Turvallisuusympäristössä ei ole näköpiirissä nopeaa käännettä parempaan. Tilannekehityksen ennustettavuus jatkuu heikkona. Turvallisuus on aiheesta nostettu EU:n kehittämisen prioriteetiksi ja yhdeksi hallituksen painopistealueeksi. Rajaturvallisuus on muuttuneen turvallisuustilanteen keskiössä. Tilanteeseen vastaaminen edellyttää ennen kaikkea riittävää henkilöstöä, toimintakuntoista kalustoa ja riittäviä toimivaltuuksia.

Rajavartiolaitoksen toimivaltuudet saadaan hyvälle tasolle eduskunnan hyväksyttyä äskettäin hybridiuhkien torjunnan edellyttämät muutokset rajavartiolakiin.

Rajavartija on itärajan ja saariston turvallisuuden sveitsiläinen linkkuveitsi. Hän vartioi ulkorajan, poimii rajanylitysliikenteestä luvattomat matkustajat ja esineet, pelastaa merestä, tutkii rikokset, on kolaripaikalla, elvyttää sydänpotilaan, sammuttaa tarvittaessa tulipaloa ja varautuu puolustamaan maatamme. Yhteiskunta saa vastinetta koko palkkarahan edestä.

Rajavartijoiden säästöjen tie on kuljettu loppuun, tarvitaan pysyvä tasokorotus

Rajavartiolaitoksenkin resurssikehitys on jo pitkään ollut epäsuhdassa lisääntyvien tehtävien, kansalaisten odotusten ja toimintaympäristön muutoksen kanssa. Itärajan valvontaan, Helsinki-Vantaan liikenteen kasvuun ja lisääntyneisiin EU:n säädösten velvoitteisiin myönnetty tuiki tarpeellinen ja korvamerkitty lisämääräraha ei poista Rajavartiolaitoksen sopeuttamistarvetta muussa toiminnassa.

Vuosikymmenten saatossa Rajavartiolaitoksessa on tehty mittavia säästö- ja tehostamistoimia. Nuo toimet eivät enää auta, ja jatkuvien säästöjen ja sopeuttamisen tie on muutenkin kuljettu loppuun. Tiedossa oleva ja ennusteiden mukainen hintojen nousu vuoteen 2025 saakka on kuitenkin yli 30 miljoonaa euroa. Tämä tarkoittaa sitä, että Rajavartiolaitos joutuu vähentämään merkittävästi henkilöstöä, mikäli tulevaa kustannusten nousua ei kompensoida. Alkaneelta vuodelta jo peruttiin toinen suunnitelluista rajavartijan peruskursseista. Vuoden alusta suljettiin kolme merivartioasemaa.

Jotta Rajavartiolaitos voi turvata partioinnin, meripelastuksen ja rajatarkastusten riittävän tason sekä varmistaa koko henkilöstölleen terveelliset, turvalliset ja toimivat toimitilat, se tarvitsee pysyvän tasokorotuksen toimintamäärärahoihinsa.

Kansalaisia ei voi turvata vanhentuneella tekniikalla ja kalustolla

Tulevaisuuteen on myös investoitava. Rajavartiolaitoksen merkittävimpiä kaluston kehittämistarpeita ovat itärajan ja merialueen teknisen valvontajärjestelmän uudistaminen sekä vanhentuvien vartiolaivojen ja valvontalentokoneiden suorituskyvyn korvaaminen. Itärajan ja merialueen valvontajärjestelmien rakentaminen aloitettiin 1990-luvulla. Tuolloin saavutettu tuottavuus ollaan nyt menettämässä järjestelmien toistuvien vikaantumisten takia. Kaksi valvontalentokonetta hankittiin 1995. Kaksi vielä käytössä olevaa ulkovartiolaivaa hankittiin jo 1980-luvulla. Nämä investoinnit on uusittava noin 30 vuoden välein. Aika näille investointipäätöksille on nyt käsillä.

Turvallisuusviranomaisten teknisten ratkaisujen on täytettävä korkeat turvallisuus- ja suorituskykyvaatimukset. Valvonta-, pelastus- ja turvaamistehtävissä käytettävän tekniikan on oltava kunnossa ja toimintavarmaa suhdanteista riippumatta. Kansalaisten suojaaminen ja turvaaminen on valtion ydintehtävä, jota ei voi tehdä rikkinäisellä kalustolla. Kaluston käyttäjiksi on turvattava se määrä käsipareja, joka asetettiin tavoitteeksi hallituksen osoitettua määrärahat uusiin ja lisääntyviin tehtäviin. Määräraha tulee käyttää henkilöstölisäykseen - ei kallistuviin seiniin, palvelumaksuihin eikä nouseviin kaluston käyttökustannuksiin.

 

Pasi Kostamovaara
kenraalimajuri
Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö