Tällä vuosikymmenellä poliisien määrä on vähentynyt lähes 400 henkilöllä Suomessa. Se kasvu, mitä viime vuosina on saatu määrärahoissa, on mennyt ICT- ja toimitilamenojen huomattavaan kasvuun.

Vuonna 2010 meillä oli noin 7660 poliisia, ja vuonna 2019 enää 7280 poliisia. Määrä on vähentynyt lähestulkoon 400 vakanssilla.

Poliisien määrän leikkaus vuosikymmenen ajan valitettavasti näkyy tutkintojen kasautumisena, tutkinta-aikojen pituudessa ja harvaan asutuilla alueilla toimintavalmiudessa. Digi- ja älyteknologia ei vielä pitkään aikaan, jos koskaan korvaa sitä, että viranomainen menee auttamaan ja pelastamaan ihmisiä. Hyvän turvallisuuden säilymiseksi poliisin pitää olla saavutettavissa ja näkyvissä.

Vuotuiset määrärahat ovat vaihdelleet, sillä poliisi on tiettyinä vuosina saanut kertaluontoisesti lisärahoitusta uusiin hankkeisiin. Niille ei siis ole läheskään aina saatu pysyvää rahoitusta. Pakolliset ICT-, väline- ja toimitilamenot ovat syöneet lopunkin kasvuvaran. Nämä menot jatkavat edelleen kasvuaan. Näin on myös Rajavartiolaitoksella.

Suomi on edelleen hyvin turvallinen maa väestölle yleensä

Suomi on edelleen hyvin turvallinen maa väestölle yleensä.　 On arvioitu, että noin 2-5 prosenttia väestöstä tekee puolet rikoksista. Myös uhriksi joutuminen kasautuu pienelle osalle. Suurin osa meistä ei onneksi joudu koskaan kohtaamaan vakavaa rikollisuutta ja väkivaltaa.

Poliisi kohtaa näitä tilanteita työnsä puolesta säännöllisesti, ja tarvitsee sen mukaiset voimavarat.

Poliisin kohtaamien väkivaltatilanteiden määrä on kaksinkertaistunut tällä vuosituhannella. Erityisesti huumausaineiden käyttö ja kauppa sekä järjestäytynyt rikollisuus lisäävät poliisin eteen tulevien tilanteiden arvaamattomuutta. Verkkorikollisuuden kasvu tuo moniin tutkintoihin mukaan myös kansainvälisen ulottuvuuden.

Nykyisen toimintaympäristön luonteen takia poliisin osaamisen, suorituskyvyn ja työvälineiden pitää olla kunnossa. Näin poliisi pystyy parhaiten turvaamaan ihmiset, omaisuuden ja ympäristön, sekä oman työturvallisuutensa, mitä pidän hyvin tärkeänä.

Ensimmäisenä kohteeseen saapuvan poliisipartion suorituskyvyn on oltava korkea, sillä poliisin on kyettävä varautumaan mihin tahansa, mukaan lukien aseelliseen vastarintaan. Tästä syystä poliisin suorituskyvyt on kyettävä turvaamaan koko maassa. Puolustusvoimien tai rajavartijoiden virka-apu ei ole ratkaisu nopeassa tilanteessa, vaan keskeiset suorituskyvyt on oltava käytössä poliisilla itsellään. Siksi poliisille on hankittu mm. panssaroituja autoja.

Poliisilla pitää olla myös strateginen reservi, eli kaikki voimat eivät saa olla koko ajan tehtävissä kiinni. Tämä edellyttää riittävää määrää poliiseja.　Myös tutkinnallisten voimavarojen tulee olla kunnossa 24/7 äkillisiä vakavia tapauksia varten.

Reservipoliisihankkeen jatkoa pohditaan ja siihen palataan myöhemmin sillä evästyksellä, jota eduskuntakäsittelyssä viime hallituskaudella jäi.

Aluehallintovirasto huomautti tänä kesänä poliisin suuresta työkuormasta ja työssäjaksamisen haasteista. Vuoteen 2021 mennessä poliisin määrää onkin vihdoin tarkoitus nostaa 7500 poliisiin. Se ei ratkaise vielä kaikkea, mutta on silti hyvä kehityssuunta.

Poliisi voi joutua missä tahansa tehtävässä vaarantamaan henkensä ihmisten turvaamiseksi. Erityisen suuri kiitos viikonlopun vaaratilanteita hoitaneille poliiseille, ja kiitos kaikille sisäasiainhallinnossa turvallisuustyötä tekeville!

Ilkka Salmi
kansliapäällikkö
@ilkka_salmi