, sillä pykälän merkitystä ei ole ymmärretty.

Sosiaalihuollossa tiedonvaihto on toiminut kohtuullisen hyvin.

Sosiaalihuollossa viranomaisten välinen tiedonvaihto on toiminut kohtuullisen hyvin. Tilanteet liittyvät yleensä lastensuojeluun tai lähisuhdeväkivaltaan, ja näissäkin tilanteissa on lähtökohtaisesti kyse salassa pidettävistä henkilötiedoista.

Tämän vuoksi sosiaali- ja terveysministeriö on valmistellut sisäministeriön toiveesta muutosta lakiin potilaan asemasta ja oikeuksista. Sen avulla on tarkoitus varmistaa nykyistä selkeämmin tietojenvaihto samalla tavalla kuin on jo säädetty sosiaalihuollossakin.

Kunnes uudet mahdolliset säädökset saadaan käyttöön, myös koulutusta kannattaa lisätä. Näin nykyiset säädökset voitaisiin saada tehokkaammin ja yhdenmukaisemmin käytäntöön. Myös perheväkivaltaan liittyvien ilmiöiden tunnistaminen on tärkeää ja tähänkin koulutukseen on panostettava.

Poliisihallinnon tavoite on aina kunnioittaa perus- ja ihmisoikeuksia.

Poliisihallinnon tavoite on aina kunnioittaa perus- ja ihmisoikeuksia, luottamuksen suojaa sekä suojata arkaluontoista tietoa. Samalla haluamme turvata säännökset, joiden avulla voidaan pelastaa ihmishenkiä.

Euroopan ihmisoikeussopimus edellyttää, että viranomaiset pidättyvät omassa toiminnassaan loukkaamasta ihmisoikeuksia, mutta myös sitä, että viranomaiset aktiivisesti suojelevat kansalaisten ihmisoikeuksia puuttumalla yksityishenkilöiden tai muiden toimijoiden toteuttamiin loukkauksiin. Erityisesti henkeen ja terveyteen kohdistuvat teot ovat edellyttävät viranomaisen aktiivista puuttumista ja ennalta estävää työtä.

Kyseessä on yhteiskunnan kokonaisedun punninta, ei lääkärit vastaan poliisit.

Kyseessä on yhteiskunnan kokonaisedun punninta, ei lääkärit vastaan poliisit. On tärkeää käydä keskustelua yksityisyyden suojasta, potilassuhteen luottamuksellisuudesta, kansalaisten oikeudesta turvallisuuteen ja rikoksen uhrin oikeusturvasta.　 Yhteiskunnan turvallisuustarpeiden näkökulmasta voisi olla perusteltua saada terveydenhuollon säädökset vastaamaan paremmin jo sosiaalihuollon alalla tehtyjä säädöksiä.

Risto Lammi
ylijohtaja
poliisiosasto
Twitter: @RistoLammi

Blogin ensimmäisestä lauseesta poistettiin asiavirhe 7.11. klo 16.44.  Ensimmäisessä lauseessa viitattiin alunperin vuoteen 2015, mutta sosiaalihuollon tietojenvaihto poliisin kanssa on ollut säädöksissä jo 90-luvulta lähtien.