Poliisin uusi henkilötietolaki tulee voimaan 1.6. Lailla on kaksi tavoitetta: turvata ihmisten henkilötietojen suoja, ja toisaalta ajantasaistaa poliisin menetelmiä nettimaailmassa ja digiaikakaudella. Henkilötietolaki ei laajenna poliisin tiedonhankintavaltuuksia nykyisestä.

Lailla ensinnäkin varmistetaan, että poliisi käsittelee ihmisten henkilötietoja EU:n ja kansallisen tietosuojalainsäädännön mukaisesti. Automaattinen kasvokuvien ja sormenjälkien vertailu on biometristen tietojen käsittelyä, jota EU:n tietosuojalainsäädäntö rajaa tiukasti. Poliisi ei esimerkiksi voi käyttää jatkossakaan passikuvia ja passisormenjälkiä rikostorjunnassa. Poliisi ei myöskään voi kerätä rekistereihinsä kenen tahansa tietoja, jos niitä ei tarvita poliisin tehtävissä.

Yhteiskunta haluaa, että poliisi ennalta ehkäisee rikoksia, ei vain tutki niitä jälkikäteen.

Uuden henkilötietolain myötä poliisi voi kuitenkin käsitellä olemassa olevilla toimivaltuuksillaan saamiaan tietoja mahdollisimman tehokkaasti.　　 Yhteiskunta haluaa, että poliisi ennalta ehkäisee rikoksia, ei vain tutki niitä jälkikäteen. Tämä ei enää nykyisessä nettimaailmassa ja suurten tietoaineistojen aikakaudella onnistu ilman rekisterivertailujen hyödyntämistä. Rikosten ennaltaehkäisy edellyttää, että poliisin pitää voida yhdistellä poliisilla jo olevaa tai julkisesti saatavaa tietoa siinä vaiheessa, kun on epäily että rikollista tekoa suunnitellaan.

Esimerkiksi lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten, kuten vaikkapa lasten houkuttelijoiden paljastamiseksi on tarpeen tehdä tämäntyyppistä eri lähteistä kerättävien tietojen yhdistelyä. Tällä hetkellä poliisi voi seurata lasten ahdistelijoita internetissä, mutta heistä saatuja tietoja ei voi tallentaa ilman rikosepäilyä siitä, että hyväksikäyttöä on jo tapahtunut.

Automaattista kasvokuvien vertailua voi käyttää rajatusti.

Automaattinen kasvokuvien ja sormenjälkien vertailu on biometristen tietojen käsittelyä, jolle EU:n tietosuojalainsäädännössä on asetettu tiukat kriteerit. Poliisi voi käyttää automaattista kuvavertailua tai sormenjälkitietoja rikosten ennalta estämiseksi, paljastamiseksi tai selvittämiseksi vain silloin, kun se on välttämätöntä.

Poliisin rekistereihin talletetaan valokuvia ja sormenjälkiä erilaisissa tilanteissa ja eri tarkoituksia varten. Myös tietojen alkuperäinen käyttötarkoitus vaikuttaa siihen, voidaanko niitä käyttää rikostorjunnassa.

Rikosten estämiseksi ja selvittämiseksi voidaan jatkossakin käyttää sellaisia poliisin rekistereissä olevia tuntomerkkitietoja, jotka on jo alun perin kerätty rikostorjuntaa varten. Esimerkiksi etsintäkuulutettujen kuvia on mahdollista verrata poliisin hallussa oleviin kameratallenteisiin. Aina ei voi vertailla rikosperusteisiakaan tuntomerkkejä, jos toimivaltuudet eivät riitä.

Ulkomaalaislain perusteella poliisin rekistereihin kerättyjä kasvokuvia ja sormenjälkiä saa jatkossa käyttää automaattiseen vertailuun rikostorjunnassa mutta vain erittäin rajatusti, eli silloin kun on kyse terrorismista ja muista vakavista rikoksista, jotka kytkeytyvät kiinteästi valtion turvallisuuteen. Sen sijaan poliisin henkilötietolaki ei mahdollista oleskeluluvan valokuvien ja sormenjälkitietojen käyttämistä rikostorjuntaan, koska näitä tietoja ei talleteta poliisin rekistereihin.

Kameravalvontaa ja muuta teknistä valvontaa koskeviin toimivaltuuksiin ei tehty muutoksia poliisin henkilötietolain uudistuksessa. Teknisen valvonnan muutostarpeet on tarkoitus selvittää erillisessä hankkeessa.

Poliisin henkilötietolaki ei laajenna passirekisterin tietojen käyttöä.

Poliisin henkilötietolaki ei laajenna passirekisterin tietojen käyttöä. Biometrisia passikuvia käsitellään EU-sääntelyn mukaisesti yhtä tiukoin edellytyksin kuin sormenjälkiä. Henkilötietolain mukaan poliisi ei voi käyttää passien ja henkilökorttien valokuvia lainkaan rikosten ennalta estämiseen tai selvittämiseen liittyvässä automaattisessa kasvokuvien vertailussa. Myöskään passisormenjälkiä ei voi käyttää rikostorjunnassa.

Poliisi voi kuitenkin käyttää kaikkia omissa rekistereissään olevia valokuvia, myös passikuvia, rikostorjunnassa "silmämääräisesti" eli ilman automaattista kuvavertailua. Tällöin ei ole kyse EU:n tietosuojalainsäädännössä tarkoitetusta biometrisestä tietojen käsittelystä.

Risto Lammi
ylijohtaja
poliisiosasto
@RistoLammi