Rajavartiolaitos - 100 vuotta turvana kaikissa oloissa

Pasi Kostamovaara Julkaisupäivä 21.3.2019 8.00 Blogit SM

Pasi Kostamovaara100 vuotta sitten majuri Fredrik Järnström esitteli valtioneuvostossa päätöksen, jota oli valmisteltu pitkään maaherrojen ja sotaministeriön kesken. Tuolla päätöksellä perustettiin Rajavartiolaitos. Itärajalle vahvistettiin rajavartiostojen organisaatiot, henkilöstövahvuudet ja toimintamäärärahat. Se oli samalla Rajavartiolaitoksen ensimmäisen päällikön eli silloisen rajavartiostojen tarkastajan ensimmäinen virkatoimi.

Vastuu itärajan vartioimisesta siirtyi sotaministeriöltä sisäasiainministeriölle. Ratkaisu oli paitsi tarkoituksenmukainen myös hyvin moderni. Euroopan unionin periaatteiden mukaisesti rajaturvallisuustehtävät kuuluvat nimenomaan sisä- tai oikeusministeriöiden toimialalle. Sata vuotta sitten elettiin kuitenkin haastavia aikoja. Perustellusti katsottiin, että Rajavartiolaitoksen sisäisen järjestyksen tulee olla sotilaallinen ja sen on oltava osa Suomen puolustusjärjestelmää.

Osallistuminen maamme puolustamiseen onkin ollut alusta pitäen Rajavartiolaitoksen tehtävä ja samalla tärkeä osa identiteettiämme.

Ankarimpaan testiin Rajavartiolaitoksen joukot joutuivat sodissamme. Talvisodan alkaessa Laatokan Karjala ja alueet siitä pohjoiseen olivat paljolti rajajoukkojen vastuulla. Tappiot olivat ankaria, mutta rajajoukot ja rajamiehet täyttivät tehtävänsä kunnialla. Sotiemme aikana rajajoukoissa palveli kaikkiaan 40 000 sotilasta.

Kun vuonna 1930 sisäasiainministeriön johtoon perustettu Merivartiolaitos liitettiin sotien jälkeen Rajavartiolaitokseen, nykyinen Rajavartiolaitos oli saanut muotonsa.

Sotien jälkeiset vuosikymmenet olivat valtakunnan rajoilla ainakin päällisin puolin seesteistä aikaa. Kylmä sota jähmetti asetelmat rajoilla kautta Euroopan. Neuvostoliitto sulki rajansa liki hermeettisesti, ja itärajalle laskeutui salamyhkäisyyden verho.

Mutta tultaessa 1980-luvun lopulle alkoi tapahtua. Saksat yhdistyivät, Neuvostoliitto hajosi, Baltian maat itsenäistyivät uudelleen ja Itä-Euroopan maat suuntasivat länteen. Myös Suomen integraatiokehitys länteen vauhdittui.

Myös Rajavartiolaitosta kohtasi murrosaika. Rajavartiolaitos alkoi tarkastaa henkilöiden passeja rajanylityspaikoilla. Rajavartijat alkoivat myös tutkia rikoksia. Rajavartijat tulivat kertaheitolla saloilta maalikylille ja rintamaille. Rajavartiolaitoksen tehtäväkenttä ja myös rajamiesten ja -naisten arki muuttui olennaisesti ja peruuttamattomasti. Aivan uuden haasteen toi se, että rajavalvonta lakkasi olemasta kansallinen kysymys. Rajavartiolaitoksen piti kansainvälistyä voimalla, koska rajavalvonta-asioiden valmistelu oli siirtymässä Euroopan unioniin, johon Suomi oli päättänyt liittyä. Schengen alueen sisärajat piti tyhjentää ja henkilöstö siirtää ulkorajoille; itään ja etelään. Monessa kohtaa jouduttiin tekemään aivan pioneerityötä, mutta haasteissa onnistuttiin mainiosti.

Tänä päivänä Rajavartiolaitoksen toiminnalla on kolme päämäärää: rajaturvallisuuden ylläpitäminen, meriturvallisuuden edistäminen ja kriisivalmiudesta huolehtiminen.

Toimintamme ytimessä on se, että Suomen ulkorajat ovat valvotut uskottavasti. Tehtävä on hyvin haastava. Valvonnan on oltava kattavaa ja luotettavaa, mutta se ei saa olla esteenä valtioiden ja ihmisten väliselle kanssakäymiselle.

Jos matkustajamäärien kasvu on ollut haasteemme ulkorajoilla, niin jatkuvasti vilkastuva meriliikenne on ollut sitä merellä. Siitä on pitänyt huolen Rajavartiolaitoksen johtovastuu meripelastuksesta ja tämän vuoden alusta myös ympäristöonnettomuuksien torjunnasta.

Rajavartiolaitoksesta on kehittynyt vuosikymmenten kuluessa myös kansainvälisesti tunnustettu rajaturvallisuuden osaaja. Suomalaisella rajavartio-osaamisella on ollut kova kysyntä niin Euroopassa kuin laajemminkin.

Tämä on tukenut myös Suomea ja Rajavartiolaitosta, koska olemme saaneet vietyä eurooppalaiseen lainsäädäntöön, käytäntöihin ja ajattelutapoihin meidän hyviksi kokemiamme asioita. Suomen rajaturvallisuusjärjestelmän periaatteet ovatkin nyt keskeinen osa eurooppalaista järjestelmää.

Maanpuolustustehtävä on hyvin tarkoituksenmukainen osa Rajavartiolaitoksen tehtäviä. Rajavartiolaitos on valtakunnan rajoilla välittömässä toimintavalmiudessa kaikissa oloissa niin perinteisiä kuin uusiakin uhkia vastaan. Rajavartiolaitos on ollut ja tulee aina olemaan silminä ja korvina, seuraamassa tilannetta ja valmiina toimimaan valtakunnan rajoilla.

Sotilaallinen johtamisjärjestelmä on taannut tehokkaan toimenpanokyvyn kiperissäkin paikoissa. Rajavartiolaitoksessa vastuusuhteet ovat selvät. Esimies, johtaja tai päällikkö vastaa aina koko joukkonsa toiminnasta. Jokaisella virkamiehellä on vastuu ja velvollisuus kehittää Rajavartiolaitoksen toimintaa ja varmistaa hyvä työnjälki omaa tehtäväänsä laajemminkin.

Itsenäisyyden ensimmäisinä vuosikymmeninä Rajavartiolaitoksen ja rajaseudun asukkaiden intresseissä saattoi olla ristiriitoja. Ne liittyivät yleensä valtakunnan rajaan liittyvään laittomaan toimintaan ja sen ehkäisyyn. Siitä huolimatta noilta ajoilta on peräisin yksi tärkeä elementti, jota Rajavartiolaitos kunnioittaa ja edistää aina: rajaseudun ja saariston asukkaiden ja Rajavartiolaitoksen välinen yhteisymmärrys ja molemminpuolinen tuki.

Rajavartiolaitos ei ole ollut - eikä ole - tavallinen työpaikka. Eikä rajamies tai -nainen ole tavallinen virkamies. Rajavartiolaitokseen hakeutuvia yhdistää kutsumus palvella isänmaata ja halu antaa oma panoksensa sen turvallisuuden eteen. Tämä on yhteistä rajaseuduilta ja saaristosta kuin myös muualta Suomesta palvelukseen hakeutuville.

Tämän päivän turvallisuusuhkat ovat niin monimuotoisia, ettei niistä kukaan yksin selviydy. Rajavartiolaitos on ollut valmis yhteistyöhön, koska se on pienen maamme kriittinen menestystekijä. Toivottavasti olemme pystyneet tukemaan muita viranomaisia, tuomaan lisäarvoa yhteiseen pöytään ja pitäneet sen, minkä olemme luvanneet.

Pasi Kostamovaara
kenraalimajuri
Rajavartiolaitoksen päällikön sijainen

Kommentit
Lisää kommentti
Markku Uusitalo
Hyvää vuosipäivää ja onnittelut sinulle kostaja. Toivottavasti Tervolassa tavataan ensi kesänä.
Kirjoitettu 21.3.2019 23:55.
Selaa blogin artikkeleita