Eduskunnan käsiteltävänä on poliisin uusi henkilötietolaki. Uudella lailla parannetaan poliisin mahdollisuuksia käyttää tehtävissään saatuja henkilötietoja rikosten ennalta estämiseksi, paljastamiseksi ja selvittämiseksi. Esimerkiksi lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten ennaltaehkäisyä voitaisiin tehostaa lain myötä.

Julkisuudessa on jäänyt epäselväksi se, että lakimuutokset eivät laajenna poliisin tiedonhankintavaltuuksia nykyisestä. Poliisi ei siis voisi tehdä salaista tiedonhankintaa tai kerätä henkilötietoja kenestäkään nykyistä laajemmin.

Sen sijaan uusi laki mahdollistaisi nykyistä selvemmin rikokseen tai rikolliseen toimintaan kytkeytyvien henkilöiden tietojen käsittelyn ja yhdistelyn silloin, kun siihen on perusteltu syy. Tällöin kyse on esimerkiksi järjestäytyneeseen rikollisuuteen tai rikollisryhmiin kohdistuvien rikosanalyysien tekemisestä. Kyse voi olla myös muista laajemmista tapahtumakokonaisuuksista, joiden estäminen tai paljastaminen vaatii pohjakseen tietoa.

Yhteiskunta haluaa, että poliisi ennalta ehkäisee
rikoksia, ei vain tutki niitä jälkikäteen.

Yhteiskunta haluaa, että poliisi myös ennalta ehkäisee rikoksia, ei vain tutki niitä jälkikäteen. Rikosten ennaltaehkäisy edellyttää, että poliisin pitää voida yhdistellä poliisilla jo olevaa tai julkisesti saatavaa tietoa siinä vaiheessa, kun on epäily että rikollista tekoa suunnitellaan.

Esimerkiksi lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten, kuten vaikkapa lasten houkuttelijoiden paljastamiseksi on tarpeen tehdä tämäntyyppistä eri lähteistä kerättävien tietojen yhdistelyä. Tällä hetkellä poliisi voi seurata lasten ahdistelijoita internetissä, mutta heistä saatuja tietoja ei voi tallentaa ilman rikosepäilyä siitä, että hyväksikäyttöä on jo tapahtunut.

Uuden lain mukaan poliisi voisi käsitellä tietoja rikosten ennalta estämiseksi ja paljastamiseksi kun voidaan perustellusti olettaa, että henkilö suunnittelee rikollista tekoa. Poliisi voisi myös yhdistää ja vertailla omiin rekisteritietoihinsa internetistä ja muista avoimista lähteistä löytyviä tietoja. Tarpeettomat tiedot olisi hävitettävä arvioinnin jälkeen.

Lakiehdotukseen tehdään eduskunnan edellyttämiä muutoksia.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta antoi esityksestä lausunnon tammikuussa. Perustuslakivaliokunnan käsityksen mukaan poliisi voisi lakiehdotuksen pohjalta tallettaa sähköisiin tietokantoihin suuria määriä henkilötietoja, joiden merkityksellisyys on tietojen tallettamistilanteessa epäselvä. Valiokunnan mukaan tämä on ristiriidassa perustuslain takaamaan yksityisyyden suojan kanssa.

Lakiehdotukseen tehdään nyt eduskuntakäsittelyn aikana perustuslakivaliokunnan edellyttämiä muutoksia. Näin turvataan se, että laissa ei ole tulkinnanvaraisuutta ja kansalaisten perusoikeuksia ei loukata. Perusoikeuksia ja ihmisoikeuksia on kunnioitettava kaikessa poliisin toiminnassa, myös henkilötietojen käsittelyssä.

Samalla on kuitenkin pidettävä mielessä, että poliisin tehtävien tehokas hoitaminen edellyttää mahdollisuutta löytää rikostorjunnan kannalta olennaiset tiedot. Tarpeettoman tietomassan kerääminen ja säilyttäminen ei ole poliisinkaan kannalta tarkoituksenmukaista. Toiminnan on perustuttava asianmukaiseen, oikeaan ja ajantasaiseen tietoon.

Poliisin on pystyttävä torjumaan myös verkkomaailman rikoksia.

Rikollisuus on siirtynyt yhä enemmän verkkomaailmaan ja poliisin on pystyttävä torjumaan myös näitä rikoksia. Olennaisen tiedon löytäminen ei enää onnistu ilman tietoteknisiä apuvälineitä. Poliisin on voitava hyödyntää nykyaikaisen tekniikan keinoja tietojen tarpeellisuuden arvioimisessa.

Kaikkien osapuolten oikeusturvan kannalta on tärkeää, että poliisin toiminnan lainmukaisuutta voidaan arvioida. Toiminnan jälkikäteinen arviointi tarvitsee pohjakseen dokumentoitua tietoa. Tämänkin takia laissa on turvattava poliisin mahdollisuudet kirjata tietojärjestelmiinsä kattavasti myös rikosten ennalta estämiseen liittyvät toimenpiteet.

Risto Lammi
ylijohtaja
poliisiosasto

@RistoLammi